Ei yllättänyt tämäkään kuukausi vaan tasaista lentoa on menty jo yli kaksi vuotta. Kehityskäyrä näyttää jumiutuneen pysyvästi vaaka-asentoon, joten tilanne alkaa jo tylsistyttämään. Jotkut tosin sanovat, että sijoittamisen kuuluukin olla tylsää.
Syyskuun päätteeksi liu'uttiin maltillisesti 0,42 % pakkaselle. Euroina se tarkoittaa -2019 €, ja kaikki omaisuusluokat pienenivät. Käteiskassa on edelleen kohtuullisen iso, sillä koskaan ei tunnu olevan oikea hetki ostaa mitään kovin isosti. Varmaan pitäisi hankkia jotain , jonka ei odottaisi tuottavan mitään, esimerkiksi kesämökki.
Osake- ja rahasto-ostoihin kului syyskuussa 3870 euroa, ja osinkoja maksoi 8 yhtiötä yhteensä 699,99 euroa. Koko vuoden osikokertymä on 15.913 euroa. Tavoitteena olleeseen 20 k€:oon tuntuu olevan vielä yllättävän pitkä matka. Täytyy varmaan tarkistaa laskelmat vielä maksuun tulevista osingoista.
Salkkuun ilmestyy ensi viikolla uusi yhtiö, kun Madatum irrotetaan Sammosta. Molemmat näkyvät jo Nordnetin listoilla, mutta ilman arvoa. Tämä aiheutti hieman hämmennystä, kun salkku näytti yli 30 k€ normaalia kevyemmältä.
Kesälomalla ostin alelaarista Risto Siilasmaan kirjan Paranoidi optimisti. Nokian tarina on kaikessa karmeudessaan edelleen kiinnostava, ja aiheeseen liittyen on aiemmin tullut luettua Operaatio Elop (Nykänen&Salminen). Jorma Ollilan Mahdoton menestys löytyy myös kirjahyllystä, mutta sen lukeminen jäi vuosia sitten jotain syystä kesken. Siihen on palattava Siilasmaan tarinan jälkeen. Tasapuolisuuden nimissä täytyy käydä läpi myös Ollilan näkemys tilanteista, sillä Siilasmaa ei anna kovin mairittelevaa kuvaa hänen toiminnastaan hallituksen puheenjohtajana.
