FIRE

En ole seurannut englanninkielistä keskustelua taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta, joten FIRE (financial independence, retire early) oli uusi termi ummikolle. Mikko Metsämäki kirjoitti tästä vaarallisesta villityksestä Kauppalehden kolumnissaan jokseenkin vähättelevään ja pilkalliseen sävyyn. Varhaiseen eläköitymiseen pyrkiviä verrattiin lähinnä lottovoittoon vastoin kaikkia todennäköisyyksiä uskoviin haihattelijoihin. Firettäjät ovat kuulemma äärimmäisiä kitkuttajia, joiden elämän sisältö on "kohtuullisen köyhää". Ilmiölle kirjoittaja povasi pikaista loppua siinä vaiheessa, kun pörssikurssit kääntyvät laskuun. Metsämäen viesti kaikessa lyhykäisyydessään oli olla haaveilematta ja varsinkaan ryhtymättä moiseen urakkaan ja kärvistelyyn, sillä se ei tulisi onnistumaan.

Näin vanhaksi eläneenä, hieman sijoituskokemusta omaavana ja matematiikkaakin opiskelleena en pitänyt kaikkien taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien leimaamisesta haihattelijoiksi, mutta oli kirjoituksessa totuuden siementäkin. Kirjoitus nimenomaan käsitteli HS:n jutun innoittamana noin 20-vuotiaiden eläköitymispyrkimyksiä noin kolmekymppisenä. Itse en pidä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista 10-15 vuoden aikana täysin mahdottomana, sillä tuttu korkoa korolle -kaava antaa 15 vuoden sijoitusaikana ja kohtuullisella vuosittaisella pääoman syöttämisellä jo varsin muhkean kokonaispotin pörssin keskimääräisillä tuottoprosenteilla. Fakta on kuitenkin se, että eri henkilöiden 15-vuotiskausien välillä voi olla suuriakin eroja, ja huonoon taloustilanteeseen sattuneen säästökauden lopputulema voi poiketa merkittävästi piiitkään nousukauteen osuneen Hannu Hanhen tuloksesta. Keskimääräisillä nuorten työntekijöiden ansio- ja menotasolla voi olla vaikea saada kasaan riittävää vuosittain mekanismiin syötettävää sijoitussummaa, jotta korkoa korolle -ilmiö ennättäisi paisuttaa eläkekassan tarpeeksi suureksi. Hyväpalkkainen työ tietysti helpottaa tavoitteeseen pääsemistä.

Palkkatuloista säästämiselle ja sijoittamiselle on myös vaihtoehtoisia tapoja. Toimivan bisneksen perustaminen ja sen myyminen sopivalla hetkellä on perinteinen keino irtautua työelämästä. Tilastotietoa ei ole heittää, mutta tämä tekniikka toimii joillain hyvin, joillain ei ollenkaan. Oman yrityksen kasvattamiseen ja tavoitteeseen myydä se joskus myöhemmin liittyy samanlaista haaveilua ja optimismia kuin taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun säästämällä ja sijoittamalla. Monet hienot tavoitteet eivät tietenkään toteudu kaikkien kohdalla, mutta Kauppalehti ei ikimaailmassa lyttäisi pääkirjoitussivullaan nuorten yrittäjien haaveita voimakkaasti laajenevasta bisneksestä, vaikka ne herättäisivät kulmakarvojen kohottelua suuressa yleisössä.

Minulta eläköityminen 35 ikävuoden tienoilla on jo mennyt pahasti ohi. Ehkä pääse siihen tilanteeseen 55-vuotiaana. Olen valinnut sen polun, että en lähde tavoittelemaan korkeimpia tuottoja korkeilla riskeillä, vaan etenen kohtuullisen rauhallisesti. Tästä syystä eläkekassan kerryttämiseen varattu aikakin on pidempi kuin 10-15 vuotta. Työelämästä en tällä hetkellä kaipaa pois, vaan pidän työstäni ja olen tyytyväinen siitä saamaani palkkaan. Omalla kohdallani varhainen eläköityminen tarkoittaa tämän hetkisen tilanteen valossa ehkä tuota em. 55 vuoden ikää, mutta mikään kiveen hakattu luku se ei ole vaan päätöksiä tehdään tilanteen mukaan. Lisäksi jokainen työelämässä vietetty vuosi kasvattaa virallista vuosittaista eläkettäni noin 1000 €, sikäli kun eläkkeitä tulevaisuudessa maksetaan.

