lauantai 21. syyskuuta 2019

Väärin sijoitettu

Olen näköjään jo pitkään sijoittanut hieman väärin. Ainakin, jos uskomme Seppo Saariota. Vajaan 10-vuotisen piensijoittajaurani aikana vasta nyt luin hänen kirjoittamansa Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjan.

Viesti, joka minulle nousi keskeisimpänä esiin, oli ajoituksen tärkeys. Iskun paikka on hetki, jolloin laskutrendi kääntyy nousevaksi ja silloin täytyy panostaa isosti. Luonnollisesti omistuksesta irtaudutaan sopivassa kohdassa huipun läheisyydessä. Laskumarkkinassa pysytään kärsivällisesti pelin ulkopuolella ja odotellaan käännettä. Osakkeiden valintakin oli tärkeää, jotta parhaan kasvupotentiaalin saa hyödynnettyä. Kuitenkaan kovin moneen ei kannata mennä mukaan, jotta salkku ei indeksoidu liikaa ja ettei seuraaminen muutu liian työlääksi. Voittojen haaliminen perustuu siis puhtaasti nousutrendien hyödyntämiseen, jota boostataan poimimalla ne osakkeet, joilla on jyrkin nousuoletus.

En pysty väittämään tuohon mitään vastaan. Tuo on hyvin todennäköisesti nopein tapa kasvattaa omaisuutta. Oma sijoittajaurani alkoi myös tuolla edellä kuvatulla "osta halvalla- myy kalliilla" -periaatteella. Teknisestä analyysistä ja trendeistä en tiennyt yhtään mitään, vaan osto-ja myyntisignaalit olivat enemmän tai vähemmän satunnaisia, kuten esim. myynnin tapauksessa ennusteita parempi osavuositulos, joka nosti kurssia äkisti 5-10%. Hyvän tuloksen jälkeen jatkuva nousutrendi jäi siis hyödyntämättä ja sekös harmitii, kun ei enää halunnut ostaa samaa osaketta takaisin kalliimmalla kuin millä oli hetki sitten myynyt.

Em. tilanteista johtuen sijoitustoimintani muuttui enemmän osta-ja-pidä -tyyliseksi. Painotus oli kohtuullista tai hyvää osinkoa maksavissa yrityksissä. Tämän linjan mukaisesti 5 suurinta sijoitustani ovatkin tällä seuraavat:
  1. Telia
  2. Nordea
  3. Sampo
  4. Fortum
  5. UPM
Myyntejä tapahtuu erittäin harvoin, mutta ostoja pyrin tekemään kuukausittain - laskutrendissä ehkä vähemmän ja harvemmin kuin nousussa. Tällainen säännöllinen osakesijoittaminen ei ollut Saarion kirjan keskipisteessä, mutta oli tälle sijoitustyylille annettu tilaa vajaat 1.5 sivua ja mainittu sen hyviä puolia.

Kun perussalkku tuottaa vuosittaista osinkotuloa jo ihan mukavia määriä, olen jo aiemmin miettinyt sijoitustyylin muuttamista. Olen hieman perehtynyt tekniseen analyysiin ja tutkaillut historiallisia kurssitietoa TA:n mittareilla. Saarion kirja vahvisti käsitystäni siitä, että osta-ja-pidä -strategian rinnalla voisi olla järkevää kokeilla jotain muutakin tyyliä, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä en ole vielä tehnyt. Ensimmäisenä kysymykseen taitaisi tulla uuden salkun avaaminen, sillä nykyinen soveltuu huonosti tuollaiseen pelaamiseen ja haluan pitää sen rinnakkaisena tälle mahdolliselle uudelle strategialle tuottamassa säännöllistä osinkovirtaa. Joka tapauksessa pääpaino tulisi olemaan säännöllisessä sijoittamisessa, mutta vähintäänkin pienimuotoinen kokeilu kiinnostaisi. Kohta varmaan luisun jo tekemään päiväkauppaa.



torstai 19. syyskuuta 2019

Koti tyhjenee

Kuten elokuun yhteenvedossa mainitsin, taloudessa asuu nyt yksi henkilö vähemmän, kun vanhin lapsista muutti pois kotoa. Poika lähti opiskelemaan teknistä alaa, joka oli hieman yllättävä valinta, mutta varmaan hän oli siihen harkiten päätynyt.

Tilanne on uusi ja vähän haikea vanhemmille, kun ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun istuttiin pitkiä aikoja hiekkalaatikoilla ja uimarannoilla, kun kotiin ei olisi millään malttanut lähteä. Koska Ahkeran säästäjän projektipäiväkirja keskittyy talousasioihin, otetaan nyt pelkästään tämä talouden näkökulma, vaikka kaikki yksityiskohdat ei ole enää kirkkaana mielessä.

