ATH ja mietteitä kurjistumisesta - Kuukausikatsaus 05/2025

Kouluissa alkoi tänään kesäloma, mutta oman kesäloman alkuun on vielä reilu kuukausi. Lyhyeen kesään kohdistuu ainakin omalla kohdallani toiveita niin monen asian tekemisestä, että meinaa eräänlainen suoritusstressi tulla heti kauden alussa. Koska epävakaat säät myrskyineen ja sateineen 'varastaa' osan kesäpäivistä, opettajien kesäloma sopisi minulle mainiosti tuon stressin lieventämiseen.

Loma-asioista erillisellä sijoitteluosastolla toukokuu oli ihan kohtuullinen, vaikka rahasto- ja osakesalkku hidastelikin vertailuindeksiksi valikoituneeseen OMXHGI:hin verrattuna. Koko hoito kapusi kuukauden aikana ylöspäin 22.980 euroa, mikä on 3,6 %:n lisäys tilastoitavaan omaisuuteen. Lopputulema oli 665.827 euroa, ja se on samalla uusi 'All-time High' -arvo.

Toukokuu oli ostojen suhteen aiempia kuukausia rauhallisempi ja uusia lappuja tuli hankittua aika tarkalleen 3000 eurolla.

Osinkojen pääkausi alkaa olla tältä erää ohi. Toukokuun osinkosumma oli 3794 €, mutta kesäkuussa pudotaan jo alle kymmenesosaan tuosta. Nordnetin laskelma ei povaa sen jälkeenkään kovin muhkeita osinkokuukausia loka- ja marraskuuta lukuunottamatta.

Nykytilanteessa voi kuulostaa täysin epätodelliseslta, että kauan sitten abiturientit saivat lukion loputtua työttömyyspäivärahaa, jos eivät löytäneet töitä ennen syksyllä alkavia jatko-opintoja. Itsekin ennätin kuulua tähän onnellisten joukkoon. Kirjoittelin sanaa 'työtön' hakulomakkeisiin ja sain siitä hyvästä päivärahaa muistaakseni 116 markkaa per päivä. Kotona vielä asuvana se oli silloiseen normibudjettiini suhteutettuna absoluuttista luksustasoa. Oman ikäluokkani kohdalla aikarajoja oli tosin jo kiristetty, ja rahaa alkoi tulla vasta kesän loppupuolella.

Kaikki tietävät, että valtakunnassa on rahat loppu ja velaksi eletään, mutta avun tarvitsijoita on paljon. Rahan puuttessa etuuskakkua onkin leikattu vuosien mittaan aina vaan pienempiin osiin ainakin jarruttamalla indeksikorotuksia (esim. lapsilisät), pienentämällä edun suuruutta (mm. lääkekorvaukset ja asumistuki), lyhentämällä tuen maksuaikaa (erityisesti työttömyysturva) tai lopettamalla jotain tukia kokonaan (mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa). Suunta on pitkään ollut kroonisesti alaspäin eikä pohjakosketus taida olla vielä lähelläkään. Toimepiteitä aktiivisesti tehnyt nykyhallitus saattaa maksaa hintaa päätöksistään eikä seuraava pääministeri taida tulla nykyisistä hallituspuolueista. Ainakin mikäli uskomme Uutissuomalaisen tekemää gallupia.

Uusimpana toimena hallitus haluaa edistää seniorikansalaisten käänteisiä asuntolainoja, jotta "asunto-omaisuuteen sidotut pääomat saadaan liikkeelle". Ylen uutisen tietolaatikossa oleva käänteisen asuntolainan kuvaus vaikuttaa juuri siltä, että sen tarkoitus on mahdollistaa lisärahan käyttäminen vain ja ainoastaan elämisen kuluihin, ja seurauksena on lopulta lähes 100 % varmuudella asunnon myynti. Ainakin joidenkin etuuksien kohdalla on ollut luonnollisena käytäntönä, että etua ei makseta, jos tuloja tai omaisuutta on liikaa. Käänteisen asuntolainan konsepti sopii tähän ajatteluun mainiosti ja jollain aikavälillä se tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että oma asunto tulee entistä enemmän sosiaaliturvaan vaikuttavan omaisuuden piiriin. Jos ei nyt ihan suoraan pakoteta myymään asuntoa tai ottamaan käänteistä asuntolainaa, niin ainakin jonkinlainen asunnon käypään arvoon perustuva laskennallinen tulo-osuus käänteisen asuntolainauksen mahdollisuudesta. Ja kas, yhdistämällä tämän laskennallisen tulon ja muut normaalit tulot kokonaistulosi ovatkin niin suuret, että ylität etuuden tulorajan. Näinhän toimitaan jo metsäomaisuuden kanssa.

Tarpominen ja tilanteiden kurjistuminen on jatkunut jo niin pitään, että en oikeasti enää tiedä, minkä puolueen opeilla asiat käännetään paremmaksi.

Kauppasodassa tulitauko - Kuukausikatsaus 04/2025

Huhtikuussa ei meinannut hattu pysyä päässä vauhdikkaiden taloustilanteiden takia. Ensin jyrkkää pudotusta ja sitten toipumista likimain maaliskuun lopun tasoille. Trumpin uhmakkaat tullipuheet ja -linjaukset osoittautuivat sitten ihan tyhjäksi suunsoitoksi. Ei kestänyt kantti ottaa vastaan päätöksistä seuravaa karvasta kalkkia, vaan vähin äänin alettiin peruuttelemaan. Ei sillä, että tariffeissa ja niihin liittyvässä kiihtyvässä nokittelussa olisi ollut mitään järkeäkään, mutta realiteetit pakottivat mahtailijan nöyrtymään Kiinan edessä.

Pahin ja tällä kertaa lyhyeksi jäänyt pörssipaniikki oli tällä kertaa sen verran ohimenevä, että se ei kunnolla näy kuukausikatsausten luvuissa. Vaikka pahimmillaan käytiin reilusti alle 600 k€:n lukemassa, salkun arvo nousi huhtikuun päätteeksi 642.847 euroon, joka on 0,3 % enemmän kuin maaliskuun lopussa.

Tässä kuussa erääntyi iso ja kohtuullisen hyvä koron määräaikaistalletus Svealla. Uusien talletusten tai normitilin korot eivät ole kauhean houkuttelevalla tasolla, joten käteiskassalle pitäsi yrittää etsiä vähän tuottavampia kohteita.

Taisin edellisessä katsauksessa pohdiskella ostojen hidastamista talouden epävarmuuksien kasvaessa. No eihän siitä hidastelusta mitään tullut. Rahaa kului ostoihin reippaasti maaliskuutakin enemmän eli n. 10.500 €. Koko alkuvuonna ostoksia on tehty yli 29 k€:lla ja myyntiosasto on vielä nollilla.

Huhtikuu oli odotetusti hyvä osinkokuukausi, kun osinkosumma päätyi lopulta lukemaan 10.189 €. Tammi-huhtikuussa osinkoja on tullut bruttona yhteensä 16.190 €. Nordnetin osinkoennuste tuokokuulle on 3740 euroa, mutta sen jälkeen osinkohanat menevät pitkäksi aikaa erittäin tiukalle.

Valtiontaloutta laitetaan nyt kuntoon uusilla lääkkeillä. Ainakin ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa kevennetään, mutta toisaalla tehdään kiristyksiä. Omalla kohdalla kiristyksistä taitaa eniten sattua työhuonevähennyksen poistaminen, jota olen hyödyntänyt ansio- ja pääomatuloissa sekä metsätaloudessa. Julkisuudessa olleiden verotaulukoiden mukaan en lähellekään pääse nauttimaan isommille tuloluokille tulevista nelinumeroisista veronalennuksista, vaan loppusummaksi taitaa tulla enemmänkin plusmiinus nolla.

Yleisellä tasolla Suomen taloustilanteen tunnelin päässä ei vieläkään näy kunnolla valoa. Lieköhän tämä laittanut hallituksen kokeilemaan muita keinoja leikkaamisen sijaan. VM:n ennustajat povasivat tänään ehkä pientä kasvua, mutta savolaiseen tyyliin sanoivat lopputuleman voivan olla jotain muutakin. Velkaantuminen, työttömyys ja kasvun hitaus - ainakin niissä ollaan Euroopan mutasarjoissa eikä selkeää helpotusta ole näkyvillä ihan lähivuosina. Alue- ja kuntavaalit antoivat viitteitä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa heilahdetaan selkeästi vasemmalle, mikä on ainakin joidenkin sieltä suunnalta tulleiden talousajatusten perusteella itselleni pelottava vaihtoehto. Vielä ei olla onneksi niin pitkällä, että heilunta olisi vaalien jälkeen lähes äärilaidasta toiseen, kuten tapana näyttää olevan valtameren tuolla puolen. 

Case Arvopaperi ja printtimedian hitaus

Kesken viime aikojen suurimpiin kuuluvan talousmyllerryksen postilaatikkoon kolahti tänään Arvopaperi-lehti. Sisältöä selatessa tuli kyllä epätodellinen olo juttujen ajantasaisuuden suhteen. Tuntui tosiaankin siltä, että luenkohan jotain muinaista numeroa, sillä lehden jutut näyttivät tämän päivän perspektiivistä olevan tavanomaista ja liittyivät 'tavallisiin' talousaiheisiin. USAn tulliasioita sivuttiin tässä numerossa hyvin kevyesti, mutta luultavasti jonkin verran enemmän seuraavassa numerossa. Kerran kuussa ilmestyvälle aikakauslehdelle on varmasti oma paikkansa, mutta tässä tapauksessa sisältö ei tullipäätösten ja lehden ilmestymisaikatalun takia osunut ihan ajankohtaisuuden hermoon. Jääköhän lehden hyödyllisimmäksi anniksi tällä kertaa aivojen rasittaminen ristikkoa ratkaisemalla?

Pikaraportti tapahtumista - Kuukausikatsaus 03/25

Eräällä johtohahmolla on työkalupakissaan ainoastaan yksi työkalu, jota käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun. Tariffit, niillä uhkailu ja vastatoimenpiteet ovat jokapäiväinen uutisaihe ja samalla siemen talouden epävarmuuteen ja kohtuullisen varma reitti alamäkeen.

Salkku on näistä syistä ottanut osumaa maaliskuussa ja lasketellut 1,37 %, mikä ei ole valtavan draattinen pudotus. Nykyinen lukema on 640.896 €. Osakepuolella laskua ~13 k€, rahastoissa miinusta vajaa tonni, mutta käteistä ~6 k€ helmikuuta enemmän.

Osakeomistusten maantieteellinen jakauma.

Osinkokausi alkaa päästä kunnolla vauhtiin. Nordea maksoi pottinsa tänään, joten maaliskuun saldoksi tuli yhteensä 4720 €, kun koko kuluvan vuoden kertymä on hieman yli 6000 €. Nordnetin työkalut ennustaa, että huhtikuun osinkosumma on yli 10 k€. Luotan Nornetin laskelmiin myös koko vuoden osalta, sillä oma ennustetta en jaksa päivittää ihan euron tarkkuudella tipoittain osinkoja maksavien yhtiöiden takia. 

Maaliskuussa ostoihin kului rahaa n. 5700 € ja tapahtumalistauksen mukaan ne kohdistuivat isolta osin ruotsalaisiin pankki- ja teollisuusosakkeisiin, jotka tosin viime päivinä ovat olleet jonkinlaisessa luisussa. Nyt ehkä pitää laittaa jäitä hattuun ja seurata tilanteiden kehittymistä.

Epävarmuutta ilmassa tavallista enemmän - Kuukausikatsaus 02/2025

Sen verran on jo ikää, että yksi jos toinenkin mullistus on tullut koettua, mutta viimeisten viikkojen aikana tilanteet ovat kääntyneet totaalisesti ympäri ja asetelmat muuttuneet radikaalisti. Voimapolitiikka ja vahvemman oikeus tuntuvat nyt päivän sana ja jalkohin jää lähimmät (ja ehkä kohta entiset?) liittolaisetkin.

Yllä mainituista syistä alkuvuoden suotuisa kurssikehitys saattaa olla vähintäänkin tasoittumassa mutta luultavasti lähtemässä pieneen laskuun. Epäsuotuisista tapahtumista huolimatta helmikuussa päädyttiin kohtuullisen hyvään salkun kasvuun ja kokonaissumma on tänään 649.772 euroa, joka on luonnollisesti myös korkein lukema koskaan. Nousua kuukauden aikana tuli 22,200 € eli 3,54 %. Samalla osakeomaisuuden arvo ylitti ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan.

Osake- ja rahasto-ostoihin kului rahaa tässä kuussa n. 8.700 €, josta suurin siivu löysi kodin ruotsalaisista teollisuusosakkeista, mutta merkittävä osuus suuntasi myös Amerikkaan. Iso ostosumma pudotti käteisvarat pitkästä aikaa alle sadan tuhannen. Osakeomistusten maantiteellinen jakauma on hyvin suomipainotteinen, eikä se ole kovin pikaisesti muuttumassa, sillä en suunnittele mitään radikaaleja allokointiliikkeitä.

Osakesalkun maantieteellinen jakauma

Varsinainen osinkonmaksukausi ei ole vielä vauhdissa, mutta kuukausittaista tai neljännesvuosittaista osinkoa maksoi kuusi yhtiötä yhteensä 861 euroa. Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi koko vuoden osinkoennustetta ja päädyin arvioon 26.500 euroa (brutto). Alkaa vähitellen tuntua siltä, että passiivisilla tuloilla voisi ehkä pystyä elämään ihan kelvollista elämää koskematta pääomaan. En ole vielä kaikesta työelämän kurjuudesta huolimatta jättämässä työkuvioita, mutta nuo lukemat alkavat antaa kutkuttavan tunteen siitä, että taloudellinen riippumattomuus saattaisi oikeasti olla mahdollista ihan lähivuosina.

Tullien ja kauppasodan vaikutuksia odotellessa.

Metsäverotusta ja osinkoennuste kuluvalle vuodelle

Verottajalle pitäisi jälleen tehdä selvitystä metsätalouden tuloista ja menoista. Tulopuoli on helppo, sillä tuloja ei viime vuonna ollut lainkaan. Menopuolella tilakäyntejä oli 5 kappaletta ja kulutositteitakin oli hyvin maltillinen määrä, koska tarvike- ja materiaaliostokertoja oli erittäin vähän. Matkojen ja muiden ns. pakollisten kulujen jälkeen tulos on luonnollisesti tukevasti pakkasella, ja kun negatiivisessa eurosummassa on jo neljä numeroa, se alkaa tuntua jo melkein kohtuuttomalta. Kuten mainittua, kustannukset koostuivat oikeastaan vain välttämättömistä menoista, ja ainoa harkittavissa oleva säästökohde olisi metsävakuutus. Vakuutusten hinnat näyttävät muutenkin olevan reilussa nousussa ja yhtiöiden kilpailuttaminen on tavallisimpia vakuutuksia työläämpää. Useasta paikasta ei ole mahdollista saada hintaa nopeasti laskurista, vaan jonkinlainen ihmisen tekemä työvaihe kuuluu kuvioon. Laskureiden antamat yksittäiset tarjoukset olivat nekin reippaasti nykysopimusta kalliimpia, joten tarjouskierros pitänee tehdä tyylillä, joka oli arkipäivää ennen internet-aikaa.

Suurin osa osakesalkun yhtiöistä on raportoinut viime vuoden tuloksistaan ja julkaisseet ehdotuksensa osingonjaosta. Ehdotuksen julkaisseista yhtiöistä noin 80 % ehdottaa samaa tai korkeampaa osinkoa kuin viime vuonna. Kourallinen firmoja näkee hyväksi leikata osinkoa, ja suurimman prosentuaalisen leikkausken näyttää tekevän Neste, jonka bisnekset ja näkymät meni kuralle yllättävän nopeasti.

Pari firmaa, joilta kaipaisin yli tonnin bruttosummaa, on vielä odotuslistalla, mutta mitkään ennakkotiedot eivät viittaa suuriin negatiivisiin yllätyksiin niiden osalta. Jos omat taulukot eivät sisällä mitään perustavaa laatua olevia kaava-, pilkku- tai näppäilyvirheitä, olisi maltillisillakin lisäostoilla mahdollista saavuttaa 26.500 €:n osinkopotti tänä vuonna.