Kolumnin kirjoittaja halusi leimata "ultrasäästäjät" tuulen tavoittelijoiksi, mikä ei mielestäni ainakaan lisää yleistä sijoitusintoa ja taloudellisen liikkumavaran hakemista. Metsämäen näkemys vaikutti olevan, että ei kannata edes yrittää, sillä tavoitetta ei kuitenkaan voi saavuttaa. Kaikkien säästäjien kohdalla työelämän jättäminen ei tule onnistumaan noin nopeasti, mutta jotkut sen joka tapauksessa tekevät tavalla tai toisella. Sitä ei voi kukaan kiistää, että nuorena tehtävillä sijoituksilla on keskimäärin isoin merkitys rahapussin suuruuteen myöhemmällä iällä. Vaikka täydellisen taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ei onnistuisikaan tavoitellussa ajassa, kertyneet sijoitukset ja niiden tuotot voivat antaa merkittävää taloudellista liikkumavaraa mahdollistamalla esimerkiksi pienimuotoisen ja harrastuksenomaisen yritystoiminnan perustamisen niiden asioiden parissa, joista todella nauttii, mutta jotka eivät yksin riittäisi antamaan täyttä toimeentuloa. Juuri tätä näkökohtaa jäin kolumnista kaipaamaan.

Hyvästi Technopolis

Haikeana joudun ilmoittamaan, että yhteinen tiemme Technopoliksen kanssa on tullut päätökseen viime viikolla. Raskain mielin ja yhtiön johdon ja sen suuromistajien halpamaiseen toimintaan pettyneenä jouduin luopumaan 1775:stä omistuksessani olleesta osakkeesta. Kyynelsilmin ja sormi väristen painoin ostonappulaa hinnan ollessa 4.655 €. Valitettavasti (talous)elämän tuulet ja isojen poikien peliliikkeet ajoivat tiemme erilleen, vaikka olisin halunnut jatkaa yhteistä onnellista taivaltamme.

Vaalikauden viime metreillä hallitukselta tuli esitys osakesäästötilistä, joka toisi piensijoittajille mahdollisuuden saada tietyillä ehdoilla osinkojen ja osakkeiden myyntivoittojen verotus suunnilleen samanlaiseksi kuin esim. rahastoilla ja kuorisopimuksilla. Vasemmiston suunnalta kuuluu jo älämölöä rikkaita suosivasta veroedusta. Valtion verotulojen menetyksistäkin ollaan huolissaan, kun veroja saattaa jäädä ainakin alkuvaiheessa saamatta, kun eliitti osakesäästötilin sisällä ostaa osakkeita halavalla, myy kalliilla ja saa vielä järkyttävän suuria osinkoja täysin verovapaasti. Toisaalta ei olla yhtään huolissaan verokertymään aiheutuvista lovista ay-liikkeen verovapauden kohdalla.