Vauva-aika lähti käyntiin, kun joitain alkuinvestointeja oli tehty. Ainakin sänky, vaunut, turvaistuin ja vaatteita hankittiin käytettynä, eikä mitään jättisuuria kuluja päässyt muodostumaan.
Riskienhallinnan kannalta otimme lapselle vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen, josta ei ennen syntymää otettuna rajattu pois mitään sairauksia. Hinta taisi tosin olla hieman korkeampi kuin syntymän jälkeen otetun vakuutuksen. Äitiysloma tietysti pudotti vaimon tulotasoa pitempiaikaisesti, mutta itse pidin parin viikon isyysvapaan enkä enää muista, miten siitä tuolloin sai Kelan korvauksia. Juoksevat kulut lasten ollessa pieniä olivat myös hyvin pienet, ja laskeskelin jossain vaiheessa lapsen menojen olevan niin pienet, että silloinen lapsilisä kattoi keskimäärin kaikki lapsen kulut ja riitti muuhunkin eli kompensoimaan hieman vaimon alentunutta tulotasoa. 

En pitänyt kirjaa kuluista, mutta näppituntuma oli, että mitään kovin jyrkkää kulujen nousua ei tullut leikki-iän aikana. Kulurakenne saattoi muuttua toisenlaiseksi, kun esim. vaippoja ei enää jossain vaiheessa tarvinnut  hankkia. Kuten aiemminkin, ensisijaisena tavoitteena oli löytää mahdollisimman usein tavaraa käytettynä.

Meillä lapseen liittyvät kustannukset lähtivät nousuun kouluiässä. Tuohon aikaan älypuhelimia ei vielä ollut vaan ihan näppäimellisellä mallilla ja kymppien budjetilla päästiin alkuun. Muilta osin kuluja aiheutti tarve hankkia polkupyöriä, vaatteita, suksia, luistimia yms yms kiihtyvässä tahdissa ja hyväkuntoisten käytettyjen välineiden löytäminen ei enää ollut niin helppoa. Ala-asteella mukaan tuli myös harrastustoiminta, joista mieleisin ja ainoa taisi ala-asteen loppupuolella syödä vajaan satasen kuussa.

Yläasteiässä kuvioon tuli älypuhelimet ja maksajan näkökulmasta niitä piti hankkia aivan liian usein. Harrastuskin taisi vaihtua toiseen, mutta sen hinta pysyi suunnilleen samana kuin aiemmin. Jostain syystä vaatteille ei ollut mitään erityisvaatimuksia, vaan minun mielestä ihan kohtuuhintaiset perusvaatteet kelpasivat. Tässä vaiheessa kulut alkoivat nousta myös nuoremmasta lapsesta, mutta tilannetta helpotti merkittävästi asuntolainan maksamisen saaminen päätökseen.

Peruskoulun ajan saatiin nauttia verojen maksun hedelmistä, kun kirjat ja muut tarvikkeet saatiin koulusta. Sen jälkeen ne täytyi hankkia itse ja koulumatkojen kulkemiseen tarvittiin bussikortti. Ajokortin hankkiminen ei ole itsestäänselvyys, mutta meillä se hankittiin. Ajajien lisääntyessä perheeseen hankittiin toinen auto (halpa), jonka käytöstä sovittiin, että bensat maksetaan käytön mukaan. Talo maksoi vakuutukset, verot ja muun ylläpidon. Tässä helpotti se, että poika onnistui saamaan töitä kahtena kesänä ennen muuttoa pois kotoa. Sen verran oli järkeä päässä, ettei rahoja hurviteltu kerralla, vaan niitä riitti pitkäksi aikaa. Auto sai lähteä talosta, kun muuttokuorma oli siirtynyt toiselle paikkakunnalle, sillä lapsella ei ollut hyvien liikenneyhteyksien äärellä mitään tarvetta autolle.

Vaikka nykyinen asuntomme on varmaan aivan keskimääräinen perheasunto ja lapsille oli omat huoneet, joskus tuntui, että tilaa olisi saanut olla enemmän. Asuintilan hankkimisessa rajoitteena oli tietysti asunnon hinta ja halu välttää liian suurta velkaa ollessani pätkätyösuhteessa. Nyt kun väki alkaa vähetä ja tilaa vapautuu muuhunkin käyttöön, olen erittäin tyytyväinen ettei asuntoa hankittaessa tullut hankittua "liikaa" tilaa. Oman talouden juoksevat kulut ovat pienentyneet jo sen takia, että ruokaa kuluu reilusti aiempaa vähemmän.

