Salkun sisältö 2/3

Aloitin aiemmassa kirjoituksessa perkaamaan osakesalkkuni siältöä muutamien yhtiökohtaisten huomioiden kera. Jokainen osa käsittelee noin yhtä kolmannesta salkusta ja ensimmäisessä kolmanneksessa oli ainoastaan 3 yhtiötä, mutta nyt lukumäärä tuplaantuu.

Telia

Telia on tällä salkkuni neljänneksi suurin yhtiö 7,8 % osuudella. Telia on tullut salkkuuni vakaan toimialan ja alalle tyypillisen hyvän osinkotuoton takia. Suomessa toimivia teleoperaattorita minulla on ja on ollut Teliaa, Elisaa ja DNA:ta. Telian oletettu vahvuus on ollut muihin verrattuna maantieteellinen hajautus ja kattavuus, mutta lukujen valossa yhtiö näyttää pahalta alisuoriutujalta. Tulos, osinko ja kurssi ovat kaikki pitkässä laskutrendissä. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin ostanut Teliaa kolme kertaa. Vanhojen ja kalliilla tehtyjen ostojen takia Telia on -8,1 % pakkasella ja on ensimmäisen ja tämän kolmanneksen ainoa tappiolla olevä omistus. 

Tokmanni 

Halpakauppa Tokmanni on minulla varsin hyvä sijoitus, sillä nykykurssi on noin 2,5 kertaa keskikurssia korkeammalla. Suurin osa ostoista on tehty vuosina 2017-19, jolloin kurssi oli tukevasti alle 10 €. Yleisesti pidän halpakauppaa alana, joka ei ota iskua lama-aikanakaan, vaan tilanne voi olla niille eduksi. Käsitykseni mukaan Tokmanni on kohtuullisen tasainen suorittaja, jolle ennustetaan tulevina vuosina pientä kasvua. Toisaalta tulos saattaa olla vähän herkkä sesonkien onnistumiselle, joten hankaluudet esim. joulumyynnissä voi pilata ennusteet.

En itse ole Tokmannin vakioasiakas, mutta asioin siellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa, joidenkin satunnaisten tarpeiden perässä. Mitään kovin korkeaa laatua tuotteilta ei yleisesti voi odottaa, mutta  moneen tarpeeseen kyllin hyvää. Tuotevalikoimat eri myymälöissä ovat aika epäyhtenäiset, joten ihan varma ei voi olla tuotteen saatavuudesta varsinkin, jos etsii jotain vieraalla paikkakunnalla.

Kemira

Tavalliselle kansalaiselle nykyisin hieman etäiseksi jäävä Kemira ei yleensä tarjoile suuria yllätyksiä, vaan on tasaisen harmaa, lähes Erkki Tuomiojamainen yhtiö. Jonkinlaista kasvua on analyytikoiden mielestä näkyvissä tuleville vuosille, mutta varsin maltillisesti. Kemiraa olen salkkuraporttien mukaan lähtenyt hankkimaan vuonna 2017, jolloin olen tehnyt ison määrän pieniä alle 200 €:n suuruisia kauppoja, joissa on tuolloin ollut kampanjaluoneinen 0,99 €:n palkkio. Yli puolet salkussa olevasta osakemäärästä on ostettu tämän vuoden aikana, kun yleisessä kurssinousussa osinkotaso alkoi olla jo muihin verrattavissa olevalla tasolla. Kemiralta en odota hurjan isoa osinkotuottoa, mutta päälle 4 % on nykyoloissa ihan kelpo lukema, kun näkymät ovat varovaisen positiiviset ja vähintään nykyinen osinkotaso näyttää realistiselta.

UPM

Metsäyhtiöt ovat lähellä sydäntäni, ja UPM on niistä suurin ja kaunein. Paperin kysynnän väheneminen on laittanut alaa uuteen järjestykseen, mutta UPM on kohtuullisen hyvin pystynyt luomaan uutta liiketoimintaa tilanteessa, jossa odotukset biotuotteille ovat kovat ja jossa metsien ja puun käytölle on aika ankaraa poliittista painetta. Keskusteluissa Suomen metsät ovat taianomaisia paikkoja, jotka pitäisi suojella kaikelta ihmisen toiminnalta. Varsinkin hakattuja metsiä muistellaan lähes yliluonnollisina paikkoina, joissa sielu syntyi uudestaan, henki uudistui, ruumis parani ja joita ilman elämä on merkityksetöntä. Omista hakkuista ja puunmyyntituloista kannattaa siis nykyään olla melko hiljakseen kuten Afrikan Tähden pelaamisesta.