Minulla oli (ja on edelleen sillä siitä ei pääse eroon) kauan sitten eläkevakuutussopimus, johon siirtyi tililtäni kuukausittain 50 €. Sitten alkoivat poliitikot huolestua - en edes muista miksi ja ketkä, mutta varmaan heillä oli jokin syy - ja pelisääntöjä alettiin muuttaa pelin aikana vakuutuksen ottajan kannalta huononevaan suuntaan. Tein päätöksen, että lopetan maksujen maksamisen ja jätän vakuutuksen sisään kertyneen noin 1300 euron summan odottamaan sitä päivää, jolloin saisin sen jollain sopimusehtojen lausekkeen perusteella nostettua ulos. Noston oikeuttavaa tapahtumaa ei (onneksi) ole vielä tapahtunut, ja säästämäni summa tahkoaa Nordealle joka vuosi noin 50 € hallinnointipalkkiotuottoa. Aika hyvä tuotto noin pienen omaisuuden hallinnoinnista. Nordea yllätti jokin aika sitten ilmoittamalla ryhtyvänsä perimään maksua tilien olemassaolosta. Eläkevakuutukseni oli luonnollisesti sidottu olemassa olevaan tiliin, josta olin jo aiemmin poistanut kaikki maksulliset lisukkeet kuten kortit ja verkkopankkitunnukset. Ylimääräinen kulu olisi tehnyt reilun tonnin "sijoitusten" säilyttämisen jo kohtuuttoman kalliiksi, sillä tuotot eivät ihan joka vuosi riitä kattamaan edes tuotta hallinnointipalkkiota. Sain onneksi lopetettua tilin ja vältettyä maksut.

Eläkevakuutuksista, PS-tileistä ja muista kesken kaiken muuttuvista pelisäännöistä oppineena en uskalla olla kovin iloinen osakesäästötilin lanseerauksesta. Pidän jopa todennäköisenä, että sen ehtoja tullaan heikentämään jo seuraavalla vaalikaudella, kun vaaleihin paalupaikalta lähtevä SDP esiintyy jo nykyisellään ärhäkästi tilejä vastaan. Ellen koe erityistä valaistumista tai ymmärrä ymmärtäneeni joitain esitetyn tilin ehtoja väärin, taidan jatkossakin hoitaa osakeomistukseni perinteisen arvo-osuustilin kautta.

Kuukauden tapahtumia 08/2018

Jälleen on aika koostaa kuukauden tapahtumat. Ostoja oli tässä kuussa viimeaikaisia määriä enemmän, mutta ostelu ei kuitenkaan kiihtynyt maniaksi asti, vaan maltti on pidetty mukana. Ostot keskittyvät edelleen OP:n salkkuun, mutta yksi osto toteutui Nordnetissä sillä ajatuksella, että Private Banking -raja ylittyisi jossain vaheessa pysyvämminkin.

Lukujen valossa näyttää seuraavalta:

Euromäärä osakkeissa nousi ihan mukavasti ja mukana on myös arvonnoususta tullutta kasvua eikä pelkästään ostamisesta johtuvaa turpoamista, sillä ihan noin suuriin ostoihin en yhden kuukauden aikana halua ryhtyä. Käteismäärä tippui jonkin verran mm. ostojen takia ja myös edelliseltä kuukaudelta siirtyneen suurehkon maksun takia. Rahastot junnaa edelleen lähes paikallaan, mutta hienoista nousua on olemassa.

Kuva kokonaistilanteesta (arvopaperit + käteinen) blogin alusta lähtien näyttää edelleen loivaa nousua.

Bank Norwegian ilmoitti aikovansa alentaa talletuskorkoaan kokonaisen prosenttiyksikön lukemaan 0,75 %. Muihin talletuspankkeihin verrattuna korko on korkea, mutta ei enää houkuttelevalla tasolla. Ylimääräiset rahat jäävät jatkossa entistä vähemmässä määrin lojumaan tileille.

Technopoliksesta tehty ostotarjous viittaa siihen, että kyseinen yhtiö olisi poistumassa salkusta. Tämä ei mielestäni ole positiivinen uutinen, vaan olisin mielellään pitänyt sen salkussani osingon ja nousujohteiseksi tulkitsemani vireen takia. Omien osakkeiden myynti taitaa olla parempi tässä vaiheessa, sillä jos esitetty kauppa menee pieleen, voi luultavasti ostaa halvemmalla takaisin. Veroa tulee joka tapauksessa maksettavaksi noin 800 € eikä myyntitappioitakaan ole tälle vuodelle vielä muodostunut. Verosuunnittelulle pitäisi varata aika.