Nyt jäämme seuraamaan, kuinka itsenäinen elämä alkaa löytyä uomiinsa. Vanhempana ei voi muuta kuin toivoa, että oma paikka ja hyvä suunta elämälle löytyy. Ahkera säästäjä voi ainakin olla tyytyväinen siihen, että lapsen nykyisessä taloudessa ruokamenot on budjetoitu ja ne ovat saamieni tietojen mukaan erittäin kohtuullisella tasolla. Toivottavasti säästöä ei tehdä terveellisyyden kustannuksella.

Valtakunnan tasolla lapsia syntyy nykyisin ennätyksellisen vähän. Tämä aiheuttaa huolta siitä, miten reilusti suurempien vanhempien ikäluokkien palvelut rahoitetaan tulevaisuudessa. Syntyvyyden alenemista käsiteltiin Ylellä julkaistussa kolumnissa, jonka keskusteluosuudessa vauvojen vähyyden syiksi lueteltiin ainakin seuraavat seikat:
  • Työelämän ja toimeentulon epävarmuus
  • Taloudellinen epävarmuus
  • Pätkätyöt
  • Pikavipit
  • Lapsiin liittyvien verovähennysten poistuminen
  • Julkisten palveluiden ja tukien leikkaukset
  • Huumeet
  • Haluttomuus ottaa vastuuta elämästä
  • Tietokonepelit
  • Sukupuolten tasapäistäminen
  • Uran luominen
  • Sosiaalinen media ja siellä vallalla oleva maailmankuva
  • Yhteiskunnan kova arvomaailma
  • Naisten ylipaino joka tekee heistä ei-haluttavia ja alentaa hedelmällisyyttä
  • Normiksi noussut sinkkuus elämänpana
  • Koulutustason kohoaminen
  • Kaupungistuminen
  • Täydellisen vanhemmuuden vaatimukset
  • Abortit
  • Perheen aseman heikkeneminen instituutiona
  • Teknologia joka vähentää suoria ihmiskontakteja
  • Puhelimet ja tietokoneet joita räplätään liikaa
  • Suuret ikäluokat, jotka aloittivat 2-lapsisten perheiden käytännön.
  • Ehkäisyn saatavuuden parantuminen
  • Päivähoitomaksut
  • Tempoileva politiikka ja vakauden puuttuminen
  • Keski-ikäiset miehet jotka ovat vieneet nuoren sukupolven palkat ja aiheuttaneet kurjistumisen
  • Tulevaisuudenuskon tukahtuminen nykymaailmassa
  • Yksilökeskeinen mukavuudenhalu
  • Miesten mielenkiinnon puuttuminen perheen perustamiseen



tiistai 10. syyskuuta 2019

Synkkenevää

Tänään tuli huonoja merkkejä taloudesta. Ainakin neljä pörssiyhtiötä ilmoitti lomautuksista, irtisanomisista ja kapasiteetin vähennyksistä. Vaikka kriisitunnelma ei ole vielä vallalla ainakaan pörsseissä, talousviisaat varoittelevat huonommista ajoista, joista esimakua antaa mm. Saksan talouden hyytyminen.


Kuvakaappaukset: www.yle.fi


Panikointi ei ole tarttunut ainakaan maan hallitukseen, joka on pysynyt yllättävän tyynenä ja 100% varmana siitä, että sen työllisyyttä ja talouskasvua edistävät toimenpiteet ovat oikeita orastavan taantuman tai ainakin merkittävän talouden hidastumisen alla. Oppositio käy kuumana, kun hallituksen valitsemat toimenpiteet ovat "vääriä" tai isosta osasta niitä ei ole tietoakaan, kun toimenpidelistat ovat vielä valmistelussa.

Oma taustani on eksakteissa tieteissä enkä ole ollenkaan sinut sen kanssa, että poliittinen, aatteellinen tai mikään muukaan tausta vaikuttaa loppupäätelmiin ja toimenpide-ehdotuksiin, joihin "epäeksaktien" tieteiden aloilla päädytään. Kun oikeistohallitus tilaa selvityksen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta, se saa (todennäköisesti) omaa ajatus- ja talousmalliaan tukevan lopputuleman. Työntekijäpuoli puolestaan viittaa kintaalla moisille tutkimuksille, kun Palkansaajien tutkimuslaitoksen tulokset ovat ihan toisenlaiset vaikka tutkimusaihe on sama. Seurauksena on loputon juupas-eipäs -väittely.

