Salkussa matalapainetta - Kuukausikatsaus 03/2020

Sijoitusilmastossa on viime aikoina ollut lievää matalapainetta. Jopa siinä määrin, että Kauppalehdessä on alettu mainostaa melatoniinia huolestuneiden sijoittajien nukahtamisvaikeuksiin.

Koronaviruksen leviämisestä oli selkeitä merkkejä jo helmikuussa, mutta paniikki pääsi valloilleen vasta maaliskuussa, kun alkoi vahvasti näyttää siltä, että leviämistä ei saada pehmeillä toimilla ja käsiä pesemällä aisoihin. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa yritykset pitää saada pysymään pystyssä melkein hinnalla millä hyvänsä. Ennen sadan miljoonan lisäkulun ujuttaminen budjettiin vaati lähes yliluonnollisia kykyjä, mutta nyt on piikki auki eikä miljardien perään katsota kovin tarkasti. Maallikkonäkemykseni mukaan tilanne on kyllä vakava, ja ilmaan on heitetty ennusteita talouden täydellisestä romahtamisesta ja innokkaimmat maalailee kuvia ihmiskunnasta elämässä Mad Maxin tai Ilmestyskirjan maailmassa. Parhaassakin tapauksessa, eli jos virus saadaan pikaisesti aisoihin, kriisin hoitaminen maksaa lyhyellä aikavälillä vähintään kymmeniä miljardeja ja/tai työpaikkoja menetetään tuhansittain. Toipuminen ja kertyneen laskun maksaminen ei tapahdu kädenkäänteessä eikä ilman pahoja rutinoita yhteiskunnan rattaissa. Hyvinvointiyhteiskuntamme nykyinen palvelutaso ei tule olemaan suhteessa jatkossa käytettävissä oleviin resursseihin, ja veikkaanpa, että palveluiden karsimista ja verojen korotuksia tullaan näkemään tulevina vuosina. Tähän suhteutettuna tuntuu lähes käsittämättömältä, että kolulaisen yhdestä päivittäisestä saamatta jääneestä ateriasta nousee somessa järkyttävä myrsky.

Oma salkkuni ei valitettavasti ollut immuuni romahdukselle vaan osakkeet lasketteli samaa tahtia indeksien kanssa. Suurehko käteispaino on vaimentanut pudotusprosentteja, mutta euromääräisesti on tultu alas kohtuullisen suuria lukemia. Käteiskassaa painoi vielä maaliskuun alussa verottajalle tilitetty arvonlisävero (noin 9000 €).

Mitään henkistä häiriytymistä en ole itsessäni havainnut ja yöni olen nukkunut kuten ennenkin eli kohtuullisen hyvin. Pieni sijoitusstrategian kyseenalaistaminen on noussut esiin (olisiko pitänyt tai pitäsikö myydä), mutta en ole lähtenyt myynteihin, vaan olen jatkanut ostoja entiseen malliin halvemmalla hintatasolla. Ostoslistalla on ollut ainakin Sampo, Telia ja UPM.

Pandemian vaikutus osinkojen maksuun (lykkääntyminen ja osinkoesitysten perumiset) harmittaa, mutta ymmärrän kyllä ettei kassaa kannata tyhjentää, jos tulevaisuus näyttää epävarmalta ja synkältä. Eiköhän tilille joitain roposia kilahtele syksyyn mennessä. Pienet summat on tullut jo Cityconilta ja Outotecilta.

Joskus aiemmassa kirjotuksessa pohdiskelin kevyesti, millaisia vaikutuksia talouteen tulisi, jos iso osa ihmisiä alkaisi itseni lailla säästää aktiivisesti ja minimoisi "turhaa" kulutustaan. Vaikka kulutushaluja olisikin, nyt monet mahdollisuudet ovat sulkeutuneet valtiovallan määräyksestä ja tämä on iskenyt erityisen nopeasti ravintola-, matkailu- ja viihdepalveluita tarjoaviin yrityksiin. Lisääntyvät tiedot yt-neuvotteluista ja irtisanomisista saavat ihmiset luonnollisesti varovaisemmiksi rahankäyttäjiksi. Olemme saaneet koronan myötä tilanteen, joka vastaa hyvin pitkälle sitä skenaariota, jossa hyvin suuri joukko ihmisiä "firettää" ja pienentää kulutuksen minimiin.

Stay safe.

Metsätalouden tilinpäätös vuodelta 2019

Verottaja halusi ilmoituksen metsätalouden tuloista ja menoista viimeistään tänään, joten asiahan piti hoitaa, ja tällä kertaa laitoin kuitit ojennukseen ja metsäyhtiön veropalveluun hyvissä ajoin ennen määräpäivää. Varsinaisen lähettämisen kanssa en pitänyt kiirettä ja hyvä niin, sillä muistin viime tipassa lisätä työhuonevähennyksen.

Tuloja metsästä sain tänä vuonna noin 37.000 euroa puun myyntitulon muodossa. Menoja oli hieman yli 2000 euroa sisltäen mm. tiemaksut, matkat, vakuutukset ja muut sekalaiset menot, joista suurin kulu oli sahan hankinta.

Näillä luvuilla verovuoden tulos yrittäjävähennys huomioiden oli noin 13.000 euroa, joten verottajan osuus on tasan 30 % eli noin 3900 euroa, koska pääomatulot eivät vielä(kään) nouse kireämmin verotettuun luokkaan. Noin pieni veroprosentti selittyy sillä, että käytin metsävähennystä täysimääräisesti. Metsävähennys tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että tuloista voi saada verottomasti 60 %, ja verottaja on kiinnostunut vain jäljelle jääneestä 40 %:sta, josta voi sitten vähentää normaalit kulut. Huono puoli on, että kaikki metsävähennetyt eurot pidetään mielessä ja jos joskus myyn metsät pois, ne lisätään luovutushintaan. Tämä malli suosii vahvasti metsäomaisuuden pysymistä perheen sisällä, sillä luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa metsätilojen "sukupolvenvaihdoskaupassa". Metsävähennystä ei voi hyödyntää loputtomasti, vaan sen suuruus määräytyy hankintahinnan ja hankintaan liittyvien kulujen perusteella ja on maksimissaan 60 % näistä kuluista.

Maksettavaa veroa olisi pystynyt vielä hieman pienentämään käyttämällä hyväksi mahdollisuutta tehdä varauksia tulevien vuosien menohin. Jätin tämän mahdollisuuden käyttämättä ja maksan verot koko summasta. Selviää pienemmällä säätämisellä ensi vuoden verotuksen kanssa. Riskinä on vielä, että tulevina vuosina tuloutettavia varauksia verotetaan vielä nykyistäkin kovemmin.

Sellaisen mokan tein kauppahinnan maksuvaiheessa, että en muistanut pienennyttää ennakonpidätysprosenttia, ja kauppahinnasta pidätettiin ennakkoa normiprosentilla eli 19 %. Euroina tämä oli noin 7000 euroa, eli verottajalla on minun rahoja tähän puukauppaan liittyen reilut 3000 euroa.