Enemmän veroja

Vasemmistopuolueet eivät tunnetusti katsele hyvällä omistajutta, varsinkaan arvopapereiden omistamista. Vasemmistoaktiivien kommenttien perusteella alkaa vaikuttaa siltä, että kaikki pääomien kerryttämät tulot ovat heidän mielestään täysin oikeudettomia ja työvoiman selkänahasta vääryydellä revittyjä ansioita. Näin pääomien ei pitäisi tuottaa omistajilleen yhtään mitään, vaan kaikki hyöty pitäisi mennä palkatuille työntekijöille tai tulot pitäisi verottaa verokarhun kassaan. SDP jatkaa tällä linjalla esittämällä piensijoittajienkin kukkarolla käymistä. Pääomaveron nostaminen 30 %:sta lukemaan 32 % pudottaa po-tuloja (ei osingot) 10,000 € saavan käteen jäävään osuutta 200 eurolla eli 2.86 %.

Kun pääomatuloista veroihin menevä osuus nousee koko ajan ja on jo kolmanneksen luokkaa, aletaan olla tilanteessa, jossa sijoittamisen ja pääomatulojen pitkäjänteisen kerryttämisen aloittamisen mielekkyys voi vähitelleen tuntua kyseenalaiselta varsinkin pienituloisten kohdalla, jotka ovat tottuneet palkanmaksussaan reilusti pienempiin veroprosentteihin. Esitettyjen muutosten myötä ero on repeämässä yhä suuremmaksi. Tämä taas ei lainkaan kannusta tekemään töitä tulevien päivien taloudellisen tilanteen turvaamiseksi vaan pistämään kaiken kulutukseen sillä ajatusmallilla, että kyllä yhteiskunta pitää huolta omistaan vaikka keräämällä lisätuloja kiristämällä rikkaiden verotusta. Omalla kohdallani matka jatkuisi ennallaan valtion ottamasta lisäsiivusta huolimatta, mutta en tietenkään tervehtisi mahdollista korotusta kovin iloisesti.

SDP:n kantaa ehdotetuista sijoitustileistä en tiedä, mutta osinkotulojen kasvattamiseen sijoitusstrategiansa perustavat buy-and-hold -sijoittajat eivät hyödy esitetystä mallista yhtään mitään. Toisaalta luovutusvoittojen viivästytettyyn maksuun perustuva malli saattaa olla kannustamassa liialliseen riskinottoon. Tappioiden vähennyskelpoisuus vasta tilin lopetuksen yhteydessä on myös iso miinus. Näillä ehdoilla en hyppää tuohon mukaan, mutta joidenkin sijoitustyyliin sopii varmasti erittäin mainioisti.

Korkoa korolle - tuottojen vaihtelun vaikutus

Sijoittamisen ja pitkäaikaissäästämisen yhteydessä otetaan usein esille korkoa korolle -ilmiö, jolla perustellaan sijoittamisen kannattavuutta. Aihetta käsiteltiin mm. Downshiftaus - Elämän leppoistaminen -blogissa talvella. Laskelmissa käytetään yleensä yhtä ja samaa pitkäkestoista vuosittaista tuottoprosenttia, jolloin saadaan siistejä eksponentiaalisesti jyrkkeneviä tuottokäyriä. Valitettavasti tuollaisia vakaasti vuodesta toiseen samana pysyviä tuottoprosentteja löytyy ainoastaan S-Pankin käyttelytilistä, jonka korko on 0.01 %.

Koska yksi ja sama tuottoprosentti antaa laskelmissa vähän epärealistisen siistejä käyriä eikä ota huomioon vuosittaisten vaihteluiden vaikutusta lopputulokseen, tein pienen harjoituksen, jossa käytin vaihtelevaa vuosittaista tuottoa. Tarkastelu on luonnollisesti todellisuutta yksinkertaistava, mutta valintoja saa arvostella ja halutessaan vääntää niitä realistisemmaksi.

Määrittelin vuosituoton noudattamaan oheisen kuvan mukaista hieman epäsymmetristä jakaumaa, jossa tuoton odotusarvo on 5.02 %. Jokaisen vuoden tuotto noudattaa tätä jakaumaa eikä eri vuosien tuotot korreloi lainkaan keskenään.

Kuva 1: Vuosittaisen tuoton jakauma

Downshiftaus-blogin mukaisesti sijoittaja sijoittaa vuosittain 2000 € ostamalla arvopapereita vuoden ensimmäisenä kauppapäivänä hinnalla, joka on sama kuin edellisen vuoden päätöskurssi. Tätä tapahtuu 30 vuoden ajan, jonka jälkeen tarkastetaan salkun arvo.

Kuvassa 2 on esitetty valitusta tuottojakaumasta arvotut arvopapereiden tuotto-/muutosprosentit seuraaville noin 400 vuodelle.

Kuva 2: Vuosittaiset arvopapereiden hintojen muutosprosentit, jotka vedetty kuvan 1 jakaumasta.

Laskelmassa tarkastellaan yhteensä 7000 sijoittajaa, jotka aloittavat peräkkäisinä vuosina yksi kerrallaan ja sijoittavat täsmälleen samoihin arvopapereihin. Kuvassa 3 on esitetty kunkin sijoittajan salkun koko 30 vuoden sijoitusrupeaman jälkeen.

Kuva 3: Identtisellä tavalla sijoittaneiden henkilöiden sijoitussalkun koko aloitusvuoden funktiona.

Heti on nähtävissä, että loppusumma vaihtelee voimakkaasti aloitusvuoden mukaan riippuen siitä, millaiset tuottoprosentit ovat sattuneet tulemaan kunkin kohdalle. Näin huolimatta siitä, että tuottoprosentin odotusarvo oli jokaisen vuoden kohdalla edellä mainittu 5.02 %.

Vaihtelun havainnollistamiseksi loppusummien jakauma on esitetty kuvassa 4. Punaisella pystyviivalla on merkitty 30 vuoden aikana tehtyjen sijoitusten määrä. Huonoimmassa tapauksessa jonkun sijoittajan olisi kannattanut jättää rahat makaamaan tililleen, sillä lopputulos meni 30 vuoden aikana pakkaselle.

Kuva 4: Eri vuosina aloittaneiden sijoittajien loppusummien jakauma.

Viimeisessä kuvassa on huonoiten ja parhaiten menestyneiden sijoittajien omaisuuden kertyminen 30 vuoden sijoitusajan funktiona. Patjan sisään säästäneen kehityskäyrä on esitetty punaisella katkoviivalla.

Kuva 5: Simulaatiossa huonoiten ja parhaiten menestyneiden sijoittajien tuottokäyrät.

Huomionarvoista on, että simulaation huonoin oli vähän 10 vuoden jälkeen parhaiten menestynyttä edellä, mutta jakson loppupäähän sattuneet useat miinus-merkkiset vuodet vetivät lopputulosten jopa sukanvarteen säästänyttä huonommaksi. Onnekkain sijoittaja sai nauttia piiitkästä nousuputkesta.

Kuten mainittua, tässä esimerkissä yksinkertaistetaan asioita eivätkä mallit pidä välttämättä yhtä todellisuuden kanssa. Esimerkki kuvaa kuitenkin sitä, että sijoittamiseen liittyy myös satunnaisuutta, mikä voi johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin.

Kuukausikatsaus 04/2018

Uusi kymmenluku on tänään ylitetty: salkku liikahti, ainakin omien tietojeni mukaan, ensimmäistä kertaa 190 k€:n paremmalle puolelle. Se on sitten eri asia, kuinka kauan näissä numeroissa ollaan ilman merkittäviä lisäostoja.

Muutenkin kulunut kuukausi oli erinomaisen hyvä. OMXHPI ylitti 10.000 pistettä ja osinkoja on tänä vuonna tullut bruttona 5.693,79 €, joista suurin osa huhtikuussa.

Oheisessa taulukossa on esitetty numeroina nykyhetki sekä tilanteet 1 kk ja 6 kk sitten.

Edelliseen kuukauteen verrattuna nousua on 4,88 %, ja 6 kk:n muutos on maltilliset 8,52 %.

Osakkeissa on tullut ihan kiva hyppy, joka selittyy kurssinousuilla ja tehdyillä lisäostoilla. Ostopuolella olivat mm. Nordea, Telia, Sampo sekä Orion, jota ostin päivää ennen kurssin romauttanutta tulosjulkistusta. Rahastopuolella tein yhden myynnin, kun kyllästyin erään korkorahaston junnaamiseen.

