Kuukausikatsaus 04/2019 - Uudelle sataluvulle!

Tässä kuussa hypättiin uudelle sataluvulle puukaupparahojen ilmestyttyä tilille. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä on oikeastaan puumateriaalin muodossa olleen tilastoimattoman omaisuuden muuttaminen rahaksi ja siten tässä blogissa tilastoiduksi omaisuuslajiksi. Käytännössä omaisuutta siirtyi taskusta toiseen tai muuttui olomuodosta toiseen, joten kyynisesti ajateltuna vaikutus on plus miinus nolla.

Joka tapauksessa kyse on minun mittakaavassa erittäin suuresta tuloerästä, josta olen iloinen varsinkin, kun kaupan loppusumma osoittautui lähes 50 % suuremmaksi kuin mitä kaupan sopimisen yhteydessä oli arvioitu. Tein kuitenkin yhden amatöörivirheen, jonka jo kertaalleen olin onnistunut välttämään, mutta nyt se vain pääsi käymään. Puun ostaja nimittäin tekee 19 %:n ennakonpidätyksen puukauppatulosta. Tuo on varmaan ihan käypä prosentti keskimääräiselle puukaupalle, kun huomioidaan vähennyskelposet kulut, varaukset yms JOS käytettävissä ei ole metsävähennystä. Tässä tapauksessa metsävähennystä on vielä käyttämättä hieman nyt maksettua summaa enemmän, joten veroa tarvitsee maksaa merkittävästi nyt pidätettyä vähemmän. Edellisessä suuressa kaupassa muistin pyytää muutosverokortin, mutta nyt se unohtui. Pieni dippi omaisuuden määrään tulee ensi vuoden alussa, kun puun ostajan maksama arvonlisävero (vajaat 9 k€) pitää tilittää verohallintoon.

Käteisen määrään on vaikuttanut myös kevätosinkojen maksu, sillä ne ovat suurimmalta osalta makaamassa tilillä vaikka pieniä ostoja onkin tehty. Bruttona osinkoja näyttäisi tulevan tänä vuonna hieman yli 10 k€. Käteisen määrä ja suhde salkun kokoon alkaa tuntua vähän turhan suurelta (115.951 € ja 36.5 % salkun kokonaisarvosta). Ihan suinpäin en olisi valmis laittamaan merkittävästi aiempaa suurempia summia osakeostoihin, sillä viime päivinä raportoitujen tulosten suunta on mielestäni ollut loivasti alaspäin samalla kun maailmantalous näyttää viilenemisen merkkejä.

Lopuksi vielä raportoitava omaisuus numeroina ja kuvana.

Puukauppayllätys

Tänään sain äsken toteutetun hakkuun mittaustodistuksen. Puhelimessa olin hetkeä aiemmin saanut kuulla hakatut kuutiot ja maininnan, että määrä oli vähän turvonnut. Eri hintaryhmien kuutiomäärät eivät kertoneet kovinkaan paljoa, kun en muistanut, millaisia arvoita hakkuusopimukseen oli kirjattu millekin puutavaralajille.Kun silmäilin mittaustodistuksen viimeistä riviä, jossa alettiin puhua kokonaishinnasta, yllätys oli melkoinen, kun hakkuusopimuksen summa oli noin 25 k€, mutta nyt loppusumma oli melkein 40 k€. Kyllä, oli vähän turvonnut, kun hinnoissa ei ollut oleellisia muutoksia.

Kun ero arvion ja toteutuman välillä on luokkaa 50 %, jotain on ollut pielessä, mutta puun myyjän kannalta se oli tässä tapauksessa pelkästään positiivista. En tarkkaan tiedä, kuinka tilan puumäärät on aikoinaan kartoitettu, mutta menetelmiä ovat ainakin perinteiset maastokäynnit ja laserkeilaus. Liekö pielessä olleet noiden kuvioiden puumäärien alkuarvot, joita päivitetään vuosittain oletetuilla kasvumalleilla. Vai onko virhe ollut noissa kasvumalleissa, jotka olettivat puun kasvavat todellista hitaammin ja vuosien mittaan ero kumuloitui tuohon noin 50 prosenttiin? Edellisessäkin kaupassa oli saman suuntaista poikkeamaa, mutta prosentuaalinen ero oli huomattavasti pienempi.

