Maaliskuun ajattelin olevan sellainen kuukausi, jolloin keräillään käteistä ennustettua talouden hidastumista ja kurssilaskua varten. Lukujen valossa näin ei päässyt käymään:
Käteinen on käytännössä samoissa lukemissa kuin edellisessä kuussa, vaikka kohtuullisen isojakin osinkoja on tullut tileille. Alkuperäinen suunnitelma maltillisista ostoista osoittautui liian vaikeaksi noudattaa, ja tunnustan langenneeni liiallisiin ostoihin ainakin Nordean kyykätessä yli 10 % osingon irtoamispäivänä. Pitkään odotettuja puukaupparahojakaan ei ole laitettu maksuun, joten niiden vaikutus näkyy mahdollisesti vasta huhti- tai toukokuussa.
Osakkeiden arvossa on edelliseen kuukauteen pientä nousua käytännössä ostojen takia. Maaliskuun vertaaminen edelliseen kuukauteen on vähän harhaanjohtavaa, sillä monen yhtiön osingot ovat irroneet, mutta rahat eivät ole vielä tilillä. Kauppalehden osinkokalenterista nopeasti laskettuna sellaisia yhtiöitä, joista osinko on irronnut mutta maksu on vasta huhtikuussa, on salkussa 15 kpl. Irronnutta mutta ei vielä maksettua osinkoa näissä yhtiöissä on sisällä noin 4000 €. Taidan pitää nuo tulevat osingot tiukasti käteiskassassa ja viettää huhtikuuta nyt oikeasti pienemillä ostoilla. Ellei sitten taas tule "hyviä" ostopaikkoja.
Lopuksi vielä tilanteet kunkin kuukauden viimeisenä päivänä.
Ajatuksia ja tapahtumia taloudesta, työstä ja varallisuuden kartuttamisesta.
sunnuntai 31. maaliskuuta 2019
perjantai 22. maaliskuuta 2019
Vaalikiimaa ilmassa
Lähestyvät eduskuntavaalit herättää niin paljon tunteita, että pari agitaattoria on täytynyt laittaa Facebookissa ainakin väliaikaiseen pimentoon, kun kyllästyttää jatkuva vouhkaaminen. Valtakunnassa odotetaan Antti Rinteen saapuvan messiaan lailla vapauttamaan työtä tekevä ja porvarihallituksen raskauttama kansa kapitalismin ikeestä. Joka tuutista puskee tarinoita huono-osaisuudesta, palkkojen riittämättömyydestä ja siitä miten huonosti asiat ovat. Yllättävää kyllä, suomalaiset valikoitui toistamiseen maailman onnellisimmaksi kansaksi.
Tilanteen parantamiseksi Antti onkin jo luvannut nettosatasen isolle joukolle eläkeläisiä tilanteessa, jossa koko eläkejärjestelmän on huomattu natisevan liitoksistaan viimeistään parin vuosikymmenen kuluessa. Hyvää ja kaunista on luvattu epämääräisemmin myös muille pienituloisille. Mielenkiintoista nähdä, kuinka SDP juhlii voittoaan vaali-iltana. Itseäni vaalivoitto lähinnä kylmäisi, sillä rahoituspuoli on pitkälti avoinna, mutta puuttuvat euroja on luvattu haalia kasaan ainakin verotusta kiristämällä, jolloin kohteena on erityisesti suuret palkkatulot, pääomatulot ja varallisuus. SDP:n jatkeena toimiva SAK haluaa 0.1%:n varallisuusveron yli 100.000 euron sijoitusvarallisuuteen. Suorien 200.000 euron arvoisten osakeomistusten omaavalle tämä tarkoittaisi 100 €:n lisäveroa sen päälle, että osingoista (oletus 4% osinkotuotto) on maksettu nykyisillä säädöksillä veroa 2040 euroa. Tokihan paaomatuloverojakin esitetään korotettavaksi. Kääntöpuolena on, että palkkatulojen progression kiristäminen ei kannusta hakeutumaan parempipalkkaisiin töihin ja pääomatuloveron nosto ja varallisuusvero puolestaan eivät houkuttele säästämään ja sijoittamaan.
