Osakemarkkina on vähintäänkin pienimuotoisessa paniikissa ja kurssit laskettelevat nopeasti alaspäin. Oman pään sisään paniikki ei ole vielä iskenyt, vaikka helmikuun aikana omaisuus pieneni -3,68 % ja euroina -13200 €. Helmikuun huippuarvojen kohdalta katsottuna pudotus on ollut vielä reilusti tätäkin suurempi. Tarkoitus on edelleen jatkaa valitulla strategialla ja erittäin pitkällä sijoitushorisontilla, joten mitään äkkinäisiä liikkeitä en ole tehnyt. Toisaalta en aloittanut vielä ostojakaan, vaikka muutaman oletettavasti koronalle immuunin yhtiön kohdalla hintataso tuntui jo aika houkuttelevalta. Jään vielä odottelemaan parempia ostopaikkoja.
Kaksi pienehköä huolta kuitenkin on: 1) muuttavatko yhtiöt osinkoehdotuksiaan huonontuneiden näkymien takia, ja 2) tipunko jossain vaiheessa laskun jatkuessa pois Nordnetin Premium Banking -asiakkuudesta. Varsinkin jälkimmäinen on lähinnä kosmeettinen huoli. Etukäteen on myös tiedossa, että maaliskuun tulosta painaa merkittävästi viime vuoden puukauppamaksun arvonlisäveron tilitys, mikä yksistään tekee käteisvaroihin noin 9 k€:n leikkauksen.
Nordnetin salkkuyhteenvedossa huomasin jotain hämärää. Eräänä päivänä koko salkun kehitys näytti katseluhetkellä arvoa -5,15 %. Yhtiölistaa tarkasteltaessa yksikään yhtiö ei kuitenkaan ollut pudonnut edes viittä prosenttia. Onkohan kyse viiveen käytöstä kokonaiskehitystä laskettaessa, mutta ominaisuus on aika kiusallinen, koska taustalla ei ole kovin monimutkainen laskutoimitus.
Osakesäästötilin lanseeraus sattui vähän huonoon aikaan, kun riskit alkoivat realisoitua jo vajaan kahden kuukauden kuluttua aloituksesta. Osakesääntötiliä pidettiin julkisuudessa lähes automaattisena väylänä rikastumiseen ja valtion kädenojennuksena ja kannustamisena omaisuuden kartuttamiseen. Kuinkahan moni sijoittamisen OST:n kautta aloittanut ajattelee tällä hetkellä, että taas apinaa koijattiin ja rahat siirrettiin tämän "säästötavan" avulla taviksilta isojen poikien taskuihin.
Ajatuksia ja tapahtumia taloudesta, työstä ja varallisuuden kartuttamisesta.
lauantai 29. helmikuuta 2020
perjantai 14. helmikuuta 2020
Osinkojen väliaikatilanne
Viime vuoden lopulla Nokia perui lupaamiaan osinkoja ja Sampo ja Nordea ilmoittivat leikkavansa vuonna 2020 maksettavia summia. Tämä ja talouden hieman varuillaan oleva tunnelma herättivät hieman huolta vuoden osinkokertymästä. Koska Nordea ja Sampo ovat salkussani suurimpien maksajien joukossa, pienen hetken näytti siltä, että maltillisessa osinkojen yleisessä laskutrendissä jopa vuoden 2019 osinkosumma olisi tänä vuonna jäänyt saavuttamatta.
Nyt on yhtä lukuunottamatta kaikki salkun yhtiöt tehneet osinkoesityksensä. Laajamittaista laskua ei em. yhtiöiden surkeilusta huolimatta tullutkaan vaan yli puolet salkun yhtiöistä esittää kasvavaa osinkoa. Kun neljännes yhtiöistä ei esitä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, kokonaistilanne ei muodostunutkaan niin pahaksi kuin mitä aiemmin arvelin.
Prosentuaalisesti kasvu edelliseen vuoteen verrattuna näyttäisi ennakkotietojen mukaan olevan melko tarkkaan 10 % ja euromääräisesti noin 1000 €. Näin pientä kasvua ei ole ollut useampaan vuoteen ja neljän edellisen vuoden kasvun keskiarvokin on lähes 2000 €.
Tilanne saattaa vielä muuttua osakemäärien muutumisen takia tai jos yhtiö päättää tehdä nokiat ja jättää maksamatta loppuvuodelle kaavailtuja maksueriä. Jotkut pittävät hyvänä, että yhtiöt jakavat osingonmaksuaan useampaan erään pitkin vuotta. Itse en pidä tästä käytännöstä yhtään, vaