Reipasta laskua maaliskuussa - Kuukausikatsaus 03/2026

Jälleen on kuukausiraportin aika. Suuri sotapäällikkö ja strategi ei ole saanut tilannetta haltuun Persianhadella, joten öljyn hinta on edelleen korkealla ja osakeindeksit laskutrendissä. Maaliskuu olikin omassa salkussa euromääräisesti ja myös prosentuaalisesti suurin laskukuukausi kolmeen vuoteen. Maaliskuussa 2023 tultiin alas vielä kovemmilla prosenteilla. Syytä siihen en enää muistanut, mutta ChatGPT tiesi kertoa, että kyse oli pankkikriisistä, jossa katosi mm. eräs sveitsiläinen suurpankki. Tässä kuussa salkku siis lasketteli -4,3 %, joka on euroina -33.232 €. Osa laskusta selittyy irronneilla mutta vielä maksamattomilla osingoilla. Lasku on kuitenkin lähes yhtä suuri kuin helmikuun nousu. Salkun kokonaisarvo on tänään 713.554 €.

Ostot ja myynnit menivät tässä kuussä lähes samoihin. Myin salkkuun jääneen lyhyen koron rahaston jäänteet pois korkojen noustessa arvoon 3884 € ja ostin pääasiassa osakkeita yhteensä 3921 €:lla. Ostoslistalla oli Suomen ja Ruotsin osakkeita sekä pienet siivut Ruotsin ja Amerikan indeksirahastoja.

Osinkopuolella vauhti alkaa kiihtyä, ja maaliskuun osinkosumma oli 1262 €. Kyseessä siis tietenkin bruttosumma. Koko vuoden osinkokertymä on tänään 2685 €. Huhtikuulle Nordnet ennustaa hieman yli 12 k€:n osinkoja.

Tulevat osingot hieman piristää mieltä, mutta huhtikuulle ei oli vielä ihan kovin valoisaa näkymää.  Sotimiselle ei näy loppua eikä siten myöskään sen vaikutuksille. No, edellä mainittu herra on tunnettu nopeista ja odottamattomista käänteistä, joten oikeastaan mitä tahansa voi tapahtua. Vaikka ei pitäisi sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin, alan todella toivoa, että USAn välivaaleissa demokraatit saisivat paikkoja niin paljon, että presidentille saataisiin vähän jarruja päälle. Tai sitten en vaan maallikkona ymmärrä hänen toimintansa neroutta.

Kasvua ja kulutusseurantaa helmikuussa - Kuukausikatsaus 02/2026

Taas on sotakoneet otettu pois säilytyksestä ja viritetty kovaa käyttöä varten. Ensi viikolla nähdään, mitä vaikutuksia tällä on markkinoihin. Luulisi ainakin öljyn hinnan reagoivan näihin tapahtumiin. 

Tämän päivän uutiset eivät vielä vaikuttaneen omiin helmikuun lukuihin, jotka jälleen kerran olivat varsin hyvät. Tilastoitava omaisuus kasvoi +4,8 % eli yli 34.000 euroa. Salkun kokonaisarvo päätyi lukemaan 745.875 €, mikä on taas uusi ATH-arvo. Jos edes jonkinlainen nousutrendi jatkuu tulevaisuudessa, saatan jossain vaiheessa olla varttia vaille miljonääri.

Osakekurssit puskevat yllättävän sinnikkäästi ylöspäin ja senpä vuoksi seuraamani yhtiöt alkavat vaikuttaa jo jopa kalliilta. Ainakin osinkoprosentit ovat monen kohdalla valahtaneet epätavallisen matalalle. Joka tapauksessa ostettavaa löytyi helmikuussa noin 2900 eurolla.

Osinkokevät ei ole vielä kiivaimmillaan vaikka iso osa yhtiöistä on tehnyt osinkoesityksensä. Tähän mennessä noin 45 % salkun yhtiöistä on korottamassa osinkoaan, ja n. 55 % laskee tai pitää sen samana. Isoin euromääräinen pudotus omalle kohdalle tulle tänä vuonna Fortumilta, joka lähes puolitti viime vuotisen ennätysosinkonsa.

Helmikuun osinkokertymä oli noin 924 euroa, kun kuusi yhtiötä maksoi kuukausittaisen tai kvartaaliosinkonsa. Nordnetin ennusteen mukaan maaliskuu olisi hieman parempi, mutta varsinainen jytky olisi tulossa huhtikuussa. Ennusteen mukaan silloin maksuun tulisi 5-numeroinen bruttosumma. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu merkittävästi. Koko vuoden osinkosumman odotan nousevan maltillisesti viime vuodesta ja olevan hieman yli 28.000 euroa.

