Kuukausikatsaus 9/2019 - Reipasta nousua syyskuussa

Numeroiden valossa syyskuu oli hyvä. Tilastoitava kasvoi kuukauden aikana noin 12 k€ syyskuun alkupuolen kurssinousun ansiosta. Prosentteina nousua tuli 3.71 %.

Ostoja tein yhteensä n. 2050 €:lla. Ostoslistalla oli Sampo ja pitkästä aikaa Superrahasto Suomi. Lisäksi edelliseen kirjoitukseen liittyen avasin uuden salkun toista sijoitustyyliä varten ja tein sinne yhden oston USAn pörssistä periaatteella "trend is your friend", kun mukana oli vähän teknisen analyysin perustyökalujen käyttöä. Osto tapahtui hieman myöhemmin kuin mitä signaali olisi puhdasoppisesti edellyttänyt, mutta tämä meni nyt pienen varmistelun piikkiin. Katsotaan, miten trendi kantaa, mutta kovin suurta tappiota en tästä aio ottaa. Kirjoittelen tästä kokeilusta sopivassa kohdassa myöhemmin.

Menopuolella tapahtumia oli syyskuussa runsaasti ja summat olivat tavallista suurempia. Kyllästyin lopulta vanhaan ja hitaaseen tietokoneeseen ja ostin  tarjouksesta uuden. Pari kymppiä piti laittaa ohjelmistoihin, ja muihin kokeiluihin ostin ylimääräisen SSD-levyn. Myös vaatteisiin meni normaalikuukauteen verrattuna huomattavasti enemmän rahaa eli hieman vajaat 200 €. Palkkatulojen lisäksi rahaa tuli tilille kun Citycon maksoi vuoden kolmantena eränä osinkoa myöskin vajaat pari sataa euroa (brutto).

Väärin sijoitettu

Olen näköjään jo pitkään sijoittanut hieman väärin. Ainakin, jos uskomme Seppo Saariota. Vajaan 10-vuotisen piensijoittajaurani aikana vasta nyt luin hänen kirjoittamansa Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjan.

Viesti, joka minulle nousi keskeisimpänä esiin, oli ajoituksen tärkeys. Iskun paikka on hetki, jolloin laskutrendi kääntyy nousevaksi ja silloin täytyy panostaa isosti. Luonnollisesti omistuksesta irtaudutaan sopivassa kohdassa huipun läheisyydessä. Laskumarkkinassa pysytään kärsivällisesti pelin ulkopuolella ja odotellaan käännettä. Osakkeiden valintakin oli tärkeää, jotta parhaan kasvupotentiaalin saa hyödynnettyä. Kuitenkaan kovin moneen ei kannata mennä mukaan, jotta salkku ei indeksoidu liikaa ja ettei seuraaminen muutu liian työlääksi. Voittojen haaliminen perustuu siis puhtaasti nousutrendien hyödyntämiseen, jota boostataan poimimalla ne osakkeet, joilla on jyrkin nousuoletus.

En pysty väittämään tuohon mitään vastaan. Tuo on hyvin todennäköisesti nopein tapa kasvattaa omaisuutta. Oma sijoittajaurani alkoi myös tuolla edellä kuvatulla "osta halvalla- myy kalliilla" -periaatteella. Teknisestä analyysistä ja trendeistä en tiennyt yhtään mitään, vaan osto-ja myyntisignaalit olivat enemmän tai vähemmän satunnaisia, kuten esim. myynnin tapauksessa ennusteita parempi osavuositulos, joka nosti kurssia äkisti 5-10%. Hyvän tuloksen jälkeen jatkuva nousutrendi jäi siis hyödyntämättä ja sekös harmitii, kun ei enää halunnut ostaa samaa osaketta takaisin kalliimmalla kuin millä oli hetki sitten myynyt.