Suomalaisten säästämisaste olikin uusimman tilaston mukaan noussut lukemaan 0.6%, kun edellisenä vuonna se oli negatiivinen. Hiljattain julkaistiin selvitys, jonka mukaan jopa 64% suomalaisista ei säästä eläkettään varten. Ja myös keski-ikäisistä lähes puolet ei laita rahaa säästöön tulevan eläkkeensä jatkoksi. Luotto siihen, että valtio pitää huolen omistaan, on käsittämättömän vahva varsinkin, kun eläkkeiden leikkaukset on nostettu esiin maksajien vähentyessä.
Sijoituspuolella on ollut tavanomaista menoa. Tämän päivän osinkojen irtoamiset ja muut rojahdukset aiheuttivat salkkuun tavanomaista suuremman päiväpudotuksen. Suomalaista osakkeista osinkoa ehätti ensimmäisenä tänä vuonna maksamaan salkun yhtiöistä tänään CapMan. Jatkossa tahti kiihtyy, ja päivitettyjen laskemien mukaan 10.000 €:n brutto-osinkojen raja ylittyy tänä vuonna.
Tein kuluneella viikolla harvinaisen liikkeen. Myin OP:n salkussa olleen pienen määrän Cityconin osakkeita. Citycon on hiljalleen lähestymässä pistettä, jossa puolet osakekannasta alkaa olla yhden omistajan hallussa. Pienosakkaan kannalta tuo saattaa olla erittäin huono asia (esimerkkitapauksena Finnlines), joten pienensin hieman tuota riskiä ja sain kaupassa huiman noin 6 €:n luovutusvoiton.
Tilanteen parantamiseksi Antti onkin jo luvannut nettosatasen isolle joukolle eläkeläisiä tilanteessa, jossa koko eläkejärjestelmän on huomattu natisevan liitoksistaan viimeistään parin vuosikymmenen kuluessa. Hyvää ja kaunista on luvattu epämääräisemmin myös muille pienituloisille. Mielenkiintoista nähdä, kuinka SDP juhlii voittoaan vaali-iltana. Itseäni vaalivoitto lähinnä kylmäisi, sillä rahoituspuoli on pitkälti avoinna, mutta puuttuvat euroja on luvattu haalia kasaan ainakin verotusta kiristämällä, jolloin kohteena on erityisesti suuret palkkatulot, pääomatulot ja varallisuus. SDP:n jatkeena toimiva SAK haluaa 0.1%:n varallisuusveron yli 100.000 euron sijoitusvarallisuuteen. Suorien 200.000 euron arvoisten osakeomistusten omaavalle tämä tarkoittaisi 100 €:n lisäveroa sen päälle, että osingoista (oletus 4% osinkotuotto) on maksettu nykyisillä säädöksillä veroa 2040 euroa. Tokihan paaomatuloverojakin esitetään korotettavaksi. Kääntöpuolena on, että palkkatulojen progression kiristäminen ei kannusta hakeutumaan parempipalkkaisiin töihin ja pääomatuloveron nosto ja varallisuusvero puolestaan eivät houkuttele säästämään ja sijoittamaan.
Suomalaisten säästämisaste olikin uusimman tilaston mukaan noussut lukemaan 0.6%, kun edellisenä vuonna se oli negatiivinen. Hiljattain julkaistiin selvitys, jonka mukaan jopa 64% suomalaisista ei säästä eläkettään varten. Ja myös keski-ikäisistä lähes puolet ei laita rahaa säästöön tulevan eläkkeensä jatkoksi. Luotto siihen, että valtio pitää huolen omistaan, on käsittämättömän vahva varsinkin, kun eläkkeiden leikkaukset on nostettu esiin maksajien vähentyessä.
Sijoituspuolella on ollut tavanomaista menoa. Tämän päivän osinkojen irtoamiset ja muut rojahdukset aiheuttivat salkkuun tavanomaista suuremman päiväpudotuksen. Suomalaista osakkeista osinkoa ehätti ensimmäisenä tänä vuonna maksamaan salkun yhtiöistä tänään CapMan. Jatkossa tahti kiihtyy, ja päivitettyjen laskemien mukaan 10.000 €:n brutto-osinkojen raja ylittyy tänä vuonna.
Tein kuluneella viikolla harvinaisen liikkeen. Myin OP:n salkussa olleen pienen määrän Cityconin osakkeita. Citycon on hiljalleen lähestymässä pistettä, jossa puolet osakekannasta alkaa olla yhden omistajan hallussa. Pienosakkaan kannalta tuo saattaa olla erittäin huono asia (esimerkkitapauksena Finnlines), joten pienensin hieman tuota riskiä ja sain kaupassa huiman noin 6 €:n luovutusvoiton.
lauantai 9. maaliskuuta 2019
Puukauppa vihdoin päätökseen?
Kevät on alkanut tehdä tuloaan ja lumen määrä on vähentynyt vauhdilla, vaikka aina välillä tuleekin uutta lunta. Lämpimän helmikuun takia alkoi jo epäilyttämään, että joudutaanko vuonna 2017 sovittuja hakkuita lykkäämään jo toistamiseen. Kyseessä on harvennus- ja päätehakkuista isolta osin entisellä suolla ja maaperältään pehmeällä lehtomaisella alueella. Päätehakkuissa ei niin suurta väliä, jos koneet kyntävät syvälläkin pehmeässä maassa, mutta harvennusten osalta maa saisi olla kunnolla roudassa koneiden liikkuessa siellä, jotta jäljelle jäävän puuston juuristo ei vaurioituisi.
Vähän aikaa sitten sain puunostajalta tietoa, että hakkuut olisivat käynnistymässä jo ihan lähiaikoina. Maa on sen verran roudassa, että edellytyksiä hakkuille olisi nyt olemassa. Saapa nähdä miten syvää uraa koneet alueelle tekevät. Edellisessä harvennuksessa kaikki meni kohtuullisen siististi, mutta roudan syvyys riippuu koko talven pakkas- ja lumitilanteesta eikä olosuhteiden arviointi välttämättä onnistu näin maallikkopohjalta vaan on luotettava asiasta enemmän ymmärtävien tietoihin ja kokemukseen.
Pientä huolta on routatilanteen lisäksi aina myös työn tekevän konekuskin taidoista varsinkin harvennusten osalta, jolloin kuvioille pitäisi saada jäämään ehjä puusto jatkamaan kasvuaan. Epäluulo johtuu muinaisesta ensiharvennuksesta, jossa Metsäkeskuksen tarkastus paljasti reilusti huomautusrajan ylittävän määrän kolhuja pystyyn jätetyissä puissa. Onneksi en teetättänyt viereisen samankaltaisen kuvion ensiharvennusta samalla kertaa vaan vuoden pari myöhemmin, jolloin puikoissa oli taitavampi kuski.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että hakkuu näyttäisi nyt toteutuvan. Uudistettavaa alaa on noin reilu hehtaari, joten ihan kauhean isoa työtä ei ole odotettavissa istutuksessa ja kylvössä. Kyseessä on kuitenkin vuonna 2017 hakkuusopimuksen arvion mukaan +25 k€:n kauppa, joten nuo rahat olisi mukava saada käyttöön ja todennäköisesti edelleen sijoitettavaksi muihin kohteisiin. Toivottavasti ylimäräisen odotteluvuoden aikana kasvu on ollut reipasta ja summa on turvonnut vähän suuremmaksi. Ennakkomaksuna sain jo 3000 € ja loput hakkuun jälkeen, kun puumäärät on tiedossa. Tulevasta summasta 60 % on verovapaata, koska minulla on vielä käytettävissä metsävähennystä. Saattaa vielä ennättää hyödyntää yrittäjävähnnyksenkin, ennen kuin SDP sen purkaa vaalilupauksensa mukaisesti. Sellaiset pari tonnia siis taitaa joutua tilittämään veroina valtiolle muiden vähennysten jälkeen.
Puuston kasvu ei kaikilta osin enää ollut optimaalista, sillä esim. päätehakkuukuvioilla kyse on noin 120-vuotiaasta puustosta, jonka kasvu ei enää ole kovin kummoista vaan satunnaiset tuhot ennemminkin vähentävät hyödynnettävän puun määrää. Hiilidioiksidiakaan ei kasvu enää sido joten lienee parempi, että tukit sahataan puutavaraksi, jolloin hiili on sitoutuneena tulevat vuosikymmenet vaikkapa rakennusten rungoissa ja laudoituksissa. Avohakkuun jälkeen maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen määristä taitaa olla monenlaisia näkemyksiä sen mukaan, kuka maksaa lausunnon antavan tutkijan tai asiantuntijan palkan.
EDIT: Jälkikäteen tuli mieleen, että onkohan tuo metsävähennyksen muodostuminen ja hyödyntäminen sidottu tilakohtaisesti nimenomaan siihen tilaan, josta tuloja on muodostunut vai voiko kaikista tiloista muodostunutta metsävähennyspohjaa hyödyntää vaikka myisi puuta ainoastaan yhdeltä tilalta. Pitääpä selvittää.
Vähän aikaa sitten sain puunostajalta tietoa, että hakkuut olisivat käynnistymässä jo ihan lähiaikoina. Maa on sen verran roudassa, että edellytyksiä hakkuille olisi nyt olemassa. Saapa nähdä miten syvää uraa koneet alueelle tekevät. Edellisessä harvennuksessa kaikki meni kohtuullisen siististi, mutta roudan syvyys riippuu koko talven pakkas- ja lumitilanteesta eikä olosuhteiden arviointi välttämättä onnistu näin maallikkopohjalta vaan on luotettava asiasta enemmän ymmärtävien tietoihin ja kokemukseen.
Pientä huolta on routatilanteen lisäksi aina myös työn tekevän konekuskin taidoista varsinkin harvennusten osalta, jolloin kuvioille pitäisi saada jäämään ehjä puusto jatkamaan kasvuaan. Epäluulo johtuu muinaisesta ensiharvennuksesta, jossa Metsäkeskuksen tarkastus paljasti reilusti huomautusrajan ylittävän määrän kolhuja pystyyn jätetyissä puissa. Onneksi en teetättänyt viereisen samankaltaisen kuvion ensiharvennusta samalla kertaa vaan vuoden pari myöhemmin, jolloin puikoissa oli taitavampi kuski.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että hakkuu näyttäisi nyt toteutuvan. Uudistettavaa alaa on noin reilu hehtaari, joten ihan kauhean isoa työtä ei ole odotettavissa istutuksessa ja kylvössä. Kyseessä on kuitenkin vuonna 2017 hakkuusopimuksen arvion mukaan +25 k€:n kauppa, joten nuo rahat olisi mukava saada käyttöön ja todennäköisesti edelleen sijoitettavaksi muihin kohteisiin. Toivottavasti ylimäräisen odotteluvuoden aikana kasvu on ollut reipasta ja summa on turvonnut vähän suuremmaksi. Ennakkomaksuna sain jo 3000 € ja loput hakkuun jälkeen, kun puumäärät on tiedossa. Tulevasta summasta 60 % on verovapaata, koska minulla on vielä käytettävissä metsävähennystä. Saattaa vielä ennättää hyödyntää yrittäjävähnnyksenkin, ennen kuin SDP sen purkaa vaalilupauksensa mukaisesti. Sellaiset pari tonnia siis taitaa joutua tilittämään veroina valtiolle muiden vähennysten jälkeen.
Puuston kasvu ei kaikilta osin enää ollut optimaalista, sillä esim. päätehakkuukuvioilla kyse on noin 120-vuotiaasta puustosta, jonka kasvu ei enää ole kovin kummoista vaan satunnaiset tuhot ennemminkin vähentävät hyödynnettävän puun määrää. Hiilidioiksidiakaan ei kasvu enää sido joten lienee parempi, että tukit sahataan puutavaraksi, jolloin hiili on sitoutuneena tulevat vuosikymmenet vaikkapa rakennusten rungoissa ja laudoituksissa. Avohakkuun jälkeen maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen määristä taitaa olla monenlaisia näkemyksiä sen mukaan, kuka maksaa lausunnon antavan tutkijan tai asiantuntijan palkan.
EDIT: Jälkikäteen tuli mieleen, että onkohan tuo metsävähennyksen muodostuminen ja hyödyntäminen sidottu tilakohtaisesti nimenomaan siihen tilaan, josta tuloja on muodostunut vai voiko kaikista tiloista muodostunutta metsävähennyspohjaa hyödyntää vaikka myisi puuta ainoastaan yhdeltä tilalta. Pitääpä selvittää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Katsaus tulee hieman ennenaikaisesti maaliskuun pörssipäivien loppumisen takia. Aloitetaan osingoilla. Aiempia tekstejä lukeneille on luulta...
-
Lähes vuoden jatkunut yhtäjaksoinen nousu taittui viimein ja miinusta kertyi syyskuussa -2,74 % eli euroina mitattuna monen nettopalkan verr...
-
Aika rientää ja helmikuukin on jo takana päin. Mitään kovin muulistavaa ei tapahtunut ja arvonmuutokset salmussa olivat aika maltillisia. Su...