Kaikista taloudenhallintaohjeista ja vähänkään uskottavista talousbloggaajista poiketen en ole koskaan harrastanut budjetointia tai tarkkaa rahan kulutuksen seurantaa.Spontaani tai holtiton kulutus ei omalla kohdallani ole koskaan ollut talouden riskeistä suurimpia, joten jatkuva numeroiden pyörittely ei vaan ole tuntunut tarpeelliselta. Helmikuussa tei poikkeuksen ja kirjasin kaikki kulut taulukoihin. Jotta kuvio ei menisi liian vaikeaksi, rahankäyttö on suhteutettu ennakonpidätyksen jälkeen käteen jäävään palkkaan, ja iso kuva ilman tarkkaa erittelyä on oheisessa kuvassa. Reilu neljännes nettopalkasta meni ruokaan, asumiseen, harrastuksiin yms, vähän yli 60 % osakkeisiin ja rahastoihin ja loput 10 % jäi käyttämättä eli on numeroina käyttötilillä. Instagramin puolelle saattaa lähiaikoina tulla tarkempi yhteenveto helmikuun rahankäytöstä.

Seuraavaksi pitäisi hypätä metsätalouden veroilmoituksen kimppuun. Onneksi matkoja ja ostoksia oli viime vuonna lukumääräisesti vähän. Tositteiden kanssa pelaaminen ei tunnu omalta vahvuusalueeltani eikä kirjanpitäjä todellakaan ole toiveammattini.

Yli 700 k€:n rajan - Kuukausikatsaus 01/2026

Tammikuu tuntui menevän ohi epätavallisen nopeasti pimeydestä ja kylmyydestä huolimatta eikä ns. kaamosmasennuksesta ei ole ollut tietoakaan. Työrintamalla on ollut mielekkäitä projekteja ja vanhaa liikuntaharrastustakin on saatu uusille leveleille, vaikka palautumisen kanssa saa taiteilla vähän aiempia vuosia enemmän.

Ameriikan isoherra aiheutti taas tempauksillaan epävarmuutta ja markkinahuolia, mikä heilautteli kursseja. Itse kaipaisin vähän tasaisempaa menoa, mutta en tässäkään tilanteessa tehnyt varsinkaan mitään myyntiliikkeitä. Salkku jatkoi nousutrendissä eteenpäin ja päätyi uuteen ennätyslukemaan rikkoen uuden sataluvun. Kokonaissaldo on tänään 711.497 €, joka on 2,89 % tai 20.014 euroa enemmän kuin kuukausi sitten.

Vuosi 2025 oli osinkojen suhteen ennätyksellinen. Tämän vuoden tilanne on vielä aika epäselvä osinkoesitysten puuttumisen takia. Tähän mennessä julkistetut esitykset ovat hienoisessa noususuunnassa, mutta ennakkoarvailujen perustella muutamat vanhat hyvät osingonmaksajat tulevat tippumaan rajusti. Tarkempi arvaus saadaan helmikuussa. Tammikuussa osinkoa maksoi kolme yhtiötä yhteensä n. 500 €.

Tammikuun alkupuoli oli jostain syystä hiljaista ostojen puolesta, mutta tilanne virkistyil jälkimmäisellä puoliskolla. Ostoksista mainittakoon Elisa, Terveystalo, Huhtamäki ja Pfizer sekä muutamat osakerahastot. Rahaa ostoksiin kului yhteensä n. 5600 €.

Kaikilla kaupparyhmittymillä ja -ketjuilla sekä pankeilla yms on omat etu- tai kanta-asiakasohjelmansa, joilla ihmisiä yritetään sitoa mahdollisimman pysyvästi asiakkuuteen. OP mainostaa tällä hetkellä voimakkaasti vakuutuksiaan, sillä niistä kertyvää bonusta on nostettu kuulemma merkittävästi. Itselläni on OP Pohjolasta yksi vakuutus, jonka hinta on ollut huikeassa nousussa parina viime vuonna. Kyse on yhtä metsäkiinteistöä koskevasta vakuutuksesta melko isolla omavastuulla sekä pienehköllä kuutiokorvauksella. Hintakehitys näkyy oheisesta taulukosta. Vakuutusyhtiön riskitkin lienevät kasvussa, mutta siltäkään ajatukselta ei voi välttyä, että asiakkaita saadaan paremmin bonuksilla kuin alhaisemmilla hinnoilla. Tarkkana näiden kanssa. Harkitsen vakavasti tämän vakuutuksen irtisanomista.