Muutamalle seuraavalle kuukaudelle onkin tiedossa poikkeuksellisen suurta rahanmenoa, joten uusien ostojen määrä voi olla pienempi tai sitten käteisen määrä hupenee.

Lopuksi kuukausittainen kokonaistilanne palkkeina.

Lisäys 1.5.2018: Kirjoitusvaiheessa jäi huomaamatta, että toinenkin merkkipaalu ohitettiin: koko roska ylitti ensimmäistä kertaa neljännesmiljoonan!

Orion Q1/2018 - Analyysi meni pieleen

Jossain aiemmassa kirjoituksessa mainitsin joskus muinoin omistaneeni Orionia, mutta myyneeni sen pois aivan liian aikaisin. Kevätosinkojen innoittamana päätin eilen palata Orioniin, sillä pitkä laskuputki oli arvaukseni mukaan tasaantumassa ja tulevan (eli hetki sitten julkistetun) osavuosikatsauksen ei pitänyt tuoda mitään järisyttävää uutta, joka ei olisi jo ollut hinnassa.

Kuinkas kävikään? Yllätystä tosiaan olikin luvassa ja kurssi niiasi aika reilusti ja juuri nyt eilinen ostos on yli 9 % pakkasella. Pahempaakin oli käsissä muutama minuutti tulosjulkistuksen jälkeen, mutta toivottavasti pahin (=ylireagointi?) olisi taittumassa. Vähän pomppuiselta vaikuttaa. Oma analyysini ei osunut ihan kohdalleen.

Puukaupparahat jäi saamatta

Ei ropissut omalle kohdalle, vaikka Kauppalehti näin kirjoittaakin.

Viimeisin puukauppa on ollut kyllä vireillä noin vuoden, mutta mennelle talvelle suunnitellut hakkuut eivät totetuneet. Sulan maan päälle satanut iso lumimäärä esti maan jäätymisen ja piti koneet pois metsistä. Omat hakattavat kohteet olivat maaperältään pehmeitä, eikä sinne ollut pitkään aikaan mitään asiaa. Vaikka lopputalvesta sinne olisi riittävän roudan puolesta saattanut päästäkin, odottavia kohteita oli voinut kertyä sen verran, että omille tiluksille ei ennätetty. Saldoksi jäi ainoastaan pienehkö puukaupan ennakkomaksu. Ehkä ensi talvena onnistuu. Tulevalle kesälle onkin tulossa jonkin verran kustannuksia, kun osallistun alueella toteutettavaan kasvulannoitukseen. Tarkoituksena olisi saada kasvua kiihtymään noin 5 hehtaarin alueella ensiharvennetussa männikössä. Terveyslannoitustakin (boori) olisi ollut tarjolla kuusikoille, mutta se on helppoa tehdä itse ja tarjottua helikopterilannoitusta merkittävästi edullisemmin. Toteutan sen siis itse, ja aineetkin on jo odottamassa vaatehuoneen nurkassa.

Verottajakin muisti esitäytetyllä veroilmoituksella. Isot linjat on silmäilty ja todettu olevan suunnilleen oikeaa kokoluokkaa. Tarkempi läpikäynti on vielä tekemättä. Palautusta olisi tulossa noin 500 €, joka koostuu lähes kokonaan edellä mainitun puukaupan ennakkomaksun ennakonpidätyksestä. Metsätalouden kulujen ja käyttämäni metsävähennyksen takia viime vuoden tulos oli alle 100 €, joten veroa tuli maksuun aika minimaalisesti. Uutena asiana, tai ainakin vasta nyt kiinnitin siihen ensimmäistä kertaa huomiota, oli metsätalouden tuloksesta tehtävä 5 %:n yrittäjävähennys. Parempana puukauppavuonna siitä tulee merkittävä summa kotiinpäin.

OSKL:n jäseneksi

Liityin eilen heräteostosluonteisesti Osakesäästäjien keskusliiton jäseneksi. Jäsenyys maksaa 34 euroa/vuosi, ja ehkä tärkeimmät syyt jäsenyyteen oli Viisas raha -lehti 10 kertaa vuodessa ja jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus. Ihan kelpo etuja olisi tarjolla mm. Nordnetin ja Lynxin asiakkaille alempien kaupankäyntikulujen muodossa, mutta itse tulee (yleensä) tehtyä se pakollinen yksi Nordnet-kauppa kuukaudessa ja Lynxin asiakas en (ainakaan vielä) ole, joten nämä edut eivät kosketa minua.

Ensimmäinen vaikutelma OSKL:n sivustolla pyöriessä on vakava-asteinen pysähtyneisyys. Uutissivuilla on pienimuotoista toimintaa, mutta esim. blogiin on reilun parin vuoden aikana tullut yksi ainoa kirjoitus. Samoin keskustelualue vaikuttaa kaikkea muuta kuin aktiiviselta - viimeisin viesti sinne on jätetty jo lähes viikko sitten ja toiseksi uusin 2 vk 4 pv sitten! Kovin kiireellisissä asioissa ei kannata kääntyä OSKL-yhteisön puoleen.

Viisas raha -lehteä en ole aiemmin lukenut säännöllisesti, mutta olin vilkuillut jotain netistä saatavilla olevaa numeroa. Ikävä kyllä, kaikkia jo ilmestyneitä numeroita ei jäsenenäkään pääse selaamaan sähköisesti, vaikka muutamia suht vanhoja numeroita onkin katsottavissa. Lähempi tutustuminen ajankohtaisiin sisältöihin jää tulevaan aikaan, kun ensimmäinen paperilehti kolahtaa postiluukkuun.

Ainoa toinen maksullinen jäsenyys minulla on Veronmaksajain Keskusliiton suunnassa. Sieltä kannetaan postiluukkuuni Taloustaito-lehteä. Etujärjestön nimen mukaisesti siinä käsitellään varsinkin verotukseen liittyviä asioita mutta myös säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Puolenkymmentä kertaa olen myös käyttänyt hyväkseni jäsenille maksutonta veroneuvontaa.

Ai niin, maksulliseksi jäsenyydeksi pitää varmaan lukea myös diplomi-insinöörien ammattijärjestön jäsenyys, jonka kautta tulee kerran viikossa luettavaksi Talouselämä sekä Tekniikka&Talous, joista jälkimmäinen ei tosin käsittele henkilökohtaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita. Nyt kun on aloitettu niin mainitaan vielä, että tällä hetkellä metsätalouteen liittyvistä asioista luen Metsälehdestä. Tämän menin tilaamaan, kun sattui edullinen tarjous kohdalle. Tuleekohan lehtiä jo vähän liikaa?

Sijoituksia velkarahalla

Nordnetin lainalla siihen olisi nyt mahdollisuus. Lainapäätös 100.000 €:n lainasta oli saapunut viesteihin. Superluotto on myös aktivoitu ja sen vahvistusta odotetaan vielä. 

Ei polttele yhtään näpeissä, maltan odotella ostopaikkoja varsinkin kun kauppasodat uhkaavat sijoittajien mielenrauhaa ja huomenna (ja vähän pidemmänkin ajan päästä) saattaa saada halvemmalla kuin tänään.

Kuukausikatsaus 3/2018

Taas eletään (kuin) viimeistä päivää, joten on lyhyen yhteenvedon paikka.

Tilanne numeroina seuraavassa taulukossa.

Osakkeissa ja rahastoissa oli pientä pudotusta ja käteisen määrässä vähän kasvua. Kokonaisuutena päädyttiin noin 1000 euroa ja 0,43% miinukselle. Maaliskuun tilanne on osakkeiden osalta vähän ongelmallinen, sillä osinkojen irtoamisen vaikutus näkyy kursseissa, mutta rahat eivät vielä ole saapuneet tilille. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen tällainen tilanne on yhdeksän yhtiön kohdalla. Käteissarakkeen hyppyä selittää erityisesti Nordean maksama osinko. Kokonaisuuden kehittyminen vielä graafisessa muodossa:

Ostopuolella oli aika hiljaista, sillä tapahtumia oli ainoastaan yksi. Salkkuun tuli uutena yhtiönä Ramirent, joka perinteiseen tapaan on ennättänyt noin kolmen viikon aikana sukeltaa jo 13,04 % miinukselle. Ostoihin varautumista tapahtui Nordnetin luoton hakemisen muodossa, päätös saapunee lähiviikkoina.

Laitetaan vielä lopuksi Sharevillen käppyrä kehityksestä.