Vaikka Suomeen on viime vuosina rakennettu uusia tuotantoyksiköitä, pitkän ajan trendi on ollut laskeva. UPM:n Björn Wahlroos lataa tyylilleen uskollisena madonluvut investointien suuntautumisesta Suomeen ja sanoo kilpailukykymme olevan mennyttä. 

Pari asiaa UPM:ssä herättää huolta lyhyellä tähtäimellä. UPM mielletään ainakin ay-liikkeen puheissa työehtospoimusneuvottelujen pahikseksi, joka haluaa huonontaa työehtoja ja riistää työväkeä. En tunne tarkkaan kummankaan osapuolen näkemyksiä tai vaatimuksia, mutta asia olisi hyvä saada ratkaistua järkevästi, sillä neuvottelujen pitkittyminen lisää riskiä tuotannon katkoihin. Stora Enso onnistui jo tekemään sopimuksen, johon kumpikin osapuoli vaikutti olevan varsin tyytyväinen. Toinen negatiivinen signaali oli kartellitutkimuksen käynnistyminen. Taustoista on vielä hyvin niukasti tietoa, mutta en voi kuin ihmetellä, miten epäiltyjen listalle on taas jouduttu.

Kesko

Kaikkien tuntema Kesko on salkkuni tuottoisin omistus, sillä  tuottoprosentti on 414 % ja osingot päälle. Ensimmäisen oston tein helmikuussa 2012 hintaan 6,16 €. Viimeinen osto on tehty vuonna 2017 hinnalla 10,67 €, jolloin osinkotuotto alkoi tuntua muihin verrattuna pieneltä ja kurssinousu liian suurelta tuloksen kasvuun nähden. Jälkikäteen katsottuna olisi kannattanut jatkaa ostoja isolla kädellä. Kesko olisi vahva ehdokas, jonka kanssa voisi hyödyntää verovapaata alle tonnin myyntiä, mutta aina tulee jokin pakkolunastus, jolloin tuo mahdollisuus menetetään.

Viime viikon positiivinen tulosvaroitus nosti kurssia reippaasti, mutta aika nopeasti palattiin alkuperäiseen tasoon. Koronarajoitukset ja etätyöskentely ovat luultavasti hyödyttäneet Keskoa ja on mielenkiintoista nähdä, miten tulos kehittyy jatkossa. Kuluttaja-asiakkaana en ole Keskon ylin ystävä, sillä hintataso Keskon liikkeissä on keskimäärin selvästi korkeampi kuin kilpailijoilla, joten yleensä suuntaan halvempiin kauppoihin.

Cibus Nordic Real Estate

Cibus kuuluu salkkuni uusimpiin tulokkaisiin. Ensimmäsen erän ostin alle vuosi sitten hintaan 160,61 SEK ja nyt hinta on yli 30 % korkeammalla. Osinkotuotto on kurssinousussa heikenetynyt, mutta on yleisesti vielä ihan hyvällä 4,5 %:n tasolla. Hintataso alkaa olla kuitenkin sellainen, että ihan varauksetta en pulita tästä mitä tahansa päivän hintaa. Päivittäistavarakaupan tiloihin erikoistuminen tuntuu vakaalta toimialalta, kun Suomen ankkurivuokralaisia ovat mm. Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä, jotka eivät jatkuvasti veivaa toimipaikkojensa kanssa ja joissa kauppa käy myös lama-aikaan.  Osinkolinjauksen mukaan Cibus haluaa maksaa kasvavaa osinkoa (5 %:n kasvu vuosittain). Toivottavasti tämä toteutuu, sillä yhtiö ei ole immuuni esim. korkotason nousulle.

Olen aina ollut kiinnostunut kiinteistöyhtiöistä, mutta salkkuun eksyneet yhtiöt on usein lunastettu pois (Sponda, Technopolis, Hoivatilat). Saa nähdä, kuinka pitkään Cibus pysyy pörssissä. Cibuksen erikoisuus on, että se maksaa osinkoa kuukausittain. 