Em. tilanteista johtuen sijoitustoimintani muuttui enemmän osta-ja-pidä -tyyliseksi. Painotus oli kohtuullista tai hyvää osinkoa maksavissa yrityksissä. Tämän linjan mukaisesti 5 suurinta sijoitustani ovatkin tällä seuraavat:

1. Telia
2. Nordea
3. Sampo
4. Fortum
5. UPM

Myyntejä tapahtuu erittäin harvoin, mutta ostoja pyrin tekemään kuukausittain - laskutrendissä ehkä vähemmän ja harvemmin kuin nousussa. Tällainen säännöllinen osakesijoittaminen ei ollut Saarion kirjan keskipisteessä, mutta oli tälle sijoitustyylille annettu tilaa vajaat 1.5 sivua ja mainittu sen hyviä puolia.

Kun perussalkku tuottaa vuosittaista osinkotuloa jo ihan mukavia määriä, olen jo aiemmin miettinyt sijoitustyylin muuttamista. Olen hieman perehtynyt tekniseen analyysiin ja tutkaillut historiallisia kurssitietoa TA:n mittareilla. Saarion kirja vahvisti käsitystäni siitä, että osta-ja-pidä -strategian rinnalla voisi olla järkevää kokeilla jotain muutakin tyyliä, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä en ole vielä tehnyt. Ensimmäisenä kysymykseen taitaisi tulla uuden salkun avaaminen, sillä nykyinen soveltuu huonosti tuollaiseen pelaamiseen ja haluan pitää sen rinnakkaisena tälle mahdolliselle uudelle strategialle tuottamassa säännöllistä osinkovirtaa. Joka tapauksessa pääpaino tulisi olemaan säännöllisessä sijoittamisessa, mutta vähintäänkin pienimuotoinen kokeilu kiinnostaisi. Kohta varmaan luisun jo tekemään päiväkauppaa.

Koti tyhjenee

Kuten elokuun yhteenvedossa mainitsin, taloudessa asuu nyt yksi henkilö vähemmän, kun vanhin lapsista muutti pois kotoa. Poika lähti opiskelemaan teknistä alaa, joka oli hieman yllättävä valinta, mutta varmaan hän oli siihen harkiten päätynyt.

Tilanne on uusi ja vähän haikea vanhemmille, kun ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun istuttiin pitkiä aikoja hiekkalaatikoilla ja uimarannoilla, kun kotiin ei olisi millään malttanut lähteä. Koska Ahkeran säästäjän projektipäiväkirja keskittyy talousasioihin, otetaan nyt pelkästään tämä talouden näkökulma, vaikka kaikki yksityiskohdat ei ole enää kirkkaana mielessä.

Vauva-aika lähti käyntiin, kun joitain alkuinvestointeja oli tehty. Ainakin sänky, vaunut, turvaistuin ja vaatteita hankittiin käytettynä, eikä mitään jättisuuria kuluja päässyt muodostumaan.

Riskienhallinnan kannalta otimme lapselle vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen, josta ei ennen syntymää otettuna rajattu pois mitään sairauksia. Hinta taisi tosin olla hieman korkeampi kuin syntymän jälkeen otetun vakuutuksen. Äitiysloma tietysti pudotti vaimon tulotasoa pitempiaikaisesti, mutta itse pidin parin viikon isyysvapaan enkä enää muista, miten siitä tuolloin sai Kelan korvauksia. Juoksevat kulut lasten ollessa pieniä olivat myös hyvin pienet, ja laskeskelin jossain vaiheessa lapsen menojen olevan niin pienet, että silloinen lapsilisä kattoi keskimäärin kaikki lapsen kulut ja riitti muuhunkin eli kompensoimaan hieman vaimon alentunutta tulotasoa. 

En pitänyt kirjaa kuluista, mutta näppituntuma oli, että mitään kovin jyrkkää kulujen nousua ei tullut leikki-iän aikana. Kulurakenne saattoi muuttua toisenlaiseksi, kun esim. vaippoja ei enää jossain vaiheessa tarvinnut  hankkia. Kuten aiemminkin, ensisijaisena tavoitteena oli löytää mahdollisimman usein tavaraa käytettynä.