Nyt mennään enemmän vasemmiston ehdoilla. Julkisen sektorin roolia ja menoja on kasvatetaan, omaisuutta myydään, verotusta kiristetään ja ilmastonmuutoskin torjutaan. Kovin syvällisesti rakenteita ei taideta hallitusohjelman mukaan laittaa uusiksi, vaan tehdään pieniä fiksauksia joissain kohdissa, jaetaa rahaa vaalien alla luvatuille tahoille ja paikataan laastarilla vuotavia kohtia mutta muutoin mennään suunnilleen samaa rataa kuin ennenkin. En ollut aina edellisen hallituksen ylin ystävä, kun muutamaan otteeseen vauhtia oli niin paljon, että taustojen tarkastukset unohtui nolosti. Pisteet kuitenkin heille yrittämisestä. Nykyinen hallitus on vielä ollut kuin kilpikonna kuoressaan. Kakkua on kyllä jaettu ahkerasti, mutta epäselväksi on jäänyt se, miten uskottavasti varmistetaan, että sitä on jaettavaksi myös jatkossa niin, ettei verorasitus ja lainattujen siivujen määrä kasva liiaksi.


lauantai 31. elokuuta 2019

Elokuun yhteenveto 08/2019

Tilastoitava varallisus kasvoi elokuussa 1759 € eli loikan suuruus prosentteina oli 0.55 %. Kyseessä on siis jälleen uusi ATH-arvo ja nyt ollaan lukemassa 323 688.40 €. Palkkeina esitettynä mitään järisyttäviä muutoksia ei ole pariin kuukauteen tapahtunut.


Osakeindekseille ei oikein tunnu löytyvän selkeää suuntaa, vaan yhtenä päivänä uutiset ja Trumpin tweetit heiluttavat niitä vähän ylös ja toisena alas. Talouden hidastuminenkaan ei ole saanut väännettyä kursseja selkeään alamäkeen. Viimeisimmän puukaupan jälkeen käteiskassa on paisunut suhteettoman suureksi, mutta en usko, juuri nyt on vielä sopiva hetki sijoittaa käteisvaroja. Odottelen siis parempia ostoaikoja, vaikka paras tiedossa oleva talletuskorko käteisen säilyttämiselle on valitettavan alhainen (Svea Ekonomi, 1 %),




Joitain tapahtumia salkussa on kuitenkin ollut. Käteisosinkoja maksoivat elokuussa AT&T ja Nokia.  Osakkeina osinkonsa maksoi Sampo, joka työnsi tilille 41 kappaletta Nordeaa.

OP:n salkun siirto Nordnetiin eteni taas yhden pykälän verran, kun möin Hoivatilat ja ostin saman määrän takaisin Nordnetin puolella. Harmittavasti verottaja vie pienen siivun ja päälle tuli tietysti kaupankäyntikulut. OP:ssä on säilössä enää kahta yhtiötä, ja tavoite on saada homma maaliin ensi vuoden alkupuolella. Sen verran OP:n toiminta närästää, että pysyn päätöksessäni.

Varsinaisia ostoja oli kolme: Sampoa, AT&T:tä ja Nordeaa yhteensä noin 2000 eurolla.

Perheen talouteen tuli elokuussa pieni kulurakenteen muutos, sillä vanhin lapsista muutti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Jotain pientä sponsorointia on toki tiedossa, mutta monet kiinteät ja satunnaiset kulut täällä päässä pienenevät huomattavasti. Merkittävimpänä seikkana toinen auto lähti saman tien uuteen kotiin.


sunnuntai 25. elokuuta 2019

Rahapelihuumaa

Naapurikaupunkiin Siilinjärvelle rysähti 92 miljoonaa euroa voittoja Eurojackpotista. Kokonaissumma on sen verran suuri, että sillä pyöritettäisiin koko Siilinjärven kaupungin toimintoja reilusti yli puoli vuotta sikäli kun ymmärsin tämän vuoden talousarvion koukeroita oikein. Voitto tuli tällä kertaa porukalle, joten ei tullut yhtä multimiljomääriä vaan useita pienemmän mittakaavan miljonääriä. Autokauppiaat varmaan hykertelevät tyytyväisinä, sillä paremman luokan autojen potentiaalisia ostajia on nyt liikkeellä tavallista enemmän.

Itse olen aina pysynyt erossa Veikkauksen peleistä. Kerran alaikäisenä pelasin yhden rivin vakioveikkausta tietämättä yhtään mitään jalkapallojoukkueista, eikä voitto ymmärrettävästi sattunut kohdalle sillä kertaa. Sittemmin ymmärrys voiton todennäköisyydestä ja pelien palautusprosenteista ovat pitäneet minut erossa kaikista rahapeleistä. Esimerkiksi Lottoon pelatusta summasta Veikkaus palauttaa voittoina vain noin 40 %, joten kyseessä on oikeastaan Veikkauksen keino ryöstää laillisesti rahaa pelaajilta. Automaattipeleissä palautusprosentti on suurempi, mutta niidenkin tarkoitus on kerää rahaa omistajille ja tilojen vuokraajille, joten suunnilleen viittä minuuttia pidemmässä juoksussa pelaaja joutuu varmasti häviölle.

Kun todennäköisyydet on pahasti pelaajaa vastaan ja Veikkauksen puolella, miksi pelejä sitten pelataan niin laajasti? Aamulehden mukaan suomalaiset käyttävät uhkapeleihin eniten rahaa Euroopassa. Rahaa peleihin kuluu noin 3 mrd euroa, kun samaan aikaan yksityishenkilöiden tekemät nettomerkinnät sijoituksiin oli noin 1 mrd vuodessa. Lottovoitto taisikin taannoin tehdyn kyselyn perusteella olla kohtuullisen hyväksyttävä tapa rikastua, kun sijoittamalla vaurastumista ei katsottu hyvällä.

Osalla pelaajista on taustalla vääristynyt suhtautuminen ja addiktio pelaamiseen. Sen tuoma mielihyvä ja tunnelataus on jotain sellaista, että rahaa on työnnettävä peleihin, vaikka rahaliikenne on jo vuosia ollut negatiiviseen suuntaan ja johtanut jo vaaralliseen velkaantumiseen. Riippuvuuksien asiantuntija en ole enkä pysty analysoimaan tätä puolta syvällisesti.Taannoinen slogan "Iloa elämään" saattoi kuitenkin ongelmapelaajan läheisestä kuulostaa hieman irvokkaalta.

Täytyy myöntää, että uutiset Siilinjärven voitosta sai miettimään, miten tuollainen parin miljoonan voitto vaikuttaisi omaan elämään. Kovin paljon negatiivisia vaikutuksia ei noussut esiin, vaan pääpaino on kaikkien rahahuolten kaikkoamisessa lopullisesti sekä vapaudessa tehdä haluamiaan asioita koko loppuelämän ajan. Tämä unelmointi rahahuolista vapaasta elämästä saattaa olla isoin tekijä mijoonavoittoja tarjoavien pelien suosioon. Käsittämättömän iso voittosumma tuntuu normiarjen kituutusta vasten ratkaisulta kaikkiin ongelmiin vaikka onkin erittäin epätodennäköinen. Veikkauksen mainokset ja uutiset isoja voittoja saaneista luovat "hyvää" pöhinää ja toivoa voiton osumisesta omalle kohdalle. Pahinta koukuttamista lottoon ja vastaaviin pelehin taitaa olla porukkapelaaminen. Jos lähipiiri (esim. työkaverit) pelaa, on vaikea jäädä peliporukasta pois, sillä ajatus jättivoitosta siten että itse jäisi ilman voitto-osuutta on todella karmea.

Rahapelaamista on varmasti tutkittu paljon, mutta maallikkonäkemykseni on, että arjen talousasioissa käsiteltäviä summia reilusti suuremmat voitot saavat aikaan haaveilua ja epärealistista toiveikkuutta, jolloin tilastolliset faktat ja todenäköisyydet menettävät merkityksensä. Pelko voiton lipsahtamisesta ohi suun varsinkin kiinteissä veikkausporukoissa ja vakionumeroilla lottoavilla estää yhdenkään kierroksen jättämisen väliin. Vaurastuminen esim. säästämällä ja sijoittamalla saattaa tuntua mahdottomalta tai liian hitaalta ja epävarmalta tieltä, joten lottoamien ja muut rahapelit esittäytyvät ainoana tienä raha-asioiden kuntoon saamiseksi. Isossa kuvassa ainoa voittava taho on vain ja ainoastaan pelejä hallinnoiva Veikkaus, jonka keräämää rahaa tosin jaetaan yleishyödyllisille järjestöille sekä kulttuurin ja urheilun tukemiseen. En aio jatkossakaan aloittaa rahapelaamista, sillä tilastollisesti menetän huomattavasti vähemmän rahaa makuuttamalla rahojani nollakorkoisella tilillä ja myös siinä tapauksessa, että pankkitileille tulisi jatkossa negatiivinen korko. Itsekkäästi ajateltuna voisin sanoa, että laajamittainen pelaaminen on minun kannaltani hyvä asia, sillä se tuottaa rahaa peliyhtön eli käytännössä valtion jaettavaksi ja näin vähentää omaa verorasitustani. Pelihaittojen ja asiaan liittyvien moraalisten aspektien takia en kuitenkaan sano tuota edellistä lausetta.




maanantai 19. elokuuta 2019

Lyhyempää työviikkoako?

Ministeri Sanna Marinin visio löi tänään ällikällä. 6-tuntinen työpäivä tai 4-päiväinen työviikko tuntuu äkkiseltään mukavalta ajatukselta ainakin työntekijän kannalta, kun aikaa jäisi enemmän kaikkeen mukavaan. Työnantaja tai verotuloja keräävät tahot voivat Marinin avautumisesta pyöritellä päätään, ja luultavasti työntekijäkään ei lopulta ole kovin onnellinen, kun näkee, millainen vaikutus tällä olisi tuloihin. Onneksi Marin itsekin piti ajatusta utopistisena ainakin lähitulevaisuudessa toteutettavaksi.