Salkun sisältö 1/3

Monet sijoitusbloggaajat pitävät salkkunsa sisällön reaaliaikaisesti kaikkien nähtävillä, mutta itse olen pitänyt sen pääosin omana tietonani. Välillisesti johinkin omistettuihin ja ostettuihin osakemääriin on saattanut tulla vihjeitä aiemmissa kirjoituksissa mainittujen osinkojen ja kulutettujen summien kautta, mutta tarkat luvut ovat olleet piilossa. Avaan seuraavissa kirjoituksissa osakesalkun sisällön aina kolmasosa kerrallaan suurimmista omistuksista lähtien. Mitään syvällisiä yhtiöanalyysejä on turha odottaa, sillä niitä osaavat muut tehdä paljon paremmin. 

Kolmen kärki on esitetty oheisessa kuvassa prosenttiosuuksien kera.

Sampo

Sampoa olen omistanut vuodesta 2017 lähtien ja motiivi ostamiselle oli hyvä ja vakaasti kasvavaksi väitetty osinko. Kasvavan osingon politiikka otti sittemmin vähän takapakkia, mutta Nordeasta irtautumisen jälkeen ainakin hetkellistä pääoman palautuskykyä on muodossa tai toisessa. Tänä vuonna olen ostanut Sampoa useita kertoja ostohinnan vaihdellessa välillä 35,33 € - 40,56 €. 

Sanotaan, että olisi hyödyllistä käyttää tuotteita ja palveluita, joita itse omistettu yhtiö tarjoaa. Joudun valitettavasti sanomaan oman kokemukseni olevan, että If ei lähtökohtaisesti tarjoa parasta hintaa kuluttaja-asiakkaan vakuutuksille ainakaan ilman laajaa keskittämistä. Olen oppinut aikojen saatossa vihaamaan keskittämistä, sillä muutaman vuoden kuluttua keskittämisestä huomaa, että muualta saa yksittäisiä vakuutuksia halvemmalla, ja senpä takia nykyinen vakuutushallinnointi perustuu yksittäisten vakuutusten kilpailuttamiseen. 

Fortum

Piensijoittajan urani alkoi muutaman sadan euron sijoituksella Fortumiin reilut 11 vuotta sitten. Tuolloiset motiivit saattoivat yleisesti olla vähän sekavat, mutta varmasti ostopäätöksessä painoi oletettu hyvä osinkotuotto. Fortum onkin maksanut hyvin vakaata, mutta valitettavan hitaasti kasvavaa osinkoa. Sähköverkkomonopolin myyntiä en aikoinaan pitänyt järkevänä varsinkin kun ostettavaa ei tahtonut  heti  löytyä. Venäjän toiminnot ja Uniperin kautta tulleet hiilivoimalat aiheuttavat jonkin verran poliittista riskiä. Toisaalta juuri nyt korkealla olevien energian hintojen luulisi satavan myös Fortumin laariin.

Fortumia olen ostanut tasaisen epätasaisesti, ja ostohistoriasta löytyy muutamia jopa parin vuoden taukoja. Noin puolet omistetusta osakemäärästä on kertynyt koronakuopan saavuttamisen jälkeen, kun aloitin ostot 3.4.2020 hintaan 13,91 €.

Samoin kuin Sammon kohdalla, Fortumin kuluttajille tarjoama sähkö on kallista, joten Fortumin hinnan katson vain kuriositeettina sähköä kilpailuttaessani.

Nordea

Pankkijätin kyytiin hyppäsin vuonna 2015 jälleen osinkotuoton perässä. Osinko olikin monta vuotta kasvussa, kunnes korona sotki pelikenttää ja osinko jäi maksamatta vuonna 2020. Maksukykykin taisi heikentyä ainakin hetkellisesti. Pankkiala on voimakkaasti säännelty ja yhteisvastuu ongelmien ratkaisemisesta on kasvussa. Pankkijärjestelmän vakaus on varmasti kaikkien etu, mutta Euroopan toisen laidan ongelmat voivat jatkossa vaikuttaa entistä enemmän Nordean omistajaan. Toinen asia, joka närästää isoissa kv-pankeissa on niiden sotkeutuminen rahanpesuun ja muihin hämäriin järjestelyihin. Nämä uutiset ovat onneksi olleet vähenemään päin.

Harkitsin Nordeasta luopumista siinä vaiheessa, kun yhtiö mietti uutta kotipaikkaa Suomen ja Tanskan väliltä. Jos valinta olisi ollut Tanska, Nordea olisi poistunut salkusta osinkojen verokohtelun takia. En ole yhtään innostunut tuollaisesta verosopimusten vastaisesta ylimääräisestä byrokratiasta.