Yleltä löytyi tuore juttu säästämättömyydestä. Finanssialan viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisista 38 % ei säästä lainkaan. Syyt ovat usein rahojen riittämättömyys tai niiden liika polttelu taskussa. Haastatellulla henkilöllä syy oli jälkimmäinen. Joskus tuntuu, että elän ihan eri planeetalla keskivertokansalaiseen verrattuna.

Blogikirjoitusteni katselukerrat on ylittämässä näillä hetkillä 10.000 kerran rajan. Määrä on ollut reilut 1.000 katselua kuukaudessa, ja analytiikan mukaan suurin osa lukijoista saapuu Osinkokuninkaan blogin kautta. Ilmeisesti kirjoitelmani kiinnostavat ainakin joitain säästäjiä ja sijoittajia, kun liikennettä ilmenee. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille!

Kiinteistöyhtiöt katoaa salkusta

Vuosien mittaan salkkuuni on tullut ja sieltä lähtenyt joitain yhtiöitä minusta riippumattomista syistä. Sisään on yllättäen tullut Caverion ja poistunut Talvivaara ja Sponda. Uutisten mukaan sieltä taitaa kohta poistua myös Technopolis.

Talvivaaraa en jäänyt kaipaamaan, vaan parempi että sille surulliselle tarinalle tuli päätös, kun kadonnut summakin oli kohdallani alle 200 €. Hyvän osingonmaksajan Spondan menetys ei tuntunut hyvältä enkä olisi ollut sitä myymässä missään tapauksessa oma-aloitteisesti. Vähän samanlainen fiilis on nyt myös Technopoliksen kohdalla. Osinko ei ihan yhtä korkeaa kuin Spondalla, mutta keskikurssiin (3,13 €) suhteutettuna ihan mukavalla tasolla. Nyt pitäisi varmaan alkaa miettiä kohdetta vapautuvalle noin 8.200 €:lle. Verottaja toisin vie tuohon summaan sisältyvästä luovutusvoitto-osuudesta omaan kitaansa noin 800 €. Samalla salkkuun jää kiinteistöyhtiöistä enää vain alavireinen Citycon ja vielä hyvin pienellä osuudella mukana oleva Suomen Hoivatilat.

Technopoliksen kirittämänä Nordnetin salkku ylitti 200 k€:n rajan (kuvaa lisätessä on tosin jo valahtanut rajan alapuolelle).

Yksi rajapyykki saavutettu (ainakin toistaiseksi)

Salkun koko on vain numero muiden joukossa, mutta pyöreisiin tasalukuihin tulee monesti asetettua välitavoitteita. Oma katseeni on ollut 200 k€:n lukemassa jo jonkin aikaa, ja toukokuussa sitä käytiin kolkuttelemassa jo hyvinkin lähellä. Sittemmin kurssit ovat olleet lievässä laskussa, joten salkun kasvu on ollut uusien ostojen varassa.

Nyt on sitten käynyt niin, että eilisen nousupäivän jälkeen arvopaperiomistukset ovat nousseet lukemaan 200.352 €, joka jakautuu Nordnetin ja OP:n salkkuihin suhteessa 196.534 € / 3.818 €. Jään seuraamaan tilanteen kehittymistä isosti juhlimatta. Ostan ehkä jäätelön, jos pörssin avautumisen jälkeen ei rojahdeta takasin riman alle.

Kuukausikatsaus 07/2018

Kuumaa on, mutta helteeseen alkaa jo tottua muuten, mutta nurmikko ei enää voi hyvin. Sorvin äärellekin on jo palattu kesäloman toimettomuudesta. Taimikon siistimistä tosin tuli käytyä tekemässä tänä vuonna ihan kunnon helteessä, sillä loma ei olisi riittänyt, jos viileämpiä kelejä olisi jäänyt odottamaan.

Sijoittelupuolella oli huomattavasti tavallista enemmän tapahtumia, sillä OP:n hinnoittelu muuttui suopeaksi myös pienille kaupoille. Oli ensimmäinen kuukausi ties kuinka pitkään aikaan, kun Nordnetin salkussa ei ollut yhtään tapahtumaa.

