Aloitin osakkeisiin sijoittamisen eQ:n kautta, joka melko pian siirtyi Nordnetin haltuun. Vain yksi pienehkö sijoitus on strategisista syistä tehty toisen palveluntarjoajan kautta.
Selvitysten mukaan Nordnetin asiakkaat vaikuttavat olevan kaikkein tyytyväisimpiä välittäjäänsä suomalaisten välittäjien vertailussa. Jonkinlaista protestointia ja kapinahenkeä ovat herättäneet Nordnetin palkkiot ja arpajaisiksi osoittautuneet kampanjat, joissa show-elementit ovat menneet överiksi. Viime aikoina Suomen kampanjat ovat olleet aika vähissä.
Itse olen muutamiin kampanjoihin lähtenyt mukaan, mutta joidenkin parjaama viimevuotinen Pikkukaupat 0,99€ -kampanja oli ehdottomasti yksi parhaista. Kampanjan aikana tein 116 kauppaa, joista yksi oli myynti. Parhaana puolena oli kampanjan hintataso, joka maksimisummalle tarkoitti parhaimmillaan alle 0,5%:n palkkiota. Useamman toimeksiannon syöttäminen, jos niin halusi, ei ollut minkäänlainen ongelma minulle. Toisaalta kampanja oli pitkä, jolloin ajallinen hajauttaminen oli mahdollista, kun ei tarvinnut ostaa kaikkea päivän tai parin aikana. Haikeana jään odottamaan samanlaisia myös jatkossa.
Toisaalta kun katsoo Nordnetin ruotsalaisten asiakkaiden hintoja, naapurissa on Suomeen verrattuna jatkuva alennuskampanja:
Ruotsalaiset piensijoittajat käyvät Helsingin ja muiden Pohjoismaiden pörssissä kauppaa reilusti pienemmillä kuluilla Suomeen verrattuna. Välittäjien kilpailu on sen verran laimeaa, että Suomen asiakkailla ei ole oikein muitakaan kotimaisia vaihtoehtoja.
Mutta sitten otsikon aiheeseen. Minua otti pikkukauppa-kampanjan päättymisen jälkeen päähän välityskustannusten nousu ja ajallisen hajauttamisen vaikeutuminen. Jotta kaupankäyntikulujen osuus pysyisi kohtuullisena, normaalitilanteessa pystyn tekemään 1-2 Nordnetin hinnaston mukaista kauppaa kuukaudessa. Paljon mieluummin tekisin useampia pienempiä kauppoja, jos yksittäisen kaupan kulut olisivat matalammat, vaikka kokonaisuutena maksaisin saman verran välityskuluja. Tiesin, että Nordea muutti hinnoitteluaan sellaiseksi, että kulut olisivat kaupan loppusummasta riippumatta max 1%. Tämä olisi jotain sellaista, mikä sopisi minulle erinomaisesti.
Ongelmana oli ainoastaan se, että en ole ennestään Nordean asiakas ja aiemmat kokemukseni Nordeasta ja sen hinnoittelusta ja hinnoittelun muutoksista eivät ole olleet erityisen myönteisiä. Nordealla on kuitenkin Premium Banking -ohjelma, johon voisi liittyä silloin, kun "säästöjä ja sijoituksia on vähintään 80.000 euroa tai hyvät mahdollisuudet vaurastua". Palvelukokonaisuuteen kuuluu automaattisesti pääsy avainasiakkaaksi, jonka myötä pääsee eroon monista asiakkuuteen liittyvistä kiinteistä kuukausikuluista.
Ihan vaadittavaa 80.000 €:a ei olisi ollut laittaa tarjolle ilman osakkeiden siirtoa Nordnetistä, mutta päätin tarttua tuohon ehtoon "tai hyvät mahdollisuudet vaurastua". Täytin joulukuun alkupäivinä yhteydenottopyynnön Premium Banking -sivujen lomakkeella ja jäin odottamaan yhteydenotta tapaamisajan sopimiseksi. Tuota yhteydenottoa ei ole vieläkään kuulunut. Tämä ei ainakaan parantanut kuvaani Nordean palvelun laadusta (myönnän, oma näkemykseni voi olla vähän vääristynyt). Tulinkin lopulta siihen tulokseen, että jatkan edelleen Nordnetin kanssa tähtäimenä Private Banking -asiakkuus, jonka rajana olisi 200.000 €:n salkku (tällä hetkellä 176.478 € joten matkaa on vielä). Sillä saisin kaupankäyntikuluja alemmaksi myös Suomen ulkopuolella eikä sijoituksia tarvitsisi jakaa kahteen salkkun, sillä osakkeiden laajamittaisista siirroista tulevat kulut olisivat heikentäneet Nordean salkun avaamisen järkevyyttä. Nordea voi siis pitää tunkkinsa. Ainakin toistaiseksi.