Nordean asiakas olen noin 20 vuotta sitten avatun eläkevakuutuksen kautta. Aiemmin siellä oli myös tilit ja asuntolaina, mutta myöhemmin muut pankit veivät tili-, kortti- ja lainakilpailussa voiton. Eläkevakuutusta ei voinut siirtää, mutta olin lopettanut rahan lapioimisen sinne jo aiemmin, sillä ehdot muuttuivat tiheään tahtiin ja koko ajan huonommiksi. Ehtojen muutokset eivät johtuneet Nordeasta, mutta sisällä on noin 1500 euron potti, joka tuottaa Nordealle reilut 50 euroa vuodessa palkkioiden muodossa. Pitäisi erota tai joutua työttömäksi, jotta vakuutuksen voisi ehtojen mukaan purkaa. 

Välillä alamäkeen - Kuukausikatsaus 09/2021

Lähes vuoden jatkunut yhtäjaksoinen nousu taittui viimein ja miinusta kertyi syyskuussa -2,74 % eli euroina mitattuna monen nettopalkan verran. Oman sijoitustyylini mukaisesti suunta on enemmän kuin tervetullut, vaikka laskun suuruus onkin tähän saakka ollut vain lievä reality check jo lähes hullun korkeisiin arvostustasoihin. Sijoitusvarallisuus on kirjoitushetkellä lukemassa 484.902 euroa.

Syyskuu oli ostojen suhteen hyvin rauhallinen. Kulutettu rahamäärä oli maltillinen ja ostokohteita oli kaksi: alkukuussa Verizon ja loppukuussa Cibus.

Osinkotuloja kertyi syyskuussa 245 euroa, joten rauhallista oli myös sillä saralla. Osinkojen suhteen odotan kieli pitkällä varsinkin Nordean huomista ei-ehkä-niin-kovin yllättävää päätöstä osingonmaksusta. Jo pelkästään Nordean osinkosumma nostaa lokakuun (toivottavasti maksu on lokakuussa) summan yli 10-kertaiseksi syyskuuhun verrattuna. Koko vuonna osinkoja on kertynyt tähän mennessä hieman yli 9000 euroa, ja pikaiset laskelmat näyttivät siltä, että reippaasti yli 13 k€:n rajan yli päädytään vuoden loppuun mennessä.

Työrintamallakin myllertää jälleen. V-käyrä on jo vähän punaisella, kun aika ei tahdo riittää kaikkien vaatimusten täyttämiseen. Ehkä olen vain laiska ja tyhmä ja saamaton.

Loppukesän lukemat - Kuukausikatsaus 08/21

Kesä alkaa olla ohi ja lomatkin on jo reilusti takanapäin. Arvopaperi- ja käteissalkun arvo käväisi kuun alkupuolella puolen miljoonan paremmalla puolella, mutta kuun lopussa ollaan vähän viivan alapuolella. Nyt mennään lukemassa 498.554 euroa, mikä tarkoittaa 7405 euron eli 1.51 %:n kasvua heinäkuun loppuun verrattuna.

 

Elokuussa tuli syydettyä rahaa uusiin ostoihin eniten pitkiin aikoihin. En tiedä, oliko tuo ajoituksen suhteen ihan viisasta, kun indeksit laukkaa ennätyslukemissa, mutta tehty mikä tehty. En jaksa ihan täsmällisiä lukuja kaivella valuuttakurssien takia, mutta rahaa paloi yli 6k€ seuraaviin yhtiöihin: Verizon Communications, Cibus Nordic Real Estate, Arbor Realty Trust, Telia, Resurs Holding ja Fortum. Cibus dippasi reilusti kuun puolivälissä, joten päätin siinä kohtaa lisätä sitä vähän. Myös Kesko putosi mystisesti vähän myöhemmin, mutta siihen en halua koskea näin korkeilla hinnoilla.

Elokuu on osinkojen suhteen vähän turha kuukausi, mutta euroja kilisi tilille noin 150 kappaletta. 