Osakepuolella oli eräänä tulosjulkistuspäivänä aikamoista rytinää, kun Stora Enso, Tieto ja Kemira laskettelivat kunnolla, ja Nordnetin salkusta haihtui tuolloin lähes 5000 €. Tuo hyvin mieleen jäänyt päivä ehkä antoi sen fiiliksen, että tämä ei ollut kovin hyvä kuukausi, mutta ei heinäkuu ollut numeroiden valossa ihan umpisurkea: kokonaisuus loikkasi kesäkuun lopun tilanteesta lähes 5200 €. Loikassa auttoi lomarahat, jotka paisuttivat varsinkin käteisen osuutta.

Huomasin Nordnet-salkun tapahtumia selatessa, että tämän vuoden ostojen määrät ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin kahtena aiempana vuonna samalla aikavälillä. Syynä taitaa olla oletus syklin huipun saavuttamisesta ja sitä myöten pieni varovaisuus uuden rahan syytämisessä osakkeisiin. Vähentyneet ostot näkyy ainakin hiljalleen paisuvana käteisen määränä, mutta toisaalta myös ensi kevään osingoissa. Niiden kasvu luultavasti loivenee kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin kasvu on ollut noin 2000 €/v.

Vielä kovin lyhyt aikasarja kertoo projektin myönteisestä etenemissuunnasta:

Synkkä perjantai

   "Stora Enso paransi tulostaan reippaasti - kiristynyt puutilanne ei pilannut kasvua" (TS)

   "Tiedon tulos vahvistui - Alkio: Yhä suurempi osa palveluistamme kestävällä kasvu-uralla" (TS)

   "Kemiran operatiivinen käyttökate jäi hieman ennusteesta - kasvu vahvaa" (KL)


Positiivissävyisistä otsikoista huolimatta päivän reaktiot olivat -13,54 % (StoraEnso), -8,27 % (Tieto) ja -7,49 % (Kemira). Nämä siis ovat salkkuni Top 3 miinustelijat tänään. Odotukset olivat korkeammalla kuin todellinen tuloskunto, joten reipasta laskua tuli. Edellä mainituista kaksi kuuluu isoimpien omistusteni joukkoon, ja lisäksi Stora Enso veti UPM:n mukaan luisuun. Muutosprosentti Nordnetin salkussa oli -2,46 % ja euroina -4.864 €.

Ostot ovat jatkuneet, mutta nyt ainoastaan OP:n salkkuun. Ostoja on 1 %:n palkkiokaton takia useita ja paljon pienempiä, kun kertaostot ovat olleet luokkaa 50 € - 150 €. Henkisesti tämä sopii minulle paremmin, mutta Nordnetin alusta (se vanha, en ole juurikaan käyttänyt uutta) on mielestäni käyttäjän kannalta mukavampi ja selkeämpi. OP:n salkun koko on tällä hetkellä 941,19 €, ja päivän päätteeksi se on aavistuksen pakkasella.

Salkku Osuuspankkiin

Kirjoitinkin jo uusimpaan kuukausikatsaukseen, että OP:n hinnoittelu asiakasomistajille muuttui sen verran sopivaksi omaan kaupankäynti- ja hajautustyyliin, että OP:n välitys- ja säilytysasiakkaaksi ryhtyminen on vakavassa harkinnassa. Aiemmin olin myös kommentoinut Nordean 1 %:n hintakattoa omaan sijoitystyyliin sopivaksi, mutta asiakkuuden siirto Nordeaan pelkästään tämän takia ei ollut realistista. Tänään sitten avasin arvo-osuustilin Osuuspankkiin - tai ainakin tein avauspyynnön, sillä viimeistely taitaa vaatia jonkinlaista byrokratiaa eikä tili aukene pelkästään asiakkaan klikkailuilla.