Työnantajilla ei luultavasti ole mahdollista maksaa samaa palkkaa noin 20 % lyhyemmästä työajasta, joten palkkoja pitäisi hilata ylöspäin jossain äärellisessä ajassa siten, että tulotaso olisi normaaliin elämiseen riittävä. Tämä taas söisi kilpailukykyä ja vähentäisi työpaikkoja. Nytkin lehdissä on koko ajan napinaa, että palkka ei riitä elämiseen ja työuran jälkeen käteen jää vain pieni ja raskaasti verotettu eläke, joka riittää ruokaan tai lääkkeisiin mutta ei molempiin. Näille pienipalkkaisille ja pieneläkeläisille jouduttaisiin keksimään uusia tukimuotoja verorahoista maksettavaksi.

Työssäkäyville verotuksen progressiivisuus takaa sen, että nettotulojen pudotus olisi pienempi kuin tuo noin 20 %. Toisaalta tämä johtaisi kohtuullisen merkittävään verotulojen pienenemiseen, jolloin kokonaisverotusta pitäisi kiristää. Varmaankin painotus olisi jälleen tulojakauman yläpäässä. Onko OK, että työkykyisten ihmisten vapaa-ajanviettoa tuettaisiin entistä enemmän verovaroin samalla kun työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa ollaan entistä enemmän huolissaan?

Perinteinen työväen puolue ei siis haluaisi kohderyhmänsä tekevän työtä. En voi välttyä ajatukselta, että tässä halutaan kasvattaa joukkoa, joka on riippuvainen tulonsiirroista ja jonka puolustajana SDP toimisi haaliessaan itselleen äänestäjäkuntaa. Tänään olen taas vähän eilistä vähemmän demari.




torstai 1. elokuuta 2019

Lyhyt yhteenveto 07/2019 - Tasaista menoa

Heinäkuun raportti tulee sattuneista syistä päivän myöhässä ja luvut ovat oikeastaan elokuun ensimmäisen päivän lukuja, mutta ei kai tästä virheestä kovin isoa vääristymää tule tilastointiin.

Heinäkuu meni lähes kokonaan lomaillessa, mutta työelämään tutustuminen on nyt alkanut tavallisen kiireen merkeissä vielä vajaalla miehityksellä.

Sijoituspuolella on ollut vähän rauhallisempaa, vaikka joitain joitain ostoksia on tullut tehtyä. Jotkut liittyvät OP:n salkun tyhjennykseen eli myynti ja saman tai toisen osakkeen osto Nordnetin salkkuun, ja jotkut ovat ihan tavallisia lisäostoja. Uusia avauksia en tässä heinäkuussa tehnyt. Ostopuolella olivat tapahtumalistauksen mukaan Tokmanni, Sampo, Nordea ja Nokian renkaat sekä pieni määrä Superrahasto Suomea. Salkusta poistui Loxamin ostama Ramirent.

Päänsärkyä aiheuttaa salkun muutama surkimus. Nordea valuu alaspäin melkein kuin pohjaa ei koskaan tulisi vastaan. Vilkaisin omat ostoerät läpi ja aloitin näköjään sijoittamisen Nordeaan kesällä 2015 hintaan 11,92 €, joka on samalla kallein hinta, jonka olen Nordeasta koskaan maksanut. Vielä nyt heinäkuussa tein yhden oston hintaan 6,80 €. Tällä hetkellä hinta on 5.79 €.

Myös kesäkuussa uutena yhtiönä salkkuun ostettu Metsä Board sukelsi tänään pahasti, kun tulos oli odotuksia huonompi.

Ja sitten kesto-ongelma eli Outokumpu. Tämän kanssa on sattunut varmaan kaikki mahdolliset virheet. Tilitapahtumatietojen mukaan minulla on ollut Outokumpua jo ensimmäisenä sijoitusvuonna eli 2010, jolloin maksoin siitä kohtuullisen paljon. Jossain vaiheessa markkina muuttui hankalaksi ja kuviossa oli isoja yrityskauppoja. Nämä johtivat velkaantumiseen, kurssiluisuun, osakeantiin, osakkeiden yhdistämiseen jne. En osallistunut antiin, jolloin oma osuuteni yhtiöistä laimeni, ja kurssilaskun myötä oltiin pahimmillaan 96-97% miinuksella. Joskus vuonna 2015 olen kyllästynyt ja myynyt pois koko roskan roimalla tappiolla. Kun myös samalla alalla toimiva Outotec oli tuolloin tukevasti pakkasella, päätin, että salkkuun ei enää tule sanaa 'outo' sisältäviä yhtiöitä. Tästä huolimatta olen langennut myöhemmin houkutukseen ostaa Outokumpua ja nyt ollaan jälleen lukemassa -64,85 %.

Omaisuuserien suuruuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia. Osakkeiden yhteisarvo putosi vajaan  Ramirentin lunastushinnan verran, rahastot jatkaa lähes samassa arvossa kuin edellisessä kuussa ja käteinen nousi muutamia tonneja juuri Ramirentin ja lomarahojen saamisen takia. Kokonaisuus kasvoi edellisestä kuukaudesta 1,14 % eli 3.639 €. Uusi ATH on siis 321.929,84 €.




torstai 18. heinäkuuta 2019

Kesä"lomaa" ja osinkopäivitystä

Vaikka pitäisi olla loma, työasioista ei ihan kokonaan pääse irti, vaan puhelimen mukana ne tulevat mukaan kaikkialle. Luulin, että olisin saanut olla oikeasti vapaalla, mutta ei onnistunut kun kysymystä ja säätöä on koko ajan. Vähän ottaa päähän varsinkin, kun loma on jo loppupuolella. Hektisen kevään ja alkukesän jälkeen mieleen on hiipinyt ajatus työpaikasta, jossa työhön liittyvät asiat käsiteltäisiin arkisin klo 8-16 eikä tarvitsisi olla tavoitettavissa iltaa, viikonloppua ja lomaa ja heräillä aamuyöllä, kun pää lähtee käsittelemään tulevia ja menneitä työkuvioita. Juuri tällä hetkellä suostuisin roimaan palkanalennukseen, jos tuo toteutuisi.

Matka työstä irtautumiseen edes osittain on vielä kesken, mutta kohtuullisen hyvällä alulla kuitenkin. Tällä hetkellä strategiani on kasvattaa osinkotuloja, jotta voisin vähentää riippuvuuttani palkkatuloista. Tänään kävin läpi tämän vuoden maksetut osingot ja päivitin ennusteen loppuvuoden osinkotuloista. Kovin isoa poikkeamaa ei huhtikuussa heittämääni arvioon olisi tulossa, vaan koko vuoden kertymä olisi 10.165 € (brutto). Arvio loppuvuoden aikana maksettavista osingoista on 1648 €, josta suuriman osuuden kuittaa Telia. Sammon maksama lisäosinko, joka tulee siis Nordean osakkeina, ei ole mukana tuossa summassa, vaan ainoastaan käteisosingot.



Nordea aiheuttaakin tällä hetkellä harmaita hiuksia sijoittajille. Suunta on tuloksessa ja siten myös kurssissa alaspäin eikä yhtiö näytä saavan niitä kasvu-uralle toimenpiteistä ja vakuutteluista huolimatta. Nordea on tällä hetkellä salkkuni selkeästi suurin euromääräinen miinustelija.

OP:n salkun tyhjennys ja siirto Nordnetiin on jatkunut, ja tällä hetkellä siellä on enää kolme yhtiötä vastaten noin 20 % kyseisen salkun arvosta ennen tyhjenyspäätöksen tekemistä. Tähän siirtoon liittyy pieniä muutoksia allokaatiossa, ja uutena paperina salkkuun tuli Metsä Board. Siirroksesta johtuen Nordnetin salkku on turvonnut sen verran, että 200.000 €:n Private Banking -asiakkuuden raja on rikkoutunut ja kyseinen palvelu on nyt käytössä. Halvemmat välityshinnat saattavat innostaa hajauttamaan erityisesti USAn markkinoille. Sattaa tietysti käydä niin, että laskevat kurssit tekevät tämän ilon lyhytaikaiseksi.




sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Kuukausikatsaus 06/2019 - Järjestelyt menossa

Kesäkuussa aloitin OP:n salkun siivoamisen eli tyhjensin sieltä pienet omistukset kokonaan pois tulevan hinnoittelumuutoksen takia. Lähteä saivat mm. Lehto, Finnair ja Cramo, jotka kaikki olivat alle 1000 €:n suuruusluokkaa. Lehdon myynnistä tulikin paljon vähennettävää (ainakin prosentteina mitattuna) tämän vuoden verotukseen ja Cramon olisin myynyt joka tapauksessa Adapteon omistukseen liittyvän hankaluuden ja kustannuksen takia.

Kun olin aloittanut salkun tyhjennyksen ja antanut palautetta OP:lle heidän tempoilevasta hinnoittelustaan, sain asiakaspalvelusta viestin, että 1 % maksimipalkkio jatkuukin kampanjaluonteisena vielä vuoden ajan 1.9.2019 alkaen. Ihme urpoilua! Miksi ilmoittaa hinnanmuutoksesta, jota ei kuitenkaan tapahdu vielä yli vuoteen? Miksi tätä kampanjaa ei mainittu alkuperäisessä hinnanmuutostiedotteessa? Taisi käydä niin, että saivat asiasta aika tiukkaa palautetta ja tekivät paniikkiratkaisun toivoen hillitsevänsä asiakaspakoa.

Vaikka kampanja jatkuu, minun ostokset OP:ssa ovat jäissä ja salkun alasajo on aloitettu, ellei Nordnet tee jotain omituisia liikkeitä hinnoitteluunsa. Joitain isompia omistuksia olen jo siirtänyt Nordnetiin myymällä ne ja ostamalla Nordnetissä takaisin. Tappiolla olevien kanssa toimin varovasti niin, että myynti ja osto tapahtui eri päivinä, jotta verottaja ei pääse syyttämään verokeplottelusta. Jostain syystä on ollut vaikea ostaa seuraavana päivän samaa osaketta myyntihintaa kalliimmalla hinnalla, ja joku raha taisi mennäkin toiseen osakkeeseen. OP:n salkku on tähän mennessä keventynyt reilun kolmanneksen.

Tässä kuussa oli tavallista enemmän menoja joidenkin maksuun tulleiden kertaluonteisten kulujen vuoksi. Tulojen puolesta oli tavanomainen kuukausi, sillä tilille tuli ainoastaan normaali kuukausipalkka ja pieniä osinkoja Cityconista ja Nokiasta. Osakepuolella kurssit olivat kesäkuussa noususuunnassa, joten tilastoitava varallisuus nousi lähes 11 k€, mikä nosti kokonaistilanteen niukasti uuteen ATH-arvoon (318 290.37 €) käteisvarojen hupenemisesta huolimatta.

Ajattelin lopettaa numeeristen taulukoiden esittämisen ja antaa jatkossa pääosan varallisuustiedosta graafisessa muodossa. Tässä ensimmäinen yritys:







sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

OP:n salkku lihoiksi?

OP:n välityshinnoittelu tuli viime kesänä minun sijoitus- ja hajautustyylille sopivaksi, ja sen jälkeen ostot ovat lähes täysin tehty OP:n salkkuun muutamia Nordnetin kampanjoita lukuunottamatta. Nyt OP on muuttamassa hinnoitteluaan kesän lopussa siten, että osakevälityksen 1 %:n maksukatto poistuu ja asikasomistajan minimimaksu on 7 €. Kun tällainen aika iso periaattellinen muutos tehdään vain noin vuoden jälkeen, jään kyllä vahvasti ihmettelemään OP:n päätöksenteon tempoilua. Joskus tulee pakostakin mieleen, että OP:ssa päätökset tehdään jossain ADHD-tilassa ja pian se perutaan tai muutetaan täysin toisenlaiseksi. Räikeimpänä esimerkkinä vauhdikas ja paljon rummutettu lääkäripalvelubisnekseen hyppääminen vähän aikaa sitten ja nyt siitä käytännössä lähes kokonaan luopuminen.

Pankki- ja sijoitusasioissa arvostan itse kohtuullista pysyvyyttä ja ehtojen säilyvyyttä. Nordnetin kuuniaksi on sanottava, että heillä ehdot ovat pysyneet vakaana koko oman asiakkuuden ajan, vaikka jossain vaiheessa alkoi näyttää siltä, että heidän hinnoittelunsa alkoi jäädä muiden jalkoihin. Nyt ainakin OP on palaamassa Nordnetin kaltaiseen hinnoitteluun. Kun säilytys OP:ssa on maksullista ja heidän palkkioprosenttinsakin on Nordnetin 3-tasoa korkeampi, ei OP:lla ole tarjota minulle yhtään mitään kilpailuetua suhteessa Nordnetiin. Kun yhden salkun hallinnointi olisi selkeämpää kuin kahden erilaista alustaa käyttävän ja erilaisia raportointiratkaisuja tarjoavan palvelun, onko tässä nyt tunnustettava, että itsekin mainostamani OP:n välityspalvelu ja siihen ryhtyminen oli totaalinen virheliike ja että olisi parempi hylätä sivusta kuvioon mukaan tullut välittäjäketku ja palata alkuperäisen pariin. Vähintäänkin kaikki alle 1000 €:n OP-omistukset muuttuvat rahaksi hyvin nopeasti ja ehkä edelleen ostoiksi Nordnetin puolella. Pitäisiköhän vielä selvittää, mitä Nordealla olisi tarjota Premium Bankingiin liittyen? Nordeastakin on tosin huonoja kokemuksia menneisyydestä, sillä sielläkin ehtoja muuteltiin kohtuullisen tiheään.