Kesäloma oli tänä vuonna kaikkea muuta kuin kehuttava. Kuumuuden takia nukkuminen oli huonoa (oli tosin jo ennen lomaa samasta syystä), ja sitten kun kelien puolesta tuli vähän viileämpää, iski mystinen flunssa, jonka takia kaikki suunnitelmat ja projektit meni puihin. Lääkärissäkin jouduin käymään ja sain sairauslomaa, mutta se ajoittui tällä kertaa työnantajan kannalta edullisesti lomani ajalle.

Puoli miljoonaa rikki!

Viikon takainen kirjoitus jo pohjusti tätä tapahtumaa, mutta nyt se on totta. Tilastoitava omaisuus ylitti itselleni aika merkittävän puolen miljoonan rajapyykin!

Osakkeilla ja rahastoilla yleinen suunta oli elokuun alussa loivasti ylöspäin, ja lisäksi huomasin, että työnantaja oli pannut maksuun pienen palkkion, joten nämä yhdessä nostivat tämän päivän tarkistuslaskelman lukemaan 500.290 €. Ylitys on vielä aika täpärä eikä olotila välttämättä ole pitkäkestoinen, mutta tapahtunut mikä tapahtunut. Lukuja kriittisesti katsoville tiedoksi, että kyseinen lukema ei ota huomioon maksuun tulevia veroja, mikäli kaikki laput muutettaisiin oikeaksi setelirahaksi.

Blogin elinaikana lokakuusta 2017 alkaen osakkeissa, rahastoissa ja rahana oleva varallisuus on kasvanut 260.870 euroa eli yli tuplaantunut. Tämä ei nyt ole kummoinen saavutus, sillä kyvykkäämmät sijoittajat ovat tehneet paremmat prosentit jo kuluvan vuoden aikana. Omaan kunto- ja riskinsietotasoon nähden olen kuitenkin tulokseen ihan tyytyväinen. Hyvähän tässä on ollut itse kunkin sijoitella, kun markkinat ovat olleet pientä koronadippiä lukuunottamatta aika suotuisat.

Minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut talouspuolelta tarinat sijoittajista, joka ovat jääneet pois työelämästä elämään salkkujensa tuotoilla. Näistä esimerkkeinä Arvopaperin tammikuun numero sekä Tarina vaurastumisesta -bloggaaja. Jotenkin minulla on omat ajatukset kääntymässä samaan suuntaan, vaikka mitään isoja muutoksia en olekaan itse vielä näillä näkymin tekemässä. Työantajan suunnitelmista en tiedä mitään varmaa. Oma strategiani olisi varmasti jonkinlainen hybridimalli, joka koostuisi tietysti sijoitustuotoista, mutta todennäköisesti yrittäisin pysytellä jollain tavalla työelämässä vähintäänkin koko ajan heikkenevien työttömyysetuuksien ja vaikka lyhytkestoisten pestien toivossa. Tällä tavalla yrittäisin välttää koskemasta tuottavaan pääomaan ja varmistaisin sen pysyvyyttä. Nykyisessä tilanteessa tämän vuoden tasolla olevat osinkotulot saattaisivat juuri ja juuri riittää,  mutta ihan rennolla mielellä en vielä jäisi pelkästään niiden varaan. Säästössä olevat käteisvarat toimii hätätilanteessa hyvänä puskurina, mutta katson ainakin toistaiseksi niiden olevan pääomaa, joita ei käytetä normaaleihin elinkustannuksiin. Jos nykyinen työsuhde loppuisi ja tuolle hybridistrategian tielle lähdettäsiin, olisin valmis kokeilemaan ns. hanttihommiakin, mikäli oma osaamiseni vastaisi edes jollain tavalla vaatimuksia. Myös kevytyrittäjyys voisi olla toimiva malli muutamien mielessä olevien palvelujen tarjoamista varten. Mikäli mielekästä palkkatyötä ei olisi saatavilla pitkäkestoisesti, omalla palstalla riittäisi ainakin pienimuotoista metsänhoitotyötä muistuttamaan fyysisestä työnteosta.

Jään kehittelemään ajatuksia mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista, mutta tänään taidan nauttia uuden sataluvun ylityksestä hakemalla kaupasta pienimuotoiseen herkutteluun sopivia tuotteita.

0,5 M€ häämöttää - Heinäkuu 07/2021

Heinäkuun lukuja ynnäillessä iski kunnolla tajuntaan 0,5 M€:n rajan läheisyys. Vielä kesäkuussa asia ei oikeastaan käynyt edes mielessä, mutta heinäkuu on ollut erittäin suotuisa, ja nyt tuo lukema onkin jo erittäin lähellä, kun tilastoitava varallisuus laukkaa tänään lukemassa 491 k€. Syynä tähän on osakkeiden yleinen noususuunta ja varsinkin joidenkin salkun yhtiöiden hyvä kurssikehitys. Lisäksi työnantajan suunnalta tilille tuli palkan lisäksi lomarahat, ja kun tänä vuonna kesäloman matkustusmahdollisuudet ja -halut olivat aika pienet, rahaa on jäänyt tilille lojumaan. 

Sinänsä tasaluvuilla ei ole oikeastaan muuta kuin psykologista merkitystä, mutta olisihan tuo raja toisaalta ihan mukava saada ylitettyä. Jos asiaa ajattelee puhtaasti sijoittelunäkökulmasta, vähän matalampi hintataso olisi minulle enemmän mieluinen, mutta onneksi yhtiöiden tuloskunnon suunta on ollut keskimäärin parempaan päin, mikä antaa edes jonkinlaista perustetta hinnannousulle.

Kesäloma on siirtänyt ajatuksia pois työelämästä, mikä on tullut ihan tarpeeseen. Vaikka mitään tiukasti suunniteltua ja aikataulutettua tekemistä ei ole ollut, varsinkin pientä nikkarointia ja metsätöitä on tullut tehtyä. Kesälomaan liittyvä huono piirre on, että siihen sisältyy niin paljon odotuksia asioista, joita haluaisi ja pitäisi tehdä, jolloin to-do -lista kasvaa ainakin itselläni vähän liian pitkäksi ja lomalla olemisesta tulee melkein suorittamista. Tänä kesänä olen yrittänyt päästä tästä eroon enkä ole ollut huolestunut, jos en ole ollut huipputehokas. 

 

Salkku turpoaa niin että alkaa jo hirvittää - Kesäkuun katsaus 6/2021

Yhteenveto tulee päivän myöhässä varsinaiselle raportointi-illalle sattuneiden kiireiden takia. Salkun ja tilien tilanteet sain kuitenkin illalla talteen, joten numerot vastaavat oikeaa raportointikuukautta.

Salkku päätyi jälleen kerran uuteen ennätykseen, joka tällä kertaa on 462.120 euroa. Ennätyksiä on rikottu kuukausi toisensa jälkeen viime marraskuusta lähtien, ja 12 kk:n euromääräinen nousu on lähes 130 k€. Ei kannata valittaa, mutta vähän varovaisempaan moodiin tässä ollaan henkisesti ajautumassa. En tiedä onko siitä mitään hyötyä, sillä viimeksi kun aloin varovaiseksi (koronaromahduksen aikaan) ja tuhlasin vähemmän rahaa osakkeisiin, jäi halvat hinnan hyödyntämättä nopeasti alkaneen nousun edellä. Vielä jarruja ei ole laitettu päälle, sillä joitain omasta mielestä kohtuuhintaisia kohteita on vielä jäljellä. Jännityksellä jään seuraamaan, mitä Q2-raportit kertovat kohta alkavalla tuloskaudella.

 

Kesäkuu ei tuonut enää merkittäviä osinkotuloja, sillä kertymä jäi alle 200 euroon.

Toukokuun tapahtumat - 05/2021

 Taas on kuukausi mennyt ja on koosteen aika. Tärkeimmät huomiot toukokuulta:

• Tilastoitava omaisuus kasvoi toukokuussa kaikkiaan hieman yli 7000 euroa.
• Osakevarallisuus ylitti enimmäistä kertaa 300 k€:n rajan.
• Brutto-osingot toukokuussa 2904,44 euroa ja koko vuoden kertymä n. 8400 €.

Tein tässä kuussa harvinaisen peliliikkeen ja myin puolet eräästä omistamastani korkorahasto-osuudesta. Kehitys oli ollut kohtuullisen vaisua, joten inflaation kiihtymistä ja korkojen nousua odotellessa siirsin rahoja (oletettavasti) tuottavampiin kohteisiin. Samoin tilillä olleet osingot sijoitin heti uudelleen samoin kuin odotettavissa olevat varat, jotka taitavat viimein vapautua Tikkurilasta. Käteiskassa valahtikin tämän seurauksena alimmilleen yli kahteen vuoteen.

Osinkokertymä nousi toukokuussa edellisen vuoden kokonaiskertymää korkeammalle, ja edelleen odottelen noin 13 k€:n osinkopottia koko vuodelta. Laskujeni mukaan noin yksi tai useampi osinkoerä on tulossa kesä-joulukuussa 15 salkun yhtiöltä.

 

Kesän saapuminen on vilkastuttanut liikuntaharrastuksiani mutta samalla pienet rasitusvammat ovat alkaneet kiusaamaan. Kaikkineen olotila on muuttunut alkuvuoteen verrattuna paljon positiivisemmaksi, sillä työasioissakin alkaa viimein näkyä tunnelin päässä valoa vaikka selville vesille pääsemiseen on vielä matkaa. Se, että tietää tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa, antaa virtaa puskea eteenpäin. Haasteita on tietysti koko ajan käsissä, mutta nämä kuviot pääsivät liikaa pään sisään ja tulemaan liian isoiksi. 

 

 

 

Selvitys verottajalle tehty

Veroilmoituksen tarkastuksen takaraja alkaa lähestyä, joten ensi viikon tiistai-illan säädön vähentämiseksi toimin hieman ennakkoon. Valvontakoneisto on nykyisin niin massiivinen, että mitään oleellista tietoa verottajan ennakkotiedoista ei yleensä puutu. Tavisten tulopuolen veronkiertoreitit ovat hyvin vähissä mikäli työnantaja on vähänkään kunniallinen eikä maksa palkkoja suoraan setelirahalla. Rohkeimmat saattavat kokeilla vielä onneaan kryptovaluuttojen luovutusvoittojen kanssa.

Täydennettävää on useana vuonna löytynyt varsinkin joidenkin rahasto-osuuksien ja ulkomaisten osakkeiden kohdalla. Kaikki tiedot eivät jostain syystä mene Nordnetin kautta verottajan tietoon. Toinen kummallisuus liittyy ulkomaan rahassa maksettuihin osinkoihin, sillä ne poikkesivat tälläkin kertaa Nordnetin vuosiraportista. Ero ei ole suuri, mutta arvelen sen liittyvän valuuttakurssien käsittelyyn.

Ensimmäistä kertaa koskaan sain tehdä ansiotuloista työhuonevähennyksen, sillä työskentely kotoa käsin tuli enemmän tai vähemmän pakolliseksi loppusyksystä. Työhuonevähennystä ehdotin myös pääomatulojen hankkimisesta, ja tämän osalta pohdiskelin, mihin luokkaan itseni laittaisin: satunnaisten sivutulojen hankkiminen, jolloin vähennys on 225 €, vai huomattavien sivutulojen hankkiminen, joka oikeuttaa 450 €:n vähennykseen. Tulin siihen tulokseen, että mennyt vuosi oli vielä satunnaisten tulojen hankkimista, vaikka tavoitteena on huomattavat tulot.

Työhuonevähennysten lisäksi oli ilmoitettavaa myös pieneen korjaukseen liittyvästä kulusta, joka oikeutti 40 €:n kotitalousvähennykseen sekä 36 €:n hintaisesta Suomen Osakesäästäjien jäsenmaksusta. Kaikkiaan uutta vähennettävää kertyi siis 526 euroa.

Verottajan ennakkotietojen ja lisättyjen vähennysten jälkeen ansio- ja pääomatuloveroja kertyi viime vuodelta minun osalta valtion ja kaupungin kassoihin yhteensä 23 k€.

Lyhyt Wappujorina - Katsaus 04/2021

Loppukuussa oli isoja heiladuksia kursseissa ylös ja alas. Omalla kohdalla pudotukset osuivat isoihin omistuksiin ja nousut pieniin. Koska salkkuni ei ole kovin hyvin 'indeksoitunut', tappio indeksille ei tullut niukasti tuomariäänin vaan rumasti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.

Osinkoja tilille kilahteli huhtikuussa 4158 euroa, ja koko vuoden kertymä on kuun lopussa 5512 euroa.

Ostoksia tuli tehtyä noin 3700 eurolla. Ostetut kohteet olivat tälläkin kertaa tylsimyksiä, jotka eivät ratsasta uusimpien sijoitustrendien ja hypetyksen aallonharjalla.

Omaisuus kasvoi huhtikuussa 2,36%, joka Suomen rahayksikössä on 10.100 €, ja salkku päätyi lukemaan  439.600 €.