Jos metsän arvon määritys perustuu muinaiseen puumääräselvitykseen ja kasvumallien käyttöön ja niillä päädytään tällaisiin eroihin, metsätilan myyjän kannattaisi näköjään selvityttää tilan arvo maastokäynneillä, ja ostajan kannattaisi myös rymytä tarjolla olevilla tiloilla arvioimassa kuutioita ja etsiä niitä tarjokkaita, joissa hintapyyntö on tehty mallinnuksen perusteella ja päädytty todellista pienempään lukemaan. Aktiivinen ostaja saattaisi tarkan kartoituksensa ansiosta päätyä ostamaan edulliseen hintaan sellaisen tilan, jonka myyjä on ollut liian säästäväinen maksaakseen hyvin tehdystä tila-arviosta.

Kuukausikatsaus 03/2019 - Liikaa ostoja

Maaliskuun ajattelin olevan sellainen kuukausi, jolloin keräillään käteistä ennustettua talouden hidastumista ja kurssilaskua varten. Lukujen valossa näin ei päässyt käymään:

Käteinen on käytännössä samoissa lukemissa kuin edellisessä kuussa, vaikka kohtuullisen isojakin osinkoja on tullut tileille. Alkuperäinen suunnitelma maltillisista ostoista osoittautui liian vaikeaksi noudattaa, ja tunnustan langenneeni liiallisiin ostoihin ainakin Nordean kyykätessä yli 10 % osingon irtoamispäivänä. Pitkään odotettuja puukaupparahojakaan ei ole laitettu maksuun, joten niiden vaikutus näkyy mahdollisesti vasta huhti- tai toukokuussa.

Osakkeiden arvossa on edelliseen kuukauteen pientä nousua käytännössä ostojen takia. Maaliskuun vertaaminen edelliseen kuukauteen on vähän harhaanjohtavaa, sillä monen yhtiön osingot ovat irroneet, mutta rahat eivät ole vielä tilillä. Kauppalehden osinkokalenterista nopeasti laskettuna sellaisia yhtiöitä, joista osinko on irronnut mutta maksu on vasta huhtikuussa, on salkussa 15 kpl. Irronnutta mutta ei vielä maksettua osinkoa näissä yhtiöissä on sisällä noin 4000 €. Taidan pitää nuo tulevat osingot tiukasti käteiskassassa ja viettää huhtikuuta nyt oikeasti pienemillä ostoilla. Ellei sitten taas tule "hyviä" ostopaikkoja.

Lopuksi vielä tilanteet kunkin kuukauden viimeisenä päivänä.

Vaalikiimaa ilmassa

Lähestyvät eduskuntavaalit herättää niin paljon tunteita, että pari agitaattoria on täytynyt laittaa Facebookissa ainakin väliaikaiseen pimentoon, kun kyllästyttää jatkuva vouhkaaminen. Valtakunnassa odotetaan Antti Rinteen saapuvan messiaan lailla vapauttamaan työtä tekevä ja porvarihallituksen raskauttama kansa kapitalismin ikeestä. Joka tuutista puskee tarinoita huono-osaisuudesta, palkkojen riittämättömyydestä ja siitä miten huonosti asiat ovat. Yllättävää kyllä, suomalaiset valikoitui toistamiseen maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Tilanteen parantamiseksi Antti onkin jo luvannut nettosatasen isolle joukolle eläkeläisiä tilanteessa, jossa koko eläkejärjestelmän on huomattu natisevan liitoksistaan viimeistään parin vuosikymmenen kuluessa. Hyvää ja kaunista on luvattu epämääräisemmin myös muille pienituloisille. Mielenkiintoista nähdä, kuinka SDP juhlii voittoaan vaali-iltana. Itseäni vaalivoitto lähinnä kylmäisi, sillä rahoituspuoli on pitkälti avoinna, mutta puuttuvat euroja on luvattu haalia kasaan ainakin verotusta kiristämällä, jolloin kohteena on erityisesti suuret palkkatulot, pääomatulot ja varallisuus. SDP:n jatkeena toimiva SAK haluaa 0.1%:n varallisuusveron yli 100.000 euron sijoitusvarallisuuteen. Suorien 200.000 euron arvoisten osakeomistusten omaavalle tämä tarkoittaisi 100 €:n lisäveroa sen päälle, että osingoista (oletus 4% osinkotuotto) on maksettu nykyisillä säädöksillä veroa 2040 euroa. Tokihan paaomatuloverojakin esitetään korotettavaksi. Kääntöpuolena on, että palkkatulojen progression kiristäminen ei kannusta hakeutumaan parempipalkkaisiin töihin ja pääomatuloveron nosto ja varallisuusvero puolestaan eivät houkuttele säästämään ja sijoittamaan.