Mitä siis odotan saavani? Ensinnäkin enemmän hajautusmahdollisuuksia sekä ajallisesti ja kohteiden suhteen. Yhden prosentin palkkiokatto tekee järkeväksi myös hyvin pienetkin ostot vaikka useita kertoja kuukaudessa.Olen tähän saakka pitänyt max n. 1,2 %:n välityskuluja hyväksyttävinä, joten kovin montaa kuukausittaista kauppaa en ole nähnyt järkeväksi tehdä Nordnetin normaalilla hinnoittelulla. Jatkossa kauppojen lukumäärä tulee varmasti kasvamaan merkittävästi nykyisestä 1-3:sta kuukausittaisesta Nordnet-ostosta. Sijoitustyyliin ei tule isoja muutoksia, sillä suuret suuntaviivat pysyvät lähes ennallaan. Pienet irtiotot voivat lisääntyä ja salkkuun saattaa alkaa hiljalleen kertyä isompiriskisiä kasvuyhtiöitä sekä muita kokeiluja, jotka ovat jääneet nykyisessä mallissa vakaampien yhtiöiden houkuttelun jalkoihin.

Säilytysmaksu (2,60 €/kk) vähän hiertää, mutta siitä saa tallelokeron maksun lisäksi vähennettävää verotukseen ja ainakin osa saanee kuittautua bonuksilla. Osakesäästäjien keskusliiton jäsenet pääsevät suoraan paremmalle kaupankäynnin hinnoittelutasolle, mutta tästä on mahdollisesti hyötyä vain ensimmäisen neljänneksen aikana, sillä uskon tekeväni jatkossakin ainakin yhden kaupan jokaisen neljänneksen aikana

Katsotaan, miten yhteistyö lähtee etenemään. Yritin perehtyä tarjottavaan palveluun kattavasti, joten toivottavasti tarjonta ja odotukset ovat edes jotenkin samalla tontilla. Minua tosin on aina häirinnyt tapa, jolla OP kertoo palveluistaan ja hinnoitelustaan verkkosivuillaan. Jotenkin heidän logiikkansa on niin erilainen omaani verrattuna, että esitystapa tuntuu hajanaiselta ja eri paikkoihin ripotellulta. Esimerkiksi viime viikolla seikkaillessani OP:n sivuilla en huomannut erillisellä sivulla ollutta mainintaa, että 30.6. mennessä avauksen tehnyt sai 100 %:n alennuksen säilytyskuluihin syyskuun loppuun asti. Tähän lausekkeeseen törmäsin vasta tänä aamuna, mutta tarjous oli jo ehtinyt vanhentua.

Nykyinen arvioni on, että ostot tulee siirtymään pääosin OP:n salkkuun. Nordnetin salkkusta en tee siirtoja ja sinne jää nykyiset osakkeet ja rahastot ilmaiseen säilytykseen sekä ainakin Superrahastojen kaupankäynti. Mielenkiinnolla odotan, lähteekö Nordnet haastamaan hinnoittelua, vaikka jokin aika sitten antoi lausunnon, että hinnastomuutokset eivät ole tarpeen.

Lyhyt kuukausikatsaus 06/2018

Oli aika hiljainen kuukausi. Osinkoja maksoivat Nokia ja Citycon bruttona yhteensä 422,96 €. Muina tapahtumina kolme pienehköä ostoa, joista yksi meni Nordnetin pikkukauppakampanjaan. Yhteesä rahaa meni ostoihin noin 1300 €, ja ne olivat nuo em. osingot sekä vanhat vielä tuhlaamatta olleet kevätosingot. On jotenkin odottava tunnelma, kun Trump, kesä, kauppasodat, Italia, SDP yms yms.

Kurssikäyrät sojottivat enimmäkseen loivasti kaakkoon, joten salkun osakkeiden arvo meni indeksejä peesatessa alamäkeen. Kaikki tarkasteltavat omaisuuserät tippuivat euromääräisesti yhteensä noin 490 € erityisesti osakkeiden laskun takia. Tarkat numerot taulukossa.

Pitkäaikaiskehitys esitetty seuraavassa kuvassa.

OP muutti hinnoitteluaan ja erityisesti pienillä panoksilla pelaaville omistaja-asiakkaille siitä tuli erittäin houkutteleva välittäjä. Omalla kohdallani meni vakavaan harkintaan salkun avaaminen OP:ssä. Se, mikä vähän pidättelee, on Nordnetin Private Banking asiakkuuden tavoittelu. Tämä on kuitenkin jo niin lähellä, että tekisi mieli saada vaadittu 200.000 €:n raja rikki ja sitä myötä kaupankäyntikuluja alas niin Helsingissä kuin varsinkin ulkomailla. Raja voi tosin siirtyä ulottumattomiin hyvinkin nopeasti, jos kunnon luisu saadaan aikaiseksi. OP:n miinuksena oli vielä arvoon perustuva säilytyksen hinnoittelu ulkomaisille osakkeille.

Lunta ja kylmyyttä tupaan

Vaikka tilanne onkin nyt normalisoitunut, kevään ja alkukesän säitä ylistettiin maasta taivaisiin, ja isolle osalle kansalaisista lämpimät ja sateettomat säät olivat lääkettä haavoihin viime kesän pettymyksen jälkeen. Sellainen palkansaaja, yrittäjä tms, jonka toiminta ja toimeentulo ei ainakaan kovin suoraan riipu säätiloista, voi täysin rinnoin nauttia pitkistä sateettomista ja kuumista jaksoista tai toisaalta jurputtaa sateista ja kylmää säätä silloin kun siltä tuntuu. Toimeentulo ei ole tiukasti kytköksissä olosuhteisiin, vaan palkka tai muu tulo ilmestyy tilille säännöllisesti riippumatta sateista tai paisteista.

Toisaalta säiden armoilla toimivat viljelijät eivät varmasti ole tyytyväisiä tilanteeseen, koska kuivuus on jo heikentänyt satonäkymiä. Sellaisenkin tapauksen näin maanteillä kulkiessani, että viljapeltoa kasteltiin sadettamalla, kun oikeaa sadetta ei ollut kuulunut eikä näkynyt. Samoin mansikkapelloilla vieraillut halla on paikoitellen tuhonnut hyvinkin runsaasti kukkia. Toisen ihannesää voi olla toiselle taloudellinen katastrofi.

Itsekin sain osani jo viime vuoden puolella alkaneista erikoisista säistä. Keväällä ja alkukesällä paljastui metsätaloudessa muutamia ikäviä asioita, jotka eivät tosin aiheuta merkittäviä välittömiä kuluja mutta jotka huonontavat sijoituksen tuottoa. Runsasluminen talvi oli nuoressa ja vielä harventamattomassa metsässä aiheuttanut puiden katkeamisia, taipumisia ja kaatumisia, jotka pienentävät vielä edessä olevasta ensiharvennuksesta tulevaa kuitupuutiliä. Nämä kuuluvat jossain määrin tähän harrastukseen, eivätkä tuhot olleet laajamittaisia vaan yksittäisiä puita siellä täällä.

Se, mikä harmitti huomattavasti enemmän, oli 3 vuotta sitten istutettu taimikko, johon halla oli puraissut aika laajasti. Uutta kasvustoa oli paleltunut suurehkolla alalla karkeasti arvioiden noin 80 %:ssa taimista. Joku erittäin kylmä yö oli ollut liikaa lämpimässä keväässä kasvuun lähteneille kuusentaimille, eikä näky ollut omistajan kannalta erityisen mukava. Onneksi taimet eivät (yleensä) hallan takia kokonaan kuole, mutta tämän vuoden kasvua kyllä menetetään. Lisäksi paleltumista saattaa seurata latva- ja laatuvikoja, joita on tosin mahdollista yrittää korjata myöhemmin leikkaamalla.

Omalla kohdalla luonnonvoimat koettelivat tulevia pääomatuloja eikä kasvustoille (todennäköisesti) aiheutunut täyttä tuhoutumista tai peruuttamattomia vaurioita, mutta ainakin pientä lisätyötä ja -kustannusta on odotettavissa. Tapahtuma on pieni muistutus siitä, että riittävä hajautus on syyttä pitää mielessä eri omaisuuslajeja ja toimialoja haaliessa.