Sijoitusvuosi päätökseen - Kuukausikatsaus 12/2025

Niin tuli tämäkin vuosi vähintäänkin kohtuulliseen päätökseen, vaikka alkuvuoden tullipelleily näytti hapannuttavan tunnelman pahasti. Huhtikuun pohjien jälkeinen nousu oli yleisellä tasolla ihan mukava, vaikka oma salkku jäi tuona aikana jonkin verran jälkeen OMXHGI:stä. Vuoden viimeisen kuukauden aikana salkku kasvoi +2,87 % ja sen arvo kohosi uuteen ATH-lukemaan, joka on nyt 691.483 €. 

Koko vuoden aikana käteis-, rahasto- ja osakesalkun kasvuksi tuli +17,0 % eli euroina +100.861 €. Koko sijoitushistoriasta ei ole kattavaa käteisdataa, mutta vuosiraporteista kaivetut rahastojen ja osakkeiden tilanteet kunkin vuoden lopussa näyttää tältä:

Ylemmästä kuvasta näkyy käteisvarojen merkittävä sulaminen vuoden 2025 aikana, mikä johtui kahdesta isohkosta hankinnasta. Ensin rahaa paloi maaseutukiinteistön hankintaan ja loppuvuonna merkittävän summan haukkasi metsätilan osto. Vaatimatonta maaseutuasumusta ei hankittu ansaintamielessä, mutta metsätila oli blogissa tilastoitavan omaisuuden ulkopuolinen sijoitus, jolta luonnollisesti odotan tuottoa vähintäänkin puumäärän kasvun muodossa.

Sijoittajana kuulun Osta-ja-pidä -heimoon, joten myyntitoimeksiantojen lukumäärä on hyvin pieni verrattuna ostoihin. Tänä vuonna myyntejä oli peräti neljä kappaletta. Siivosin salkusta pois kaksi pientä rahasto-osuutta juuri niiden pienuuden ja osittaisen päällekäisyyden takia. Lisäksi laitoin lihoiksi merkittävän osuuden eräästä lyhyen koron rahastosta tuottokäppyrän muuttuessa liian loivaksi. Viimeisimpänä hävitin pahasti tappiolla olleen Metsä Boardin kokonaan omistuksista. Tätä voi kutsua veromyynniksi. Niin, ja niitä ostotapahtumia oli vuoden aikana yhteensä 185 kappaletta, joista lukumääräisesti iso osa pieniä rahasto-ostoja.

Talousviisaat ja -toimittajat ovat alkaneet paasata anteliaan osingonmaksun olevan yksi syy Suomen talouden krooniseen jumittamiseen. Rahaa kuulemma pitäisi käyttää mieluummin kasvun hakemiseen kuin jaella sitä tuottamattomaan käyttöön omistajille. Yrityksillä on ehkä jotain varovaisuutta hakea aggressiivista kasvua, ja parin varoittavan esimerkkitapauksen perusteella kykyäkään ei välttämättä ole suurissa firmoissakaan. Oma sijoitusfilosofiani perustuu edelleen merkittävältä osin passiivisen ja toivottavasti kohtuullisen ennustettavana pysyvän osinkovirtaan kasvattamiseen, mikä mahdollistaisi normaalia eläkeikää aikaisemman hyppäämisen pois työelämästä ilman tarvetta merkittävään pääoman realisoimiseen. Tästä näkökulmasta en ihan täysin kannata osinkojen leikkausta ja niiden käyttöä riskisen kasvun hakemiseen. Isommassa kuvassa ostan kyllä ajatuksen kasvuhakuisuuden tärkeydestä, mutta kääntöpuolena on pelko siitä, että rahat käytetään hulluihin investointeihin pelkästään kentällä vallitsevan yleisen paineen takia.

Osinkojen näkökulmasta kulunut vuosi oli hyvä. Alkuvuonna asetettu epävirallinen tavoite ylittyi ja kokonaissumma kiipesi hieman yli 27 k€:n. Toivottavasti vuoden 2026 summa on tätä suurempi. Oheisessa kuvassa on esitetty brutto-osinkojen kertyminen vuoden mittaan. Vaikka yhä useampi yhtiö ripottelee osingonmaksua pitkin vuotta, kevätkuukaudet ovat yhä selkeästi aktiivisinta aikaa.

Osinkojen kumulatiivinen kertymä vuonna 2025

Ahkerasaastaja on ensimmäisten joukossa avannut Instagram-tilin (@ahkerasaastaja). Sinne tulee henkilökohtaiseen talouteen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia säännöllisesti tai joskus epäsäännöllisesti.

Hyvää tulevaa sijoitusvuotta kaikille!

ATH ja edelleen huonoa talousdataa - Kuukausikatsaus 11/2025

Marraskuussa saatiin reilusti vettä politiikan nokittelumyllyyn, kun tilastotietoa ja muuta analyysiä tuutattiin kansan ihmeteltäväksi. Talous on kuulemma taas mennyt taantumaan, on jouduttu tarkkailuluokalle ja työttömyyskin on lähihistorian ennätyslukemissa. Näistä ongelmista vaaditaan hallituksen päitä pölkylle. Hallitus taas syyttää edellistä hallitusta löysästä rahankäytöstä ja muista huonoista päätöksistä, jotka luovat koko ajan kasvavia kuluja. Molemmat osapuolet ovat niin syvällä poteroissaan, että ainakaan mitään rakentavaa keskustelua ei blokkien välillä ole. Itseäni kyllästyttää niin paljon tuo syyttely ja usko oman vaihtoehdon täydellisyyteen, että en enää vaan pysty seuraamaan mitään poliittista keskustelua.

Sen verran erikoisia ja omiin näkemyksiini vieraita ulostuloja on tullut vasemmalta laidalta, että ihan lähitulevaisuuden vaaleissa en ole heille ääntäni antamassa. Nuoriso-osastoilla on usein radikaaleja näkemyksiä, mutta nyt siellä ollaan liian vasemmalla. Erikoista asiassa on äärivasemmiston vähäinen huoli omasta äärimmäisyydestään mm. omaisuudensuojan ja väkivallan tuomittavuuden suhteen, mutta oikean laidan toimet uhkaavat koko ihmiskuntaa ja oikeuttavat radikaaleja toimia sen pysäyttämiseksi. No, ensi viikolla taas nähdään aktivistien rettelöintiä ja palopuheita siitä, miten huono valtio Suomi on.

Marraskuussa salkku kiipesi uuteen ATH-arvoon ja kellottaa tänään lukemaa 672.159 €. Kasvu oli tosin aika niukkaa eli +0,73 % tai +4874 €. Osakekurssit eivät varsinaisesti olleet nousukiidossa marraskuussa, mutta jotenkin oma Nordnet-kokonaisuus onnistui nousemaan OMXHGI:tä paremmin tässä kuussa. Viime kuukausien aikana siitä on enimmäkseen jääty jälkeen.

Tavallisesta ostopainotteisesta trendistä poiketen eräs lyhyen koron rahasto meni myyntiin tuottokäyrän hiipumisen takia. Myyntirahoja ripottelin osakkeiden lisäostoihin, ja pari tonnia on vielä tilillä käyttämättä. Voitollisesta myynnistä verottaja haluaisi pari sataa euroa, joten mistään valtavasta voittosummasta ei ole kyse. Joulukuussa pitää katsastella, olisiko myyntipuolelle jotain tappiollista laitettavaa.

Osinkoja tilille tuli bruttona 2244 euroa, ja suurimmat maksajat olivat Kemira, UPM, Telia ja Verizon. Kumulatiivinen kertymä tähän mennessä on tilitapahtumien mukaan 26.707 €. Nordnet arvioi joulukuun osinkosummaksi 343 €, joten koko vuoden osalta seuraava tasatonni saattaa mennä rikki, ellei arvioissa ole jotain pielessä tai valuuttakursseissa tapahdu isoja liikkeitä (kaikki joulukuun osingot muissa valuutoissa kuin euroissa). 

Joulukuun ohjelmassa on siis ainakin tutkailla, löytyykö salkusta sellaista tappiollista ja edelleen laskusuunnassa olevaa myytävää, josta olisi viisasta luopua ja saada siitä vähennettäviä tappioita. Tätä pitäisi tietysti tehdä koko ajan, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.

Kiinteistökauppoja ja arvopaperiennätyksiä - Kuukausikatsaus 10/2025

Kuukausi on jälleen päätöksessä ja aika summata tapahtumia. Lokakuun isoimpana yksittäisenä asiana oli uuden metsätilan hankkiminen, vaikka taisin aiemmin luvata itselleni, että metsää ei osteta enää lisää. Kaupat on kuitenkin tehty, joten tällä suunnitelmalla mennään eteenpäin kohti varainsiirtoveron maksua ja lainhuudon käynnistämistä. Kyseessä on pieni noin 7 ha:n kiinteistö, jonka puusto on keskimäärin aika nuorta ja arvioitu puun määrä jää reilusti alle 100 m3/ha. Hinta oli tietysti tämän mukainen, eikä puunmyyntituloja ole lähivuosina odotettavissa. Ennemminkin näköpiirissä on hoitotöitä.