Kurssilaskuun varautumista

Velasta en ole koskaan tykännyt, sillä siitä on tullut tunne, että on kuin liian lyhyeen naruun kytketty koira, joka on jätetty pyörimään talon nurkalla vaikka kaikki mielenkiintoinen tapahtuu kauempana ja mieli tekisi juoksennella rajoituksetta. Tosin asuntolainan aikaan vararahastot ja puskurit olivat aika ohuet, ja kohtuullisen pieni ylimääräinen menokin olisi tehnyt tilanteesta vähintäänkin ahdistavan. Olen tainnut joskus itselleni vannoa, että sijoituksia teen ainostaan omilla rahoilla.

Nyt tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, että laitoin tänään Nordnetin luottohakemuksen postiin ajatuksena Superluoton käytön mahdollisuus sopivissa ostopaikoissa. Saa nähdä, myönnetäänkö minulle lainaa, mutta mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen tarkoitus ei ole hyökätä saman tien ostelemaan isosti kaikkea mahdollista. Sekään ei olisi huono vaihtoehto, mikäli lainan ehdot pysyisivät muuttumattomana eikä raju kurssilasku tiputtaisi lainoitusarvoja siten, että hankintoja joutusi myymään kovalla tappiolla. Korko ei nimittäin ole kovin paha ja osan korkoeuroista saa takaisin verovähennyksen kautta. Lähinnä ajatuksena on ehkä tehdä jotain pieniä liikkeitä ja pitää avoinna mahdollisuus panostaa ostoihin, mikäli kunnon korjausliike saadaan aikaiseksi. Käteiskassaa on jonkin verran odottelemassa mm. Norjan pankin tilillä, mutta luotosta olisi pieni lisä tilanteeseen, joissa isojen poikien neuvojen mukaan pitäisi ostaa kaksin käsin ja kaikella mahdollisella rahalla. Nähtäväksi jää, riittäisikö kantti toimia tuon ohjeen mukaisesti, jos tällainen tilanne koskaan eteen tulee.

Maaliskuun mietteitä

Isossa kuvassa lumen tulo alkaa jo ottamaan päähän ja osakkeissa matalapainetta.

Isot pojat alkoivat nokittelun suojatakseen omia takapihojaan ja seurauksena tietysti kurssilaskua. Tammikuussa kerroin Nordnetin osakkeiden ja rahastojen arvon kivunneet hieman yli 180 k€:oon. Tällä hetkellä Nordnet-kokonaisuuden hintalappu on aika tarkkaan 179 k€, vaikka tuossa välissä osakkeita on ostettu noin 5800 €:lla. Irtoavat osingotkin ovat pudottaneet salkun arvoa, mutta ainoastaan Tokmannin osinko on päätynyt tilille asti. Jotain viivettä näyttää olevan Nordnetin antamissa tapahtumissa ja saldoissa, sillä käteisen määrät kahdesta eri paikasta katsottuna ovat erilaiset.

Korjausliikettä ja parempia ostopaikkoja odotellessa hankinnat ovat olleet aika maltillisia. Ainoastaan yksi pieni osto maaliskuussa, sillä uutena yhtiönä salkkuun tuli Ramirent. Osingon irtoamisista aiheutuneita dippejä en ole tällä kertaa käyttänyt ostopaikkoina. Tällä hetkellä yhtiöitä salkussa 24 kappaletta plus tämä järkevää toimintaa loppuaikoinaan tehnyt konkurssiyhtiö Ahtium.

Taloussanomat kirjoitti Suomen vinossa olevasta ikärakenteesta, nuorten toimeentulotuesta ja huoltosuhteesta. Yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisten määrään nähden on jo nyt huomattavan korkea ja tilanne pahenee tulevina vuosina. Työikäisten nuoren osalta huolena on kasvava syrjäytyminen ja koulutuksen sekä työelämän ulkopuolella oleminen. Vaikka päättäjät vakuuttelevat, että sote-puljaukset pelastavat julkisen talouden ja että eläkevarat ovat riittäviä, ainakin omassa päässä herää epäilys tulevien ja yhä pienemmäksi joukoksi käyvien systeemin rahoittajien halusta ja kyvystä pitää nykyisen kaltaista rakennelmaa pystyssä. En näe muuta vaihtoehtoa kuin että julkisista varoista maksettavat palvelut sekä nettomääräiset etuudet, eläkkeet ja tuet huononevat saajien lukumäärän kasvaessa ja tarvittavien varojen keräämisessä olevien haasteiden takia. Tässä taas yksi motivaattori projektin jatkamiseksi.