Kuukausikatsaus 06/2019 - Järjestelyt menossa

Kesäkuussa aloitin OP:n salkun siivoamisen eli tyhjensin sieltä pienet omistukset kokonaan pois tulevan hinnoittelumuutoksen takia. Lähteä saivat mm. Lehto, Finnair ja Cramo, jotka kaikki olivat alle 1000 €:n suuruusluokkaa. Lehdon myynnistä tulikin paljon vähennettävää (ainakin prosentteina mitattuna) tämän vuoden verotukseen ja Cramon olisin myynyt joka tapauksessa Adapteon omistukseen liittyvän hankaluuden ja kustannuksen takia.

Kun olin aloittanut salkun tyhjennyksen ja antanut palautetta OP:lle heidän tempoilevasta hinnoittelustaan, sain asiakaspalvelusta viestin, että 1 % maksimipalkkio jatkuukin kampanjaluonteisena vielä vuoden ajan 1.9.2019 alkaen. Ihme urpoilua! Miksi ilmoittaa hinnanmuutoksesta, jota ei kuitenkaan tapahdu vielä yli vuoteen? Miksi tätä kampanjaa ei mainittu alkuperäisessä hinnanmuutostiedotteessa? Taisi käydä niin, että saivat asiasta aika tiukkaa palautetta ja tekivät paniikkiratkaisun toivoen hillitsevänsä asiakaspakoa.

Vaikka kampanja jatkuu, minun ostokset OP:ssa ovat jäissä ja salkun alasajo on aloitettu, ellei Nordnet tee jotain omituisia liikkeitä hinnoitteluunsa. Joitain isompia omistuksia olen jo siirtänyt Nordnetiin myymällä ne ja ostamalla Nordnetissä takaisin. Tappiolla olevien kanssa toimin varovasti niin, että myynti ja osto tapahtui eri päivinä, jotta verottaja ei pääse syyttämään verokeplottelusta. Jostain syystä on ollut vaikea ostaa seuraavana päivän samaa osaketta myyntihintaa kalliimmalla hinnalla, ja joku raha taisi mennäkin toiseen osakkeeseen. OP:n salkku on tähän mennessä keventynyt reilun kolmanneksen.

Tässä kuussa oli tavallista enemmän menoja joidenkin maksuun tulleiden kertaluonteisten kulujen vuoksi. Tulojen puolesta oli tavanomainen kuukausi, sillä tilille tuli ainoastaan normaali kuukausipalkka ja pieniä osinkoja Cityconista ja Nokiasta. Osakepuolella kurssit olivat kesäkuussa noususuunnassa, joten tilastoitava varallisuus nousi lähes 11 k€, mikä nosti kokonaistilanteen niukasti uuteen ATH-arvoon (318 290.37 €) käteisvarojen hupenemisesta huolimatta.

Ajattelin lopettaa numeeristen taulukoiden esittämisen ja antaa jatkossa pääosan varallisuustiedosta graafisessa muodossa. Tässä ensimmäinen yritys:

OP:n salkku lihoiksi?

OP:n välityshinnoittelu tuli viime kesänä minun sijoitus- ja hajautustyylille sopivaksi, ja sen jälkeen ostot ovat lähes täysin tehty OP:n salkkuun muutamia Nordnetin kampanjoita lukuunottamatta. Nyt OP on muuttamassa hinnoitteluaan kesän lopussa siten, että osakevälityksen 1 %:n maksukatto poistuu ja asikasomistajan minimimaksu on 7 €. Kun tällainen aika iso periaattellinen muutos tehdään vain noin vuoden jälkeen, jään kyllä vahvasti ihmettelemään OP:n päätöksenteon tempoilua. Joskus tulee pakostakin mieleen, että OP:ssa päätökset tehdään jossain ADHD-tilassa ja pian se perutaan tai muutetaan täysin toisenlaiseksi. Räikeimpänä esimerkkinä vauhdikas ja paljon rummutettu lääkäripalvelubisnekseen hyppääminen vähän aikaa sitten ja nyt siitä käytännössä lähes kokonaan luopuminen.

Pankki- ja sijoitusasioissa arvostan itse kohtuullista pysyvyyttä ja ehtojen säilyvyyttä. Nordnetin kuuniaksi on sanottava, että heillä ehdot ovat pysyneet vakaana koko oman asiakkuuden ajan, vaikka jossain vaiheessa alkoi näyttää siltä, että heidän hinnoittelunsa alkoi jäädä muiden jalkoihin. Nyt ainakin OP on palaamassa Nordnetin kaltaiseen hinnoitteluun. Kun säilytys OP:ssa on maksullista ja heidän palkkioprosenttinsakin on Nordnetin 3-tasoa korkeampi, ei OP:lla ole tarjota minulle yhtään mitään kilpailuetua suhteessa Nordnetiin. Kun yhden salkun hallinnointi olisi selkeämpää kuin kahden erilaista alustaa käyttävän ja erilaisia raportointiratkaisuja tarjoavan palvelun, onko tässä nyt tunnustettava, että itsekin mainostamani OP:n välityspalvelu ja siihen ryhtyminen oli totaalinen virheliike ja että olisi parempi hylätä sivusta kuvioon mukaan tullut välittäjäketku ja palata alkuperäisen pariin. Vähintäänkin kaikki alle 1000 €:n OP-omistukset muuttuvat rahaksi hyvin nopeasti ja ehkä edelleen ostoiksi Nordnetin puolella. Pitäisiköhän vielä selvittää, mitä Nordealla olisi tarjota Premium Bankingiin liittyen? Nordeastakin on tosin huonoja kokemuksia menneisyydestä, sillä sielläkin ehtoja muuteltiin kohtuullisen tiheään.

Kuukausikatsaus 05/2019 - Salkku keveni reilusti

Toukokuussa rymisteltiin alas oikein reilusti. Osakkeet halpenivat reippaasti ja se näkyy loppusummassa. Osakkeiden arvo on aika tarkalleen sama kuin tasan vuosi sitten. Kokonaisuutena miinusta tuli edelliseen kuukauteen verrattunan lähes tarkalleen 10.000 €.

Varsinkin metsäyhtiöt on viimeisen vuoden aikana laskeneet reilusti, ja esimerkiksi Stora Enso on vuoden aikana tippunut Nordnetin mukaan noin 45 %. Tällä viikolla päästiin jo siihen pisteeseen, että ostin pitkästä aikaa lisää Storaa Nordnetin kampanjan innoittamana. Pieniä määriä Sampoa, Nordeaa ja UPM:ää on viime aikoina tullut hankittua. Onpa tapahtumalistan mukaan tullut hankittua myös vähäisiä määriä Nokian Renkaita, Tokmannia ja Teliaa. Kaikkiaan ostot ovat olleet suht maltillisia. Vaikka ostohalua olisikin ainakin joitain yhtiöitä kohtaan, näkymien epävarmuus ja pelko putoavasta puukosta hillitsee ostohaluja. Miinusmerkkinen käteisrivi ei siis selity pelkästään osakeostoilla vaan siihen liittyy mm. metsänhoitokaluston osittainen pävittäminen 90-luvulta nykyaikaan.

Hallitusneuvotteluissa oli uutisten mukaan saatu jonkinlainen lopputulos. Väkisin on jäänyt kuva, että talouden ja työllisyyden kehitystä on arvioitu liian optimistisesti, kun rahaa ollaan käyttämässä aiempaa löysäkätisemmin. Tavoitteena on siis 75 % työllisyysaste talouden tasapaino vuonna 2023. Itse en usko, että nämä molemmat saadaan toteutumaan, mutta toivottavasti olen väärässä. Palkka- ja pääomatulojen verotuksesta tai mm. metsänomistajia hyödyttävästä yrittäjävähennyksestä ei vielä tänään tihkunut selkeää tietoa, vaan nämä yksityiskohdat taidetaan saada vasta ensi viikolla. Jään odottamaan.

Kuukausikatsaus 04/2019 - Uudelle sataluvulle!

Tässä kuussa hypättiin uudelle sataluvulle puukaupparahojen ilmestyttyä tilille. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä on oikeastaan puumateriaalin muodossa olleen tilastoimattoman omaisuuden muuttaminen rahaksi ja siten tässä blogissa tilastoiduksi omaisuuslajiksi. Käytännössä omaisuutta siirtyi taskusta toiseen tai muuttui olomuodosta toiseen, joten kyynisesti ajateltuna vaikutus on plus miinus nolla.

Joka tapauksessa kyse on minun mittakaavassa erittäin suuresta tuloerästä, josta olen iloinen varsinkin, kun kaupan loppusumma osoittautui lähes 50 % suuremmaksi kuin mitä kaupan sopimisen yhteydessä oli arvioitu. Tein kuitenkin yhden amatöörivirheen, jonka jo kertaalleen olin onnistunut välttämään, mutta nyt se vain pääsi käymään. Puun ostaja nimittäin tekee 19 %:n ennakonpidätyksen puukauppatulosta. Tuo on varmaan ihan käypä prosentti keskimääräiselle puukaupalle, kun huomioidaan vähennyskelposet kulut, varaukset yms JOS käytettävissä ei ole metsävähennystä. Tässä tapauksessa metsävähennystä on vielä käyttämättä hieman nyt maksettua summaa enemmän, joten veroa tarvitsee maksaa merkittävästi nyt pidätettyä vähemmän. Edellisessä suuressa kaupassa muistin pyytää muutosverokortin, mutta nyt se unohtui. Pieni dippi omaisuuden määrään tulee ensi vuoden alussa, kun puun ostajan maksama arvonlisävero (vajaat 9 k€) pitää tilittää verohallintoon.

Käteisen määrään on vaikuttanut myös kevätosinkojen maksu, sillä ne ovat suurimmalta osalta makaamassa tilillä vaikka pieniä ostoja onkin tehty. Bruttona osinkoja näyttäisi tulevan tänä vuonna hieman yli 10 k€. Käteisen määrä ja suhde salkun kokoon alkaa tuntua vähän turhan suurelta (115.951 € ja 36.5 % salkun kokonaisarvosta). Ihan suinpäin en olisi valmis laittamaan merkittävästi aiempaa suurempia summia osakeostoihin, sillä viime päivinä raportoitujen tulosten suunta on mielestäni ollut loivasti alaspäin samalla kun maailmantalous näyttää viilenemisen merkkejä.

Lopuksi vielä raportoitava omaisuus numeroina ja kuvana.

Puukauppayllätys

Tänään sain äsken toteutetun hakkuun mittaustodistuksen. Puhelimessa olin hetkeä aiemmin saanut kuulla hakatut kuutiot ja maininnan, että määrä oli vähän turvonnut. Eri hintaryhmien kuutiomäärät eivät kertoneet kovinkaan paljoa, kun en muistanut, millaisia arvoita hakkuusopimukseen oli kirjattu millekin puutavaralajille.Kun silmäilin mittaustodistuksen viimeistä riviä, jossa alettiin puhua kokonaishinnasta, yllätys oli melkoinen, kun hakkuusopimuksen summa oli noin 25 k€, mutta nyt loppusumma oli melkein 40 k€. Kyllä, oli vähän turvonnut, kun hinnoissa ei ollut oleellisia muutoksia.

Kun ero arvion ja toteutuman välillä on luokkaa 50 %, jotain on ollut pielessä, mutta puun myyjän kannalta se oli tässä tapauksessa pelkästään positiivista. En tarkkaan tiedä, kuinka tilan puumäärät on aikoinaan kartoitettu, mutta menetelmiä ovat ainakin perinteiset maastokäynnit ja laserkeilaus. Liekö pielessä olleet noiden kuvioiden puumäärien alkuarvot, joita päivitetään vuosittain oletetuilla kasvumalleilla. Vai onko virhe ollut noissa kasvumalleissa, jotka olettivat puun kasvavat todellista hitaammin ja vuosien mittaan ero kumuloitui tuohon noin 50 prosenttiin? Edellisessäkin kaupassa oli saman suuntaista poikkeamaa, mutta prosentuaalinen ero oli huomattavasti pienempi.

Jos metsän arvon määritys perustuu muinaiseen puumääräselvitykseen ja kasvumallien käyttöön ja niillä päädytään tällaisiin eroihin, metsätilan myyjän kannattaisi näköjään selvityttää tilan arvo maastokäynneillä, ja ostajan kannattaisi myös rymytä tarjolla olevilla tiloilla arvioimassa kuutioita ja etsiä niitä tarjokkaita, joissa hintapyyntö on tehty mallinnuksen perusteella ja päädytty todellista pienempään lukemaan. Aktiivinen ostaja saattaisi tarkan kartoituksensa ansiosta päätyä ostamaan edulliseen hintaan sellaisen tilan, jonka myyjä on ollut liian säästäväinen maksaakseen hyvin tehdystä tila-arviosta.

Kuukausikatsaus 03/2019 - Liikaa ostoja

Maaliskuun ajattelin olevan sellainen kuukausi, jolloin keräillään käteistä ennustettua talouden hidastumista ja kurssilaskua varten. Lukujen valossa näin ei päässyt käymään:

Käteinen on käytännössä samoissa lukemissa kuin edellisessä kuussa, vaikka kohtuullisen isojakin osinkoja on tullut tileille. Alkuperäinen suunnitelma maltillisista ostoista osoittautui liian vaikeaksi noudattaa, ja tunnustan langenneeni liiallisiin ostoihin ainakin Nordean kyykätessä yli 10 % osingon irtoamispäivänä. Pitkään odotettuja puukaupparahojakaan ei ole laitettu maksuun, joten niiden vaikutus näkyy mahdollisesti vasta huhti- tai toukokuussa.

Osakkeiden arvossa on edelliseen kuukauteen pientä nousua käytännössä ostojen takia. Maaliskuun vertaaminen edelliseen kuukauteen on vähän harhaanjohtavaa, sillä monen yhtiön osingot ovat irroneet, mutta rahat eivät ole vielä tilillä. Kauppalehden osinkokalenterista nopeasti laskettuna sellaisia yhtiöitä, joista osinko on irronnut mutta maksu on vasta huhtikuussa, on salkussa 15 kpl. Irronnutta mutta ei vielä maksettua osinkoa näissä yhtiöissä on sisällä noin 4000 €. Taidan pitää nuo tulevat osingot tiukasti käteiskassassa ja viettää huhtikuuta nyt oikeasti pienemillä ostoilla. Ellei sitten taas tule "hyviä" ostopaikkoja.

Lopuksi vielä tilanteet kunkin kuukauden viimeisenä päivänä.

Vaalikiimaa ilmassa

Lähestyvät eduskuntavaalit herättää niin paljon tunteita, että pari agitaattoria on täytynyt laittaa Facebookissa ainakin väliaikaiseen pimentoon, kun kyllästyttää jatkuva vouhkaaminen. Valtakunnassa odotetaan Antti Rinteen saapuvan messiaan lailla vapauttamaan työtä tekevä ja porvarihallituksen raskauttama kansa kapitalismin ikeestä. Joka tuutista puskee tarinoita huono-osaisuudesta, palkkojen riittämättömyydestä ja siitä miten huonosti asiat ovat. Yllättävää kyllä, suomalaiset valikoitui toistamiseen maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Tilanteen parantamiseksi Antti onkin jo luvannut nettosatasen isolle joukolle eläkeläisiä tilanteessa, jossa koko eläkejärjestelmän on huomattu natisevan liitoksistaan viimeistään parin vuosikymmenen kuluessa. Hyvää ja kaunista on luvattu epämääräisemmin myös muille pienituloisille. Mielenkiintoista nähdä, kuinka SDP juhlii voittoaan vaali-iltana. Itseäni vaalivoitto lähinnä kylmäisi, sillä rahoituspuoli on pitkälti avoinna, mutta puuttuvat euroja on luvattu haalia kasaan ainakin verotusta kiristämällä, jolloin kohteena on erityisesti suuret palkkatulot, pääomatulot ja varallisuus. SDP:n jatkeena toimiva SAK haluaa 0.1%:n varallisuusveron yli 100.000 euron sijoitusvarallisuuteen. Suorien 200.000 euron arvoisten osakeomistusten omaavalle tämä tarkoittaisi 100 €:n lisäveroa sen päälle, että osingoista (oletus 4% osinkotuotto) on maksettu nykyisillä säädöksillä veroa 2040 euroa. Tokihan paaomatuloverojakin esitetään korotettavaksi. Kääntöpuolena on, että palkkatulojen progression kiristäminen ei kannusta hakeutumaan parempipalkkaisiin töihin ja pääomatuloveron nosto ja varallisuusvero puolestaan eivät houkuttele säästämään ja sijoittamaan.

Suomalaisten säästämisaste olikin uusimman tilaston mukaan noussut lukemaan 0.6%, kun edellisenä vuonna se oli negatiivinen. Hiljattain julkaistiin selvitys, jonka mukaan jopa 64% suomalaisista ei säästä eläkettään varten. Ja myös keski-ikäisistä lähes puolet ei laita rahaa säästöön tulevan eläkkeensä jatkoksi. Luotto siihen, että valtio pitää huolen omistaan, on käsittämättömän vahva varsinkin, kun eläkkeiden leikkaukset on nostettu esiin maksajien vähentyessä.

Sijoituspuolella on ollut tavanomaista menoa. Tämän päivän osinkojen irtoamiset ja muut rojahdukset aiheuttivat salkkuun tavanomaista suuremman päiväpudotuksen. Suomalaista osakkeista osinkoa ehätti ensimmäisenä tänä vuonna maksamaan salkun yhtiöistä tänään CapMan. Jatkossa tahti kiihtyy, ja päivitettyjen laskemien mukaan 10.000 €:n brutto-osinkojen raja ylittyy tänä vuonna.

Tein kuluneella viikolla harvinaisen liikkeen. Myin OP:n salkussa olleen pienen määrän Cityconin osakkeita. Citycon on hiljalleen lähestymässä pistettä, jossa puolet osakekannasta alkaa olla yhden omistajan hallussa. Pienosakkaan kannalta tuo saattaa olla erittäin huono asia (esimerkkitapauksena Finnlines), joten pienensin hieman tuota riskiä ja sain kaupassa huiman noin 6 €:n luovutusvoiton. 

Puukauppa vihdoin päätökseen?

Kevät on alkanut tehdä tuloaan ja lumen määrä on vähentynyt vauhdilla, vaikka aina välillä tuleekin uutta lunta. Lämpimän helmikuun takia alkoi jo epäilyttämään, että joudutaanko vuonna 2017 sovittuja hakkuita lykkäämään jo toistamiseen. Kyseessä on harvennus- ja päätehakkuista isolta osin entisellä suolla ja maaperältään pehmeällä lehtomaisella alueella. Päätehakkuissa ei niin suurta väliä, jos koneet kyntävät syvälläkin pehmeässä maassa, mutta harvennusten osalta maa saisi olla kunnolla roudassa koneiden liikkuessa siellä, jotta jäljelle jäävän puuston juuristo ei vaurioituisi.

Vähän aikaa sitten sain puunostajalta tietoa, että hakkuut olisivat käynnistymässä jo ihan lähiaikoina. Maa on sen verran roudassa, että edellytyksiä hakkuille olisi nyt olemassa. Saapa nähdä miten syvää uraa koneet alueelle tekevät. Edellisessä harvennuksessa kaikki meni kohtuullisen siististi, mutta roudan syvyys riippuu koko talven pakkas- ja lumitilanteesta eikä olosuhteiden arviointi välttämättä onnistu näin maallikkopohjalta vaan on luotettava asiasta enemmän ymmärtävien tietoihin ja kokemukseen.

Pientä huolta on routatilanteen lisäksi aina myös työn tekevän konekuskin taidoista varsinkin harvennusten osalta, jolloin kuvioille pitäisi saada jäämään ehjä puusto jatkamaan kasvuaan. Epäluulo johtuu muinaisesta ensiharvennuksesta, jossa Metsäkeskuksen tarkastus paljasti reilusti huomautusrajan ylittävän määrän kolhuja pystyyn jätetyissä puissa. Onneksi en teetättänyt viereisen samankaltaisen kuvion ensiharvennusta samalla kertaa vaan vuoden pari myöhemmin, jolloin puikoissa oli taitavampi kuski.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että hakkuu näyttäisi nyt toteutuvan. Uudistettavaa alaa on noin reilu hehtaari, joten ihan kauhean isoa työtä ei ole odotettavissa istutuksessa ja kylvössä. Kyseessä on kuitenkin vuonna 2017 hakkuusopimuksen arvion mukaan +25 k€:n kauppa, joten nuo rahat olisi mukava saada käyttöön ja todennäköisesti edelleen sijoitettavaksi muihin kohteisiin. Toivottavasti ylimäräisen odotteluvuoden aikana kasvu on ollut reipasta ja summa on turvonnut vähän suuremmaksi. Ennakkomaksuna sain jo 3000 € ja loput hakkuun jälkeen, kun puumäärät on tiedossa. Tulevasta summasta 60 % on verovapaata, koska minulla on vielä käytettävissä metsävähennystä. Saattaa vielä ennättää hyödyntää yrittäjävähnnyksenkin, ennen kuin SDP sen purkaa vaalilupauksensa mukaisesti. Sellaiset pari tonnia siis taitaa joutua tilittämään veroina valtiolle muiden vähennysten jälkeen.

Puuston kasvu ei kaikilta osin enää ollut optimaalista, sillä esim. päätehakkuukuvioilla kyse on noin 120-vuotiaasta puustosta, jonka kasvu ei enää ole kovin kummoista vaan satunnaiset tuhot ennemminkin vähentävät hyödynnettävän puun määrää. Hiilidioiksidiakaan ei kasvu enää sido joten lienee parempi, että tukit sahataan puutavaraksi, jolloin hiili on sitoutuneena tulevat vuosikymmenet vaikkapa rakennusten rungoissa ja laudoituksissa. Avohakkuun jälkeen maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen määristä taitaa olla monenlaisia näkemyksiä sen mukaan, kuka maksaa lausunnon antavan tutkijan tai asiantuntijan palkan.


EDIT: Jälkikäteen tuli mieleen, että onkohan tuo metsävähennyksen muodostuminen ja hyödyntäminen sidottu tilakohtaisesti nimenomaan siihen tilaan, josta tuloja on muodostunut vai voiko kaikista tiloista muodostunutta metsävähennyspohjaa hyödyntää vaikka myisi puuta ainoastaan yhdeltä tilalta. Pitääpä selvittää.

Riskitason nostoa - Kuukausikatsaus 02/2019

Tein salkussa pientä uudelleenjärjestelyä ja poistin erään lyhyen koron rahaston listalta matalan tuoton takia. Toisaalta korkorahastot tasoittivat loppuvuoden pudotusta aika tehokkaasti, mutta myynti on nyt tehty ja rahoilla ostettu osakkeita eli riskitaso ja samalla tuotto toivottavasti nousivat. Verottajalle pitäisi tilittää tästä kaupanteosta pari kymppiä veroina.

Helmikuu oli ihan OK kuukausi, kun tilastoitavan omaisuuden arvo nousi euroissa mittauna melkein neljä ja puoli tonnia eli reippaasti käteen jäävää palkkaakin enemmän. Tarkat tiedot oheisessa taulukossa.

Edelleen ollaan noin puoli vuotta sitten olleen maksimin alapuolella, vaikka rahaa on syydetty osakeostoihin kohtuullisen säännöllisesti. Kuukauden takainen noususuunta jatkui mutta aiempaa maltillisempana kuten seuraavasta kuvastä näkyy.

Osingot alkavat kunnolla irtoilla maaliskuussa, ja keväällä ja koko vuonna isoimman potin tuonee Nordea, joka ei vielä ole pilkkonut osingonmaksua useampaan erään. Salkun yhtiöistä ainoastaan Titaniun ei ole vielä esittänyt osinkosummaa, jonka haluavat omistajilleen maksaa. Päivitin myös osinkolaskelman vastaamaan salkun nykytilaa, ja viivan alle tulee nykyisillä omistuksilla 9907,28 €. Osinkoprosentti nykyarvolla laskettuna on 5,7 % (rahastot jätetty huomioimatta), josta kiitos kuuluu varsinkin toiseksi suurimmalle omistukselle ja salkun parasta osinkoprosenttia tarjoilevalle Nordealle. Eipä olisi kaukana, että maaginen 10 k€:n raja rikkoutuisi noin 9 sijoitteluvuoden jälkeen.

Osingot edelleen nousussa - arvio vuodelle 2019

Nyt kun salkun kaikki isoimmat osingonmaksajat ovat antaneet osinkoehdotuksensa, en malttanut olla laskematta arviota tänä vuonna tulevista osingoista. Laskuperiaatteena oli käyttää viime vuoden osinkoa arviona niille yhtiöille, jotka eivät ole vielä osinkoesitystä julkistaneet. Osakkeiden lukumäärät perustuvat tämän päivän salkun sisältöön, joten noihin molempiin voi vielä tulla muutoksia. Nokian vuoden 2018 tuloksestaan maksama osinko on laitettu kokonaisuudessaan loppusummaan, vaikka huhu kertoo, että viimeinen erä maksettaisiin vasta vuonna 2020. Kyse on Nokian tapauksessa vain noin 65 €:n poikkeamasta.

Em periaatteilla päädyin lukmaan 9629,88 euroa (brutto), joka on 1768,83 euroa suurempi kuin vuonna 2018. Kasvuvauhti vähän hidastui vuoden takaisesta, mutta ostoja on ollut viimeisimmällä kaudella jonkin verran vähemmän, minkä vaikutus kasvun määrään oli odotettavissakin.