Suomalaisten säästämisaste olikin uusimman tilaston mukaan noussut lukemaan 0.6%, kun edellisenä vuonna se oli negatiivinen. Hiljattain julkaistiin selvitys, jonka mukaan jopa 64% suomalaisista ei säästä eläkettään varten. Ja myös keski-ikäisistä lähes puolet ei laita rahaa säästöön tulevan eläkkeensä jatkoksi. Luotto siihen, että valtio pitää huolen omistaan, on käsittämättömän vahva varsinkin, kun eläkkeiden leikkaukset on nostettu esiin maksajien vähentyessä.

Sijoituspuolella on ollut tavanomaista menoa. Tämän päivän osinkojen irtoamiset ja muut rojahdukset aiheuttivat salkkuun tavanomaista suuremman päiväpudotuksen. Suomalaista osakkeista osinkoa ehätti ensimmäisenä tänä vuonna maksamaan salkun yhtiöistä tänään CapMan. Jatkossa tahti kiihtyy, ja päivitettyjen laskemien mukaan 10.000 €:n brutto-osinkojen raja ylittyy tänä vuonna.

Tein kuluneella viikolla harvinaisen liikkeen. Myin OP:n salkussa olleen pienen määrän Cityconin osakkeita. Citycon on hiljalleen lähestymässä pistettä, jossa puolet osakekannasta alkaa olla yhden omistajan hallussa. Pienosakkaan kannalta tuo saattaa olla erittäin huono asia (esimerkkitapauksena Finnlines), joten pienensin hieman tuota riskiä ja sain kaupassa huiman noin 6 €:n luovutusvoiton. 

Puukauppa vihdoin päätökseen?

Kevät on alkanut tehdä tuloaan ja lumen määrä on vähentynyt vauhdilla, vaikka aina välillä tuleekin uutta lunta. Lämpimän helmikuun takia alkoi jo epäilyttämään, että joudutaanko vuonna 2017 sovittuja hakkuita lykkäämään jo toistamiseen. Kyseessä on harvennus- ja päätehakkuista isolta osin entisellä suolla ja maaperältään pehmeällä lehtomaisella alueella. Päätehakkuissa ei niin suurta väliä, jos koneet kyntävät syvälläkin pehmeässä maassa, mutta harvennusten osalta maa saisi olla kunnolla roudassa koneiden liikkuessa siellä, jotta jäljelle jäävän puuston juuristo ei vaurioituisi.

Vähän aikaa sitten sain puunostajalta tietoa, että hakkuut olisivat käynnistymässä jo ihan lähiaikoina. Maa on sen verran roudassa, että edellytyksiä hakkuille olisi nyt olemassa. Saapa nähdä miten syvää uraa koneet alueelle tekevät. Edellisessä harvennuksessa kaikki meni kohtuullisen siististi, mutta roudan syvyys riippuu koko talven pakkas- ja lumitilanteesta eikä olosuhteiden arviointi välttämättä onnistu näin maallikkopohjalta vaan on luotettava asiasta enemmän ymmärtävien tietoihin ja kokemukseen.

Pientä huolta on routatilanteen lisäksi aina myös työn tekevän konekuskin taidoista varsinkin harvennusten osalta, jolloin kuvioille pitäisi saada jäämään ehjä puusto jatkamaan kasvuaan. Epäluulo johtuu muinaisesta ensiharvennuksesta, jossa Metsäkeskuksen tarkastus paljasti reilusti huomautusrajan ylittävän määrän kolhuja pystyyn jätetyissä puissa. Onneksi en teetättänyt viereisen samankaltaisen kuvion ensiharvennusta samalla kertaa vaan vuoden pari myöhemmin, jolloin puikoissa oli taitavampi kuski.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että hakkuu näyttäisi nyt toteutuvan. Uudistettavaa alaa on noin reilu hehtaari, joten ihan kauhean isoa työtä ei ole odotettavissa istutuksessa ja kylvössä. Kyseessä on kuitenkin vuonna 2017 hakkuusopimuksen arvion mukaan +25 k€:n kauppa, joten nuo rahat olisi mukava saada käyttöön ja todennäköisesti edelleen sijoitettavaksi muihin kohteisiin. Toivottavasti ylimäräisen odotteluvuoden aikana kasvu on ollut reipasta ja summa on turvonnut vähän suuremmaksi. Ennakkomaksuna sain jo 3000 € ja loput hakkuun jälkeen, kun puumäärät on tiedossa. Tulevasta summasta 60 % on verovapaata, koska minulla on vielä käytettävissä metsävähennystä. Saattaa vielä ennättää hyödyntää yrittäjävähnnyksenkin, ennen kuin SDP sen purkaa vaalilupauksensa mukaisesti. Sellaiset pari tonnia siis taitaa joutua tilittämään veroina valtiolle muiden vähennysten jälkeen.

Puuston kasvu ei kaikilta osin enää ollut optimaalista, sillä esim. päätehakkuukuvioilla kyse on noin 120-vuotiaasta puustosta, jonka kasvu ei enää ole kovin kummoista vaan satunnaiset tuhot ennemminkin vähentävät hyödynnettävän puun määrää. Hiilidioiksidiakaan ei kasvu enää sido joten lienee parempi, että tukit sahataan puutavaraksi, jolloin hiili on sitoutuneena tulevat vuosikymmenet vaikkapa rakennusten rungoissa ja laudoituksissa. Avohakkuun jälkeen maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen määristä taitaa olla monenlaisia näkemyksiä sen mukaan, kuka maksaa lausunnon antavan tutkijan tai asiantuntijan palkan.


EDIT: Jälkikäteen tuli mieleen, että onkohan tuo metsävähennyksen muodostuminen ja hyödyntäminen sidottu tilakohtaisesti nimenomaan siihen tilaan, josta tuloja on muodostunut vai voiko kaikista tiloista muodostunutta metsävähennyspohjaa hyödyntää vaikka myisi puuta ainoastaan yhdeltä tilalta. Pitääpä selvittää.

Riskitason nostoa - Kuukausikatsaus 02/2019

Tein salkussa pientä uudelleenjärjestelyä ja poistin erään lyhyen koron rahaston listalta matalan tuoton takia. Toisaalta korkorahastot tasoittivat loppuvuoden pudotusta aika tehokkaasti, mutta myynti on nyt tehty ja rahoilla ostettu osakkeita eli riskitaso ja samalla tuotto toivottavasti nousivat. Verottajalle pitäisi tilittää tästä kaupanteosta pari kymppiä veroina.

Helmikuu oli ihan OK kuukausi, kun tilastoitavan omaisuuden arvo nousi euroissa mittauna melkein neljä ja puoli tonnia eli reippaasti käteen jäävää palkkaakin enemmän. Tarkat tiedot oheisessa taulukossa.

Edelleen ollaan noin puoli vuotta sitten olleen maksimin alapuolella, vaikka rahaa on syydetty osakeostoihin kohtuullisen säännöllisesti. Kuukauden takainen noususuunta jatkui mutta aiempaa maltillisempana kuten seuraavasta kuvastä näkyy.

Osingot alkavat kunnolla irtoilla maaliskuussa, ja keväällä ja koko vuonna isoimman potin tuonee Nordea, joka ei vielä ole pilkkonut osingonmaksua useampaan erään. Salkun yhtiöistä ainoastaan Titaniun ei ole vielä esittänyt osinkosummaa, jonka haluavat omistajilleen maksaa. Päivitin myös osinkolaskelman vastaamaan salkun nykytilaa, ja viivan alle tulee nykyisillä omistuksilla 9907,28 €. Osinkoprosentti nykyarvolla laskettuna on 5,7 % (rahastot jätetty huomioimatta), josta kiitos kuuluu varsinkin toiseksi suurimmalle omistukselle ja salkun parasta osinkoprosenttia tarjoilevalle Nordealle. Eipä olisi kaukana, että maaginen 10 k€:n raja rikkoutuisi noin 9 sijoitteluvuoden jälkeen.

Osingot edelleen nousussa - arvio vuodelle 2019

Nyt kun salkun kaikki isoimmat osingonmaksajat ovat antaneet osinkoehdotuksensa, en malttanut olla laskematta arviota tänä vuonna tulevista osingoista. Laskuperiaatteena oli käyttää viime vuoden osinkoa arviona niille yhtiöille, jotka eivät ole vielä osinkoesitystä julkistaneet. Osakkeiden lukumäärät perustuvat tämän päivän salkun sisältöön, joten noihin molempiin voi vielä tulla muutoksia. Nokian vuoden 2018 tuloksestaan maksama osinko on laitettu kokonaisuudessaan loppusummaan, vaikka huhu kertoo, että viimeinen erä maksettaisiin vasta vuonna 2020. Kyse on Nokian tapauksessa vain noin 65 €:n poikkeamasta.

Em periaatteilla päädyin lukmaan 9629,88 euroa (brutto), joka on 1768,83 euroa suurempi kuin vuonna 2018. Kasvuvauhti vähän hidastui vuoden takaisesta, mutta ostoja on ollut viimeisimmällä kaudella jonkin verran vähemmän, minkä vaikutus kasvun määrään oli odotettavissakin.

Metsätalous vuonna 2018

Verottajalle on nyt jätetty selvitys metsätalouden vuoden 2018 tuloista ja menoista. Ilmoitusten teko oli tänä vuonna helppoa, sillä tuloja ei ollut lainkaan talven 2017-2018 huonon routatilanteen takia, vaikka puukauppa ja hakkuu on ollut vireillä.

Menoja kertyi seuraavasti (0% alv):

Vakuutukset	148,53 €
Tiemaksu	334,26 €
Lehtitilaus	36,27 €
Lannoite	95,81 €
Raivaussahan terä	12,06 €

Laskennalliset menot:

Matkat	110,79 €
Työhuonevähennys	200 €

Kaikki menot yhteensä 937,72 €, joka on myös verottajalle esitetty tappion suuruus. Arvonlisäveron palautusta olisi tulossa 29,51 €.


Vakuutusmaksu 148,53 € on jäljelle jäänyt summa, kun Osuuspankki maksoi alkuperäisestä summasta 86,55 € bonusten muodossa. Lannoitus oli omatoimista boorilannoitusta nuoressa kuusikossa reppuruiskua käyttäen. Metsätyöt olivat hyvin vähäisiä viime vuonna. Lähinnä ohjelmassa oli em. boorilannoitusta ja nuoren taimikon kaivamista esiin heinien, vatukon ja horsmien seasta. Bensaa on ei tarvinnut ostaa lainkaan, vaan vähäiset sahailut hoitui edellisen vuoden bensoilla*. Määräaikaiseen lehtitilaukseen sorruin kylkiäseksi luvatun 25 €:n kirjalahjakortin takia. No, on itse lehtikin erittäin hyvä.

* Mukava yllätys oli huomata viime kesänä, että Nesteen pienmoottoribensiiniä oli tullut mittarimyyntiin myös Puijonlaakson asemalle.

Reipasta nousua - Kuukausikatsaus 01/2019

Aloitetaan urputuksella: Tietokoneen käynnistämisestä ensimmäisen sanojen kirjoittamiseen on mennyt 45 minuuttia, kun Microsoft päätti ensin ajaa päivityksen koneeseen ja käynnistymisen jälkeen kaikki toimii tuskallisen hitaasti. Kone hidastuu koko ajan enemmän ja enemmän sietämättömäksi, ja kun hermo lopullisesti katkeaa niin masiinaan tulee Linux. Tämän on estänyt enää muutaman maksetun ohjelman säilyttäminen, mutta nyt ei enää olla kaukana tuosta ratkaisusta.

Pitkällä tähtäimellä toimivan osinkosijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna lupaavasti alkanut kurssiluisu päättyi lyhyeen ja alennusmyynti siirtyi jonnekin kaukaisuuteen. Turvallista kasvu-uraa ei taida olla näköpiirissä, sillä mm. Kiinan ja Saksan taloudet ovat näyttämässä jäähtymisen merkkejä. Ostoja pienillä summilla oli tammikussa yli 10 kappaletta ja kohteina mm. Sampo, Nordea, Lassila&Tikanoja sekä Nokian Renkaat. Euroina omaisuus nousi edellisestä kuusta kohtuullisen reippaasti, kun kurssit kääntyivät nousuun joidenkin akuuttien talouspelkojen hellittäessä.

Osakkeissa tapahtui reilu hyppäys ja käteisvaratkin kasvoivat ostojen jatkumisesta huolimatta. Muutaman kuukauden mittainen laskuputki päättyi, ja tällä hetkellä liikutaan suunnilleen viime kesän lukemissa, kuten oheisesta kuvasta voi havaita.

Vuoden 2018 tulosten julkistukset ovat alkaneet ja hallitusten esityksissä on ollut kasvavien osinkojen makua. Stora Enson osingon kasvu jäi odotuksiani pienemmäksi mutta menettelee. Koska niin monet tulosjulkistukset ja osinkoehdotukset vielä puuttuvat, en ole vielä laskenut arviota tänä vuonna tilille tulevista osingoista, mutta jonkinlainen laskelma täytyy tehdä helmikuun aikana.

Lyhyt yhteenveto vuodesta 2018

Tämän kuukauden kirjoittelut jäivät aika vähiin, mutta näin vuoden lopuksi olisi syytä tehdä pieni yhteenveto tilanteesta.

Salkku ei ollut immuuni loppuvuoden kurssilaskulle ja euromääräistä laskua tilastoidussa omaisuudessa on aika reilusti syyskuun huoppiarvoon verrattuna. Koko vuonna uutta omaisuutta kertyi yhteensä 11.465,01 € eli reilut 900 €/kk. Nykyisessä työtilanteessani olisin päässyt parempaan tulokseen pitämällä kaiken koko vuoden ajan käteisenä ja säilyttämällä rahoja ja kuukausittaista tulojen ja menojen erotusta nollakorkoisella käyttelytilillä. No, kuitenkin ollaan sentään plussalla euroilla mitattuna ja osakemäärätkin ovat kasvaneet.

Suunnitelmana oli, että kurssilaskun takia ostoja kevennetään, mutta Nordnetin Black Friday -kampanja innosti tekemään kohtuullisen ison oston Ameriikan pörssistä. Joulukuussa tilanne vähän rauhoittui, kun ostoihin käytin n. 400 euroa. Ostoja en ole siis laittanut täysin jäihin vaan salkkuun meni pieniä eriä halventununeita Nordeaa ja Sampoa. Haistellaan muita ostopaikkoja rakettien ampumisen jälkeen.

Osinkoja kertyi vuoden 2018 aikana bruttona 7.861,73 €. Odotellaan vielä koko vuoden tilinpäätöksiä ja ensimmäisiä osinkoehdotuksia ennen kuin alan tehdä arvauksia vuonna 2019 tulevista osingoista. Karkeana arviona voi todeta, että jos käy niin, etteivät yhtiöt laita osinkohanojaan kiinni vaan jatkavat maksamista suunnilleen ennusteiden mukaisesti, brutto-osingot luultavasti kasvavat, mutta ei niin paljon kuin kahtena edellisenä vuotena. Ei olisi paha, jos päästään lukemaan 9 k€, mutta en lähde väkisin tavoittelemaan tuota summaa "pakko-ostoilla".

Millä mielellä tulevaan vuoteen? Epävarmuutta on tiedossa, ja Nordean päästrategikin arvelee, että ensi vuodesta tulee sijoittajan vinkkelistä joko erittäin hyvä tai erittäin huono vuosi. Jatkan sopivien kohteiden ostoja, mutta pidän määrät edelleen pieninä odotellen pohjatasojen löytymistä. Metsäyhtiöiden hinnat alkavat olla sellaisella tasolla, että niitä jään seuraamaan erityisesti. Jonkilainen väliaikainen oikeneminen saattaa olla tulossa, sillä Trump tviittailee jo mahdollisesta sopivusta kauppakiistassa. Samainen mies tosin saattaa tehdä yllättäviä peliliikkeitä, jotka aiheuttavat lisää epävarmuutta markkinoille.