Niin tuli tämäkin vuosi vähintäänkin kohtuulliseen päätökseen, vaikka alkuvuoden tullipelleily näytti hapannuttavan tunnelman pahasti. Huhtikuun pohjien jälkeinen nousu oli yleisellä tasolla ihan mukava, vaikka oma salkku jäi tuona aikana jonkin verran jälkeen OMXHGI:stä. Vuoden viimeisen kuukauden aikana salkku kasvoi +2,87 % ja sen arvo kohosi uuteen ATH-lukemaan, joka on nyt 691.483 €.
Koko vuoden aikana käteis-, rahasto- ja osakesalkun kasvuksi tuli +17,0 % eli euroina +100.861 €. Koko sijoitushistoriasta ei ole kattavaa käteisdataa, mutta vuosiraporteista kaivetut rahastojen ja osakkeiden tilanteet kunkin vuoden lopussa näyttää tältä:
Ylemmästä kuvasta näkyy käteisvarojen merkittävä sulaminen vuoden 2025 aikana, mikä johtui kahdesta isohkosta hankinnasta. Ensin rahaa paloi maaseutukiinteistön hankintaan ja loppuvuonna merkittävän summan haukkasi metsätilan osto. Vaatimatonta maaseutuasumusta ei hankittu ansaintamielessä, mutta metsätila oli blogissa tilastoitavan omaisuuden ulkopuolinen sijoitus, jolta luonnollisesti odotan tuottoa vähintäänkin puumäärän kasvun muodossa.
Sijoittajana kuulun Osta-ja-pidä -heimoon, joten myyntitoimeksiantojen lukumäärä on hyvin pieni verrattuna ostoihin. Tänä vuonna myyntejä oli peräti neljä kappaletta. Siivosin salkusta pois kaksi pientä rahasto-osuutta juuri niiden pienuuden ja osittaisen päällekäisyyden takia. Lisäksi laitoin lihoiksi merkittävän osuuden eräästä lyhyen koron rahastosta tuottokäppyrän muuttuessa liian loivaksi. Viimeisimpänä hävitin pahasti tappiolla olleen Metsä Boardin kokonaan omistuksista. Tätä voi kutsua veromyynniksi. Niin, ja niitä ostotapahtumia oli vuoden aikana yhteensä 185 kappaletta, joista lukumääräisesti iso osa pieniä rahasto-ostoja.
Talousviisaat ja -toimittajat ovat alkaneet paasata anteliaan osingonmaksun olevan yksi syy Suomen talouden krooniseen jumittamiseen. Rahaa kuulemma pitäisi käyttää mieluummin kasvun hakemiseen kuin jaella sitä tuottamattomaan käyttöön omistajille. Yrityksillä on ehkä jotain varovaisuutta hakea aggressiivista kasvua, ja parin varoittavan esimerkkitapauksen perusteella kykyäkään ei välttämättä ole suurissa firmoissakaan. Oma sijoitusfilosofiani perustuu edelleen merkittävältä osin passiivisen ja toivottavasti kohtuullisen ennustettavana pysyvän osinkovirtaan kasvattamiseen, mikä mahdollistaisi normaalia eläkeikää aikaisemman hyppäämisen pois työelämästä ilman tarvetta merkittävään pääoman realisoimiseen. Tästä näkökulmasta en ihan täysin kannata osinkojen leikkausta ja niiden käyttöä riskisen kasvun hakemiseen. Isommassa kuvassa ostan kyllä ajatuksen kasvuhakuisuuden tärkeydestä, mutta kääntöpuolena on pelko siitä, että rahat käytetään hulluihin investointeihin pelkästään kentällä vallitsevan yleisen paineen takia.
Osinkojen näkökulmasta kulunut vuosi oli hyvä. Alkuvuonna asetettu epävirallinen tavoite ylittyi ja kokonaissumma kiipesi hieman yli 27 k€:n. Toivottavasti vuoden 2026 summa on tätä suurempi. Oheisessa kuvassa on esitetty brutto-osinkojen kertyminen vuoden mittaan. Vaikka yhä useampi yhtiö ripottelee osingonmaksua pitkin vuotta, kevätkuukaudet ovat yhä selkeästi aktiivisinta aikaa.
Ahkerasaastaja on ensimmäisten joukossa avannut Instagram-tilin (@ahkerasaastaja). Sinne tulee henkilökohtaiseen talouteen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia säännöllisesti tai joskus epäsäännöllisesti.
Hyvää tulevaa sijoitusvuotta kaikille!