Vauhdikasta nousua vuoden alkuun - Kuukausikatsaus 01/2025

Vuosi alkoi reippaalla nousulla, joka ei prosentuaalisesti ollut mittaushistorian paras, mutta kuitenkin euromääräisesti isoin, jos unohdetaan 4/2019 saatu kertaluonteinen puunmyytitulo.Salkku turposi tammikuussa 6,25 %, joka euroina on 36.914 €, ja päätyi lukemaan 627.536 € eli kirkkaasti korkeimpaan arvoon ikinä. Kolmen kärki parhaissa nousijoissa oli Orion (+22,4 %), 3M (+19,4 %) ja Tokmanni (+15,4 %). Pahimpaan luisuun lähti Titanium (-19.1 %).

Kuukauden puheenaihe oli asuntorahastojen ovien meneminen säppiin ja sijoitusten muuttuminen pari kertaluokkaa aiempaa epälikvidimmiksi. Joskus olen itsekin tutkaillut asunto- ja metsärahastojen tuottohistorioita ja niistä perittäviä kuluja, mutta harvat osto- ja lunastusikkunat sekä korkeat merkintä-/hallinnointi-/lunastuskustannukset eivät houkutelleet hyppäämään niihin mukaan. Kyseisten rahastojen arvonmäärityskin on hieman epäläpinäkyvää ja mahdollisesti liian optimistista asiakkaiden houkuttelemiseksi. Metsäriskiä on muutenkin mukana ihan käsinkosketeltavassa muodossa n. 37 ha.

Tuloskausi on tunnetusti pyörähtänyt käyntiin ja vuoden 2024 tuloksista on ennättänyt raportoida 11 salkun yhtiötä. Kurssireaktiot ovat olleen vaihtelevasti eri suuntiin, mutta näppituntumalta ehkä useammin ylöspäin. Osinkoehdotukset ovat olleet myös samoja kuin viime vuonna tai maltillisesti suurempia.

Osinkoennuste koko vuodelle on vielä vaiheessa ja julkaistaan myöhemmin, mutta tammikuun brutto-osingot olivat yhteensä 446 €.

Myyntejä ei ollut tässä(kään) kuussa, mutta ostoihin kului rahaa 4580 €. Vaikka olen linjannut, että haluan pienentää Suomi-painoa, kotimaisiin osakkeisiin kului em. summasta aika tarkalleen puolet. Maantieteellinen hajautus hieman parani tuolla allokaatiolla, sillä osakkeissa jakauma on tällä hetkellä on Suomi 67 %, Ruotsi 20 % ja USA 13 %.

Sijoitteluvuoden 2024 tilinpäätös

Niin tuli tämäkin vuosi päätökseen, mutta kovin menestyksekäs se ei ollut. Salkku on edelleen erittäin suomipainotteinen eikä hintakehitys Helsingissä ole viime vuosina ollut erityisen myönteinen. Kotimaan tuottoindeksi (OMXHGI) tuli sentään selätettyä sellaisella marginaalilla, että ainakin Nordnetin mukaan päädyttiin plussan puolelle.

Vuoden aikana kokonaisuus (arvopaperit + käteinen/talletukset) turposi noin 62 k€ eli 11,7 %. Iso osa kasvusta on siis seurausta uuden rahan työntämisestä sijoituksiin. Pientä nousua eli 0,65 %:n kasvu tapahtui myös joulukuun aikana. 

Laajempi perspektiivi koko sijoitusuraan joudutaan ottamaan ilman käteis- ja talletusvaroja, sillä niistä ei ole kirjanpitoa alkuvuosilta. Jos unohdetaan tuo koronan jälkeisen rallin aiheuttama loikka vuonna 2021, tämän vuoden kasvu on euromääräisesti historian suurin. Samasta kuvasta saattaa päätyä toteamaan, että 'The first 100.000 € is a bitch'.

Blogia lukeneille on saattanut tulla selväksi, että strategianani on ollut koota passiivista tulovirtaa kohtuullista tai hyvää osinkoa maksavista yhtiöistä, ja vuodelle 2024 asetettu osinkotavoite oli 23 k€. Tavoite ylittyi ja kokonaissumma oli 23,583 €. Vuosittainen brutto-osinkohistoria on esitetty oheisessa kuvassa. Virallista tavoitetta en vielä aseta vuodelle 2025, mutta 25 k€ olisi mukava ylittää.

                                    Brutto-osingot vuosina 2010-2024

Säännöllisiä tai epäsäännöllisiä menoja ja palkkatuloja en ole blogikirjoituksissa avannut kovin yksityiskohtaisestti. Menojen kirjaamisessa olen niin laiska, että pitkäkestoinen seuranta ei kuitenkaan  onnistuisi eikä yksittäisen kuukauden raportoinnissa ole mitään informatiivista. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että suurin osa käteen jäävästä ansiotulosta ja kaikki osinkotulot menevät uusiin sijoituksiin. 

Mitä toiveita sijoitusvuodelle 2025? Suomi-osakkeisiin painottuvalle salkulle ainakin se kauan odotettu kotimaan talouden elpyminen olisi myönteistä. Talouden virkoamisen viivästymistä tosin ennustettiin pari viikkoa sitten, mutta toivottavasti työnantajien ja työntekijäjärjestöjen iso näkemysero palkankorotusten tasosta ei johda massiiviseen lakkoiluun ja kasvun hyytymiseen entisestään. Julkisesta taloudesta olisi syytä kohtuullisen pian tulla jotain positiivista signaalia, sillä tehtyjen toimien vaikuttavuutta aletaan seuraavien vaalien lähestyessä kyseenalaistamaan voimakkaasti, vaikka kovin konkreettisia vaihtoehtoisia toimia oppositiolla ei ole esittää. TV-keskusteluja seuranneena jotenkin kuumottaa skenaario seuraavasta vasemmalle kallellaan olevasta hallituksesta. Vaikutusten viivästyminen johtaisi myös uusiin leikkaus- ja/tai sopeutustarpeisiin, mikä on omiaan latistamaan kuluttajien ja mahdollisten investoijien tunnelmia. Sijoitussalkun puolella mitään kovin radikaaleja liikkeitä ei ole näköpiirissä, mutta hajauttaminen Suomen ulkopuolelle tulee jatkumaan ja ehkä kiihtymään entisestään.

Hyvää ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2025!

Pientä nousua ja osinkotavoite saavutettu - Kuukausikatsaus 11/2024

Jälleen on kuukausi vaihtumassa, joten on numeroiden koostamisen aika. Laskelmat piti tarkistaa kahteen kertaan, sillä lopputulos eli pieni salkun turpoaminen tuntui yleisen kurssikehityksen suhteen mahdottomalta. Vai liekö lokakuun numeroissa ollut joku lukema väärin?

Marraskuussa nousua tuli maltilliset 0,36 % eli reilut 2000 €, ja salkku päätyi lukemaan 586.798 €.

Ostoja marraskuussa tein noin 6500 eurolla. Suuri summa johtui jälleen määräaikaistalletunten vapautumisesta ja rahojen siirrosta muihin kohteisiin. Ostot suuntautuivat pääosin Ruotsin ja USAn osakkeisiin ja rahastoihin. Suomi-osakkeista ostin ainoastaan pienen siivun laskuvireistä UPM:ää, joka tietysti jatkoi laskettelua vielä kaupanteon jälkeenkin. Kulutetusta summasta noin 1000 euroa, meni Nordnetin Black Friday -kampanjassa muutaman yhtiön pieniin lisäsiivuihin.

Vuoden viimeinen merkittävä osinko tuli tilille keskiviikkona, kun Tokmanni maksoi toisen osinkoeränsä. Samalla paukahti rikki alkuvuonna asetettu 23 k€:n osinkotavoite. Tosin vielä rimaa hipoen, sillä tilitapahtumien mukaan osinkoja on tänä vuonna tullut bruttona 23.069 €. Joulukuussa on kalenterin mukaan vielä muutamia maksajia, mutta tuleva kokonaissumma on ainoastaan n. 300 €. Tarkemmat luvut seuraavassa kuukausikatsauksessa, mutta alustavan arvion mukaan osinkosumma tulee kasvamaan viime vuodesta n. 2500 €.

Kaikki tietää, että veroja tarvitaan yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen. Myös se on yleistä tietoa, että Suomi ei oli kovin lempeä verottaja, mutta siitä huolimatta alv-ruuvia halusi kiristää nykyinen oikeistohallituskin. Tehdään yksinkertainen verolaskelma tuon em. osinkosumman perusteella:

• Osinkosumma pörssiyhtiö(i)stä: 23.000 €
• Osinkovero: 5865 €
• Minulle jäävä summa: 17135 €
• Kulutan koko summan alv 25,5 %:n tuotteisiin -> Alv yht. 3482 €
• Veroja yhteensä: 9347 €
• Veroja prosentteina brutto-osingoista: 40,6 %

Verottajan keräämä summa on aivan posketon! Ja vielä poskettomammaksi tilanne muuttuisi, jos ostettavat tuotteet olisivat joitain erillisen valimisteverotuksen alaisia tuotteita. 

Oletetaan vielä, että osinkoja jakaneet yhtiöt ovat tehneet voittoa, hoitaneet yhteisöveronsa ja maksaneet sitten osinkonsa viivan alle jääneistä summista eikä hyvitelleet omistajiaan tappiovuosien jälkeen velkarahalla. Tällöin yhtiön tai yhtiöiden on täytynyt tehdä voittoa ennen yhteisöveron maksua 28750 € pystyäkseen maksamaan minulle tuon 23 k€:n bruttosumman. Yrityksen vero tässä vaiheessa siis 5750 €. Koko ketjussa on tässä vaiheessa maksettu veroja 15.097 euroa. Ansiotulojen puolella tulisi hyvin samansuuntaista tulosta. En tiedä, miten tämä voi olla toimiva systeemi, mutta jotenkin tämä leikki vaan pyörii, mutta rahaa on ainakin verottavilla osapuolilla kroonisesti liian vähän.

Puolimatkan välikatsaus

Otsikossa on todennäköisesti hieman virheellinen tieto. Ikää tuli hetki sitten maagiset 50 vuotta ja optimistiseti ajatellen oltaisiin tavoite-eliniän puolivälissä, mutta realismia taitaa olla, että ensimmäinen puolikas maallisesta matkastani on mennyt jo ajat sitten.

Vaikka 40-vuotispäivä ei tuntunut juuri miltään, oli tässä viimeisimmässä syntymäpäivässä vähän pelottava tunne, että jokin mystinen raja on ylitetty lopullisesti. Tuntui siltä, että vanhuus tuli numeron vaihtumisen takia paljon lähemmäksi ja samalla markkina-arvoni työelämässä saattoi ainakin oman pääni sisällä laskea pari askelta. Toisin vielä 16 vuotta pitäisi pysyä oravanpyörässä mukana, jos aikoo saavuttaa virallisen eläkeiän.

Mitä on jäänyt matkalta käteen? Paljon hyviä asioita, mutta myös pitkäaikaisia vastoinkäymisiä. Blogin hengen mukaisesti keskityn henkilökohtaiseen talouteen enkä lähde avaamaan elämäntarinani muita alueita. Talouden pääasiat likvidin omaisuuden suhteen on raportoitu blogin kuukausikatsauksissa hyvinkin tarkasti. Koska blogissa on kerrottu asioita vuodesta 2017 lähtien, katsotaan ensin tilastotietoa mitä on tapahtunut ennen noita vuosia ja sen jälkeen suunntaan tulevaan.

Kokoaikaisessa työssä olen ollut valmistumisestani lähtien eli 1990-luvun loppupuolelta saakka poislukien hieman lyhennetty työaika parin vuoden ajalta sivutoimisten opintojen aikana. Urasuunnittelu ei ollut opintojen aloittamisesta alkaen kovin  systemaattinen ja selkeä, vaan kyseessä oli jonkinlainen ajelehtiminen suuntiin, joissa uusia mahdollisuuksia avautui. Jälkikäteen nähtynä palkkataso ei alkuvuosina ollut kovin kummoinen, vaikka useat luulivat alan palkkojen olevan melko korkeat. Vanhoja palkkalaskelmia vuodesta 2000 eteenpäin on edelleen tallessa ja kooste niistä on oheisessa kuvassa. Vertailun vuoksi mukana on myös Tilastokeskuksen raporteista ongitut kokopäiväisten työntekijöiden mediaanipalkat. Kaikki summat on vertailun helpottamiseksi muutettu viimeisimmän tarkasteluvuoden eli vuoden 2023 rahaksi. 

Liekö perintöä sota-aikana syntyneiltä vanhemmiltani, että rahaa käytän kulutukseen kaikkein mieluiten mahdollisimman vähän. Rahaa jäi 2000-luvun alkuvuosinakin asuntolainan maksusuunnitelman hoitamisen jälkeen sen verran ylimääräistä, että maksoimme ylimääräisiä lyhennyksiä, jolloin suunnitellusta maksuajasta tippui reilu kolmannes pois. 