Muu sijoitustoiminta eteni lievässä myötätuulessa. Lievässä sen takia, että nousu jäi taas rutkasti jälkeen yleisestä kehityksestä. Metsätilan oston takia käteisvaroihin tuli lovi, eikä osakkeiden ja rahastojen nousu riittänyt nostamaan kokonaissummaa syyskuun lukeman yläpuolelle. Kokonaisuutena miinusta tuli 2600 € eli -0,39 %, ja loppulukema on tänään 667.285 €. Lokakuun yleinen nousutrendi sekä osake- ja rahasto-ostot kiskoivat osake- ja rahasto-omaisuuden ensi kertaa yli 600 k€:n rajan.

Ostotapahtumia oli tässä kuussa harvinaisen paljon eli 25 kappaletta. Tämä johtuu siitä, että tein muutamana päivänä pienehköjä ostotoimeksiantoja useampaan indeksirahastoon. Sen verran tympii useamman kuukauden mittainen salkussa olevien osakkeiden mateleminen, että indeksisijoittaminen on alkanut tuntua mielekkäämmältä. Rahaa ostoksiin tuhlasin melkein 6 k€.

Osinkopuolella oli hieman kesäkuukausia aktiivisempi kuukausi. Kaikkiaan 13 yhtiötä jakoi rahaa yhteensä 2345 € (brutto). Koko vuoden kertymä tähän mennessä on 24.392 €. Kevään osinkoennuste tälle vuodelle oli 26.500 €, ja ainakin Nordnetin laskelman mukaan tämä tavoite tulisi täyttymään. 

Arjen harmaudessa salkku kipusi ATH-lukemaan - Kuukausikatsaus 09/2025

Kuukauden yhteenveto tulee poikkeuksellisesti päivän myöhässä eilisten iltakiireiden takia. Syyskuu ei jäänyt historiankirjoihin ainakaan järisyttävän suuren liikkeiden takia, sillä prosentuaaliset muutokset olivat varsin vaatimattomat ja mitättömät ainakin, jos verrataan OMXHGI:hin. Viime aikoina Helsingin indeksit ovat usein tykittäneet omaa salkkua parempaa lukemaa, mutta positiivista sentään oli pienelle plussalle päätyminen. Astetta positiivisempi uutinen oli uusi raportoitava ATH-lukema. Se on tänään 669.925 euroa.

Syyskuu oli tavallista hiljaisempi ostokuukausi. Ostoslistalla oli Suomen, Ruotsin ja USAn indeksirahastoja sekä muutamia suoria osakeostoja. Rahaa nähin kului n. 2700 €.

Osinkopuolella oli tätäkin hiljaisempaa. Ennen veroja rahaa tuli osinkojen muodossa yksittäisiä pikkusummia seitsemältä yhtiöltä yhteensä 376 €. Lokakuussa tilanteen pitäisi virkistyä, ja Nordnetin ennustama osinkosumma on 2308 euroa. Koko vuoden kertymä tänä mennessä on pari kymppiä alle 22 k€. 

Media ja ekonomistit ovat nyt heränneet rummuttamaan, että talouden alakulon isona syynä on se, että ihmiset ovat lisänneet säästämistään, jolloin kulutukseen päätyy vähemmän rahaa. Itse olen ollut tässä suhteessa erittäin huono kansalainen. Omasta mielestänikin käytän palveluita erittäin vähän ja kulutus muuhun tavaraan on muutenkin melko alhaisella tasolla. Mitään varsinaista 'ryhtiliikettä' ei ole tämän suhteen näköpiirissä, vaan tarkoitus on jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla. Verojen maksamiselta ei voi välttyä, mutta ne eivät suoranaisesti auta nostamaan kansakuntaa taantumasta - ainoastaan auttavat pitämään maailmanluokan julkista sektoria vielä hetken tolpillaan.

Tilastokeskuksen varallisuusjulkaisu oli mielenkiintoista luettavaa. Osake- ja rahastovarallisuutta on jo noin 2 miljoonalla kansalaisella. Viiden vuoden aikana tällaista varallisuutta omistavien henkilöiden määrä on noussut noin 30 %, joten monet ovat aloittaneet vasta aivan viime vuosina. Silti hiemän yllätti, että salkun mediaanikoko oli niinkin alhainen kuin n. 6000 €, eikä se ole oleellisesti muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että asuntovarallisuuden arvo on pudonnut merkittävästi parin viime vuoden aikana. Silti haastateltu asiantuntija kertoi kokonaisvarallisuuden pysyneen suunnilleen samalla tasolla, koska arvopapereiden hintojen nousu olisi kompensoinut asuntojen pudotuksen. Ehkä näin on tapahtunut keskimäärin, mutta jos muistetaan, että 0-6000 €:n euron kokoisia salkkuja on miljoona ja siihen salkuttomat päälle, on todella vaikeaa kuvitella, että  tämän suuren enemmistön kokonaisvarallisuus ei olisi pienentynyt merkittävästi asuntojen hintojen reippassa laskussa.