Meillä lapseen liittyvät kustannukset lähtivät nousuun kouluiässä. Tuohon aikaan älypuhelimia ei vielä ollut vaan ihan näppäimellisellä mallilla ja kymppien budjetilla päästiin alkuun. Muilta osin kuluja aiheutti tarve hankkia polkupyöriä, vaatteita, suksia, luistimia yms yms kiihtyvässä tahdissa ja hyväkuntoisten käytettyjen välineiden löytäminen ei enää ollut niin helppoa. Ala-asteella mukaan tuli myös harrastustoiminta, joista mieleisin ja ainoa taisi ala-asteen loppupuolella syödä vajaan satasen kuussa.

Yläasteiässä kuvioon tuli älypuhelimet ja maksajan näkökulmasta niitä piti hankkia aivan liian usein. Harrastuskin taisi vaihtua toiseen, mutta sen hinta pysyi suunnilleen samana kuin aiemmin. Jostain syystä vaatteille ei ollut mitään erityisvaatimuksia, vaan minun mielestä ihan kohtuuhintaiset perusvaatteet kelpasivat. Tässä vaiheessa kulut alkoivat nousta myös nuoremmasta lapsesta, mutta tilannetta helpotti merkittävästi asuntolainan maksamisen saaminen päätökseen.

Peruskoulun ajan saatiin nauttia verojen maksun hedelmistä, kun kirjat ja muut tarvikkeet saatiin koulusta. Sen jälkeen ne täytyi hankkia itse ja koulumatkojen kulkemiseen tarvittiin bussikortti. Ajokortin hankkiminen ei ole itsestäänselvyys, mutta meillä se hankittiin. Ajajien lisääntyessä perheeseen hankittiin toinen auto (halpa), jonka käytöstä sovittiin, että bensat maksetaan käytön mukaan. Talo maksoi vakuutukset, verot ja muun ylläpidon. Tässä helpotti se, että poika onnistui saamaan töitä kahtena kesänä ennen muuttoa pois kotoa. Sen verran oli järkeä päässä, ettei rahoja hurviteltu kerralla, vaan niitä riitti pitkäksi aikaa. Auto sai lähteä talosta, kun muuttokuorma oli siirtynyt toiselle paikkakunnalle, sillä lapsella ei ollut hyvien liikenneyhteyksien äärellä mitään tarvetta autolle.

Vaikka nykyinen asuntomme on varmaan aivan keskimääräinen perheasunto ja lapsille oli omat huoneet, joskus tuntui, että tilaa olisi saanut olla enemmän. Asuintilan hankkimisessa rajoitteena oli tietysti asunnon hinta ja halu välttää liian suurta velkaa ollessani pätkätyösuhteessa. Nyt kun väki alkaa vähetä ja tilaa vapautuu muuhunkin käyttöön, olen erittäin tyytyväinen ettei asuntoa hankittaessa tullut hankittua "liikaa" tilaa. Oman talouden juoksevat kulut ovat pienentyneet jo sen takia, että ruokaa kuluu reilusti aiempaa vähemmän.

Nyt jäämme seuraamaan, kuinka itsenäinen elämä alkaa löytyä uomiinsa. Vanhempana ei voi muuta kuin toivoa, että oma paikka ja hyvä suunta elämälle löytyy. Ahkera säästäjä voi ainakin olla tyytyväinen siihen, että lapsen nykyisessä taloudessa ruokamenot on budjetoitu ja ne ovat saamieni tietojen mukaan erittäin kohtuullisella tasolla. Toivottavasti säästöä ei tehdä terveellisyyden kustannuksella.

Valtakunnan tasolla lapsia syntyy nykyisin ennätyksellisen vähän. Tämä aiheuttaa huolta siitä, miten reilusti suurempien vanhempien ikäluokkien palvelut rahoitetaan tulevaisuudessa. Syntyvyyden alenemista käsiteltiin Ylellä julkaistussa kolumnissa, jonka keskusteluosuudessa vauvojen vähyyden syiksi lueteltiin ainakin seuraavat seikat:

• Työelämän ja toimeentulon epävarmuus
• Taloudellinen epävarmuus
• Pätkätyöt
• Pikavipit
• Lapsiin liittyvien verovähennysten poistuminen
• Julkisten palveluiden ja tukien leikkaukset
• Huumeet
• Haluttomuus ottaa vastuuta elämästä
• Tietokonepelit
• Sukupuolten tasapäistäminen
• Uran luominen
• Sosiaalinen media ja siellä vallalla oleva maailmankuva
• Yhteiskunnan kova arvomaailma
• Naisten ylipaino joka tekee heistä ei-haluttavia ja alentaa hedelmällisyyttä
• Normiksi noussut sinkkuus elämänpana
• Koulutustason kohoaminen
• Kaupungistuminen
• Täydellisen vanhemmuuden vaatimukset
• Abortit
• Perheen aseman heikkeneminen instituutiona
• Teknologia joka vähentää suoria ihmiskontakteja
• Puhelimet ja tietokoneet joita räplätään liikaa
• Suuret ikäluokat, jotka aloittivat 2-lapsisten perheiden käytännön.
• Ehkäisyn saatavuuden parantuminen
• Päivähoitomaksut
• Tempoileva politiikka ja vakauden puuttuminen
• Keski-ikäiset miehet jotka ovat vieneet nuoren sukupolven palkat ja aiheuttaneet kurjistumisen
• Tulevaisuudenuskon tukahtuminen nykymaailmassa
• Yksilökeskeinen mukavuudenhalu
• Miesten mielenkiinnon puuttuminen perheen perustamiseen

Synkkenevää

Tänään tuli huonoja merkkejä taloudesta. Ainakin neljä pörssiyhtiötä ilmoitti lomautuksista, irtisanomisista ja kapasiteetin vähennyksistä. Vaikka kriisitunnelma ei ole vielä vallalla ainakaan pörsseissä, talousviisaat varoittelevat huonommista ajoista, joista esimakua antaa mm. Saksan talouden hyytyminen.

Kuvakaappaukset: www.yle.fi

Panikointi ei ole tarttunut ainakaan maan hallitukseen, joka on pysynyt yllättävän tyynenä ja 100% varmana siitä, että sen työllisyyttä ja talouskasvua edistävät toimenpiteet ovat oikeita orastavan taantuman tai ainakin merkittävän talouden hidastumisen alla. Oppositio käy kuumana, kun hallituksen valitsemat toimenpiteet ovat "vääriä" tai isosta osasta niitä ei ole tietoakaan, kun toimenpidelistat ovat vielä valmistelussa.

Oma taustani on eksakteissa tieteissä enkä ole ollenkaan sinut sen kanssa, että poliittinen, aatteellinen tai mikään muukaan tausta vaikuttaa loppupäätelmiin ja toimenpide-ehdotuksiin, joihin "epäeksaktien" tieteiden aloilla päädytään. Kun oikeistohallitus tilaa selvityksen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta, se saa (todennäköisesti) omaa ajatus- ja talousmalliaan tukevan lopputuleman. Työntekijäpuoli puolestaan viittaa kintaalla moisille tutkimuksille, kun Palkansaajien tutkimuslaitoksen tulokset ovat ihan toisenlaiset vaikka tutkimusaihe on sama. Seurauksena on loputon juupas-eipäs -väittely.

Nyt mennään enemmän vasemmiston ehdoilla. Julkisen sektorin roolia ja menoja on kasvatetaan, omaisuutta myydään, verotusta kiristetään ja ilmastonmuutoskin torjutaan. Kovin syvällisesti rakenteita ei taideta hallitusohjelman mukaan laittaa uusiksi, vaan tehdään pieniä fiksauksia joissain kohdissa, jaetaa rahaa vaalien alla luvatuille tahoille ja paikataan laastarilla vuotavia kohtia mutta muutoin mennään suunnilleen samaa rataa kuin ennenkin. En ollut aina edellisen hallituksen ylin ystävä, kun muutamaan otteeseen vauhtia oli niin paljon, että taustojen tarkastukset unohtui nolosti. Pisteet kuitenkin heille yrittämisestä. Nykyinen hallitus on vielä ollut kuin kilpikonna kuoressaan. Kakkua on kyllä jaettu ahkerasti, mutta epäselväksi on jäänyt se, miten uskottavasti varmistetaan, että sitä on jaettavaksi myös jatkossa niin, ettei verorasitus ja lainattujen siivujen määrä kasva liiaksi.