Sijoittaminen ei työurani alkuaikoina ollut mikään suurten massojen harrastus. En tuntenut ketään, joka ainakaan julkisesti olisi kertonut sijoittavansa osakkeisiin. Joskus saattoi erään työkaverin näytöllä vilahtaa lukuja ja käppyröitä, joiden tulkitsin liittyvän kurssitietoihin. Aihe ei kiinnostanut minua käytännössä lainkaan eikä esimerkiksi USAn subprime-kriisi aiheuttanut mitään huolta (ei koske minua jos kurssit vähän heiluvat). Kiinnostus alkoi hiljalleen herätä juuri subprime-kriisin jälkimainingeissa, kun silloinen esimieheni kertoi onnistuneensa ostamaan suomiosakkeita hyvin matalalta tasolta, minkä jälkeen ne olivat nousseet rutkasti. Osakesijoittaminen tuli omiin kuvioihini vuonna 2010, kun menin ostamaan Fortumin osakkeita hintaan 18,42 €/kpl (Huom! viimeisin hinta 16,27 €). Ostojen vauhti on vuosien mittaan kiihtynyt tulotason paranemisen myötä ja saatujen osinkojen ruokkiessa ostoja yhä voimakkaammin.

Sijoitussalkkuni ensisijainen tavoite on tuoda taloudellista turvaa tilanteisiin, joissa ansiotasooni tulee merkittäviä muutoksia omista päätöksistäni tai nykyisen tai tulevien työnantajieni päätöksistä johtuen. Toki toiveissa on, että siitä riittäisi rutkasti käytettäväksi myös lopulta eläkkeellä ollessa.

Nyt kun siirryin virallisesti vanhojen ihmisten kategoriaan ja leppoisat eläkepäivät siintävät jo ajatuksissani, samaan aikaan eläkkeistä olikin paljon uutisointia, josta paistoi läpi jonkinlainen kriisitunnelma:

• Eläkkeisiin ehdotetaan karua leikkausta - Nämä 600 000 henkilöä tulilinjalla (TE 15.11.)
• Näin eläkeläisiltä viedään lähes 100 euroa kuussa - Katso paljonpuhuva laskelma (IL 11.11.)
• Eläkepomo pelkää leikkauksia eläkkeisiin - tätä mieltä ovat muut eläkevaikuttajat (IS 13.11.)
• Eläkkeet voivat muuttua perustavanlaatuisesti, varoittaa Suvi-Anne Siimes (HS 11.11.)
• Vihreiden Harjanne ehdottaa eläkkeisiin lisäveroa (HS 1.11.)

Perussäännöt olivat alunperin selkeät. Eläkettä kertyy sovitussa suhteessa ansiotuloihin ja sitä aletaan maksaa tietyn iän saavuttamisen jälkeen. Pelko järjestelmän kriisiytymisestä on ajanut siihen, että sääntöjä on rukattu muuttamalla ainakin nuorempien eläkeikää myöhäisemmäksi ja pudottamalla tasoa elinaikakertoimella. Jokin järjestelman uudistus taitaa olla suunnitteilla, mutta odotuksissa ei ainakaan ole ehtojen paraneminen tulevien eläkeläisten kannalta. Kun valtiokin tarvitsee aina vaan hupenevaan kassaansa täytettä, verotus tuskin tulee merkittävästi kevenemään. 

Omalla kohdallani tilanne on tällä hetkellä melko keskimääräinen. Kertynyt kuukausieläke on 2130 €/kk, joka on hieman viime vuoden keskieläkettä suurempi. Bruttoansioiden pudotus tulee olemaan prosentuaalisesti aika merkittävä siitäkin huolimatta, että saisin ja jaksaisin työskennellä nykyisellä ansiotasolla säädettyyn eläkeikään saakka. 

Vaikka olen tullut nyt vanhaksi ja viisaaksi, jatkan sijoitusmatkaani ilman suurempia muutoksia tämänhetkiseen suunnitelmaan. Pääpaino on edelleen osakkeissa/osakerahastoissa ja sijoitushorisontti on pitkä.