Taantumaa ja veronpalautusta - Kuukausikatsaus 08/2025

Syksy alkaa näyttää ensimmäisiä merkkejään ja kohta Suomi alkaa vetäytyä pimeään ja kylmään talvihorrokseen. Horroksessa on myös Suomen talous, sillä ainakin Kauppalehden mukaan olemme jälleen taantumassa samaan aikaan kun työttömyys jatkaa kasvuaan. Yhdeksi taantuman syyksi listataan yksityisen kulutuksen supistuminen. Entisillä ja nykyisillä poliittisilla päättäjillä on ollut työkaluinaan monenlaista tulevaisuus-,  elpymis- ja kasvupakettia, mutta ainakin tähän maahan niiden vaikutukset ovat olleet hyvin vähäiset. Huonojen näkymien takia en lainkaan ihmettele, että rahaa käytetään aiempaa harkitummin. Kun lähes pyhänä asiana pidettävästa ja ns. omaisuudensuojaa nauttivasta eläturvastakin ehdotetaan leikattavan, on odotukset tulevaisuudesta sen verran matalalla, että ajatusmalli "eletään-kuin-viimeistä-päivää" saa entistäkin vähemmän kannatusta.

Elokuu oli kohtuullinen kasvukuukausi, sillä tilastoitava omaisuus kasvoi +2,3 %, joten nousu euroina on n. +14.600 €. Osakkeet, rahastot ja käteisvarat summautuvat tänään lukemaan 664.671 €.

Ensi viikolla tulee omalla kohdalla veronpalautukset maksuun. Palautusta on tällä kertaa tulossa reilut kolme tonnia. Miksi näin paljon? Perusjuttuja sen taustalla ovat metsätalouden tappiot kun puukauppoja ei ollut sekä työhuonevähennykset, joita tulevina vuosina ei nykymuodossaan ole tarjolla. Isoimpana tekijänä ovat kuitenkin tappiolliset osakemyynit. Cityconin kurssi oli kroonistuneessa alamäessä, kun yhtiö teki hieman hämärältä vaikuttaneen suunnatun osakeannin. Kun omistus oli vielä erittäin keskittynyttä, katsoin yhteisen matkamme tulleen loppuun ja myin kaiken pois. Lisäksi kevensin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kalliilla ostettuja Telian osakkeita, mutta päädyin jonkin ajan kuluttua ostamaan osan takaisin halvemmalla hinnalla. Näistä sekä palkkatulojen verokortin hienosäädön puutteellisuudesta johtuu tuo edellä mainittu summa. Varmaankin osa siitä menee taantumantappotalkoisiin.

Keskusteltaessa veronpalatuksista ja mätkyistä on eräs jännä piirre. Mätkyt koetaan jonkinlaisena normaalin verotuksen ylittävänä rangaistuksena, jossa verottaja ottaa perusteettomasti enemmän kuin sen pitäisi. Ikävähän lisäveroa on maksaa, jos on olettanut veroprosentin olevan täsmällisen oikein, mutta harvemmin verottajan laskemissa lopullisissa päätöksissä on haastettavissa olevia virheitä. Toisaalta, jos kertoisin saavani reilut 3 k€ veronpalautusta, keskustelukumppanini olemuksesta näkyisi ajatus, että verottaja antaa minulle jotain ylimääräistä. Se tosiasia, että tein sijoitustoimintaan ja metsätalouteen liittyvää tappiota noin 10 k€, jää usein sivuosaan.

Osto-osastolla oli elokuussa monta pienehköä rahasto-ostoa sekä seitsemän kappaletta suoria osakeostoja Suomesta ja Ruotsista. Osakeostot ovat lähes aina luokkaa 500 €, jotta kulut pysyvät alle prosentissa. Rahaa kului ostoihin yhteensä 4100 €. 

Parhaat osinkokuukaudet ovat jo takanapäin, mutta nykyisellä osakeomistuksella tulee joka kuukausi vähintäänkin pieni summa. Elokuussa osinkosumma oli 924 € (brutto).

Omat osingot vs. Dividend Hawk

Sijoitusasioissa omien tulosten vertailu toisiin voi olla tilanteiden erilaisuuden takia täysin turhaa, mutta parhaimmillaan vertailu ja analysointi voi tuoda inspiraatiota ja oppia jostain merkityksellistä. Jossain vaiheessa sijoituspolkuani törmäsin blogiin nimeltä Dividend Hawk. Sen sisältö on hyvin teknistä ja se keskittyy hyvin yksityiskohtaisesti kirjoittajan omistusten tapahtumiin ja erityisesti niiden osinkotietoihin. Kirjoittaja luokittelee itsensä Dividend Growth Investoriksi, mikä on omiin tavoitteisiini nähden erittäin kiinnostava sijoittajaprofiili, ja sen vuoksi sivuilla on tullut vierailtua aina silloin tällöin.

Blogin historiatietoja penkomalla selviää, että olemme aloittaneet osakesijoittamisen suunnilleen samoihin aikoihin. DH on kuitenkin saanut kasvatettua salkkuaan ja vuosittaisia osinkojaan reippaasti itseäni nopeammin. Olenkin kunnioituksella seurannut varsinkin hänen osinkopottinsa kehitystä ja joskus laskeskellut karkeasti, kuinka paljon euroissa ja vuosissa olen häntä jäljessä.

DH avaa tilanteesa hyvin tarkasti, ja vieraillessani sivuilla tänään huomasin erikoisen yksityiskohdan suhteessa omiin osinkotuloihini. Oma brutto-osinkokertymäni tältä vuodelta on nimittäin juuri nyt suurempi kuin DH:lla. Olen siis hetkellisesti johdossa, mutta tilanne tulee pian kääntymään 'normaaliksi'. Oman salkkuni osingonmaksu painottuu voimakkasti kevääseen, kun taas DH:n USA-osakkeisiin painottunut portfolio tekee osinkotuloa tasaisemmin vuoden mittaan.

Tuosta myönteisestä hetkellisestä tilanteesta inspiroituneena aloin vertailemaan numeroitamme hieman tarkemmin. Koska aloitusvuotemme on käytännössä sama, vuosiosinkojen vertailu ei edellytä edes vuosien korjaamista. Oheisessa kuvassa on esitetty omat ja DH:n brutto-osingot vuosittain. Kuva kertoo, että DH repi alkuvuosina merkittävän etumatkan, ja esim. vuonna 2015 hänen osinkotulonsa olivat jo 15 k€, kun itse olin vasta reilussa 2 k€:ssa. Sen jälkeen euromääräinen ero ei ole enää kasvanut merkittävästi, mikä taas on johtanut siihen, että pylväiden kasvaessa suhteellinen ero on tietysti pienentynyt. Alempi kuva kertoo suhdeluvun DH:n ja omien osinkojeni välillä. Jos unohdetaan aloitusvuosi 2010 summien pienuuden takia, suhteellinen ero kasvoi alkuvuosina nopeasti ja parhaimmillaan DH nautti seitsemän kertaa suuremmista osinkotuloista. Tuon huipun jälkeen suhteellisen eron trendi on ollut laskeva, mutta ero on ollut kuitenkin merkittävä viimeisenä täytenä osinkovuotena.

Jos kaikki osakesalkun yhtiöt maksaisivat luvatut ja oletetut tämän vuoden osingot tänään, kokonaissumma olisi 27.888 euroa eli osinkotuotto olisi 5,33 %. Aiempina vuosina en harkinnutkaan sellaista osaketta, jonka osinkotuotto oli vähemmän kuin noin 5 %. Tuosta periaatteesta on viime aikoina luistettu ehkä järkiintymisen takia, ja viime vuosina salkkuun on ilmestynyt lappuja, joiden osinko-odotus on jopa niin alhainen kuin n. 2 %. Sen alle ei olla vielä päästy osakkeiden kanssa, mutta alhaisemmat osingonmaksajat on hoidettu rahastojen kautta.

Osinkotulojen kasvattaminen on edelleen keskeisenä tavoitteena, mutta vähemmän pakonomaisesti ja antamalla myös tilaa kasvaa investointien kautta aggressiivisen osingonmaksun sijaan. Matka jatkuu toistaiseksi näillä opeilla ja ei haittaa, vaikka ero Dividend Hawkiin pienenisi entisestään tulevina vuosina.

Hellettä ja maltillista kasvua salkussa - Kuukausikatsaus 07/2025

Viileän alkukesän jälkeen tulikin sitten tolkuttomat helteet, jotka jumiutuivat paikoileen ilman, että säässä olisi pitkää aikaan ollut mitään oleellista muutosta. En ole mikään pitkäksi venyvien helteiden ystävä ainakin kahdesta systä. Kunnollinen nukkuminen ei käytännössä onnistu kuumassa ja helteen takia joitain tekemisiä täytyy lykätä odottamaan viileämpää säätä. Nukkumiseen liittyvä ongelma on tosin nyt ratkaistu ilmalämpöpumpulla, joka takaa alle kriittisen rajan olevan lämpötilan makuuhuoneessa. Sen sähkönkulutuskin on yllättävän matala, kun kulutusseurannan mukaan se vie arviolta 2-3 kWh/vrk käyttötavasta ja -tunneista riippuen. Kuumuuden takia lomalle suunnitellut metsänhoitotoimet ovat jääneet kokonaan tekemättä. Seutu suosii paarmojen lisääntymistä, ja muutaman kerran helteellä pakon edessä siellä työskenneenä kokemus ei ole siedettävä.

Sijoitusosastolla heinäkuu on ollut aika tasapaksu. Mitään järisyttäviä liikkeitä ei ollut, mutta sentään päädyttiin hieman plussalle. Kasvua tuli heinäkuussa 1,35 % eli n. 8600 euroa, joten kokonaisuus huitelee tänään 650.012 eurossa.

Alkuvuosi on ollut Nordnet-salkussa todella nihkeää. Alla oleva kuva paljastaa, että Helsingin tuottoindeksistä on jääty jälkeen ihan kunnolla Trumpin tulliuhittelun jälkeisessä liennytyksessä. Reilun 7 %:n ero tuotossa tällä ajanjaksolla tuntuu jo vähän pahalta.

 

Kiitos maksettujen lomarahojen, käteistilanne parani hieman heinäkuussa, vaikka osake- ja rahasto-ostoja tein reilulla 3500 eurolla. Myyntitapahtumia ei heinäkuussa ollut.

Osingonmaksajat viettivät heinäkuussa hiljaiseloa osinkojen bruttosumman oltua 448 euroa.

Poliittisen keskustelun tulikuumia aiheita ovat nyt Palestiinan valtion tunnustaminen ja Sofia Virran matkailuautoturnee Euroopassa. Viime viikon uutinen Suomen luottoluokituksen laskusta kroonistuneen ja kasvavan alijäämän takia on jo painunut pimentoon. 

VM:n omien laskelmien mukaan valtion talous on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 2008, ja sen jälkeisten vuosien tulojen ja menojen tasapaino on kumulatiivisesti yhteensä 131,5 miljardia euroa pakkasella eli keskimääräinen vuosittainen alijäämä on ollut 7,7 mrd€. Samaan aikaan BKT:n kasvu on ollut täysin olematonta.

Lähde: vm.fi/valtion-budjetti-lukuina

Jollain somealustalla törmäsin tänään postaukseen, joka koski jonkin sydänjärjestön keräyskampanjaa, jolla yritetään turvata sydäniskureiden paikannuspalvelun säilyminen. Jäin selailemaan kommentteja ja aika nopeasti törmäsin kommenttiin, jonka mukaan hyvinvointivaltiossa tällainen palvelu pitäisi olla julkisen sektorin järjestämä. Kyllä, palvelun ylläpito ei vaatisi paljon rahaa, mutta yleisellä tasolla minua häiritsee syvällä suomalaisessa geeniperimässä oleva pyrkimys kasvattaa jo ennestään valtavaksi paisunutta julkista sektoria aina vaan uusilla tehtävillä. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi laittaa yhteiskunnan tai jonkin muun toimijan vastuulle, jotta voisi itse kävellä valmiiseen pöytään. Kylmien talouslukujen (alijäämät, matalat kasvuodotukset, työttömyysaste, konkurssien määrä, toimien vaikuttavuus jne) sekä lähitulevaisuuden valtavien menotarpeiden (puolustus, sote, Nato/Ukraina, EU-himmelit jne) perusteella en jaksa ihan täysin uskoa, että voimme enää edes kovin pitkään kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Taidamme kuulua jo nyt B-luokkaan Pohjoismaisiin verrokkeihimme suhteutettuna. Mielellämme haluamme poseerata em. viiteryhmän rinnalla, mutta valitettavasti olemme yllä olevan graafin perusteella näytelleet jo jonkin aikaa rikkaampaa kuin mitä todellisuudessa olemme. Taidamme herätä tästä unesta vasta, kun olemme oikeasti selkä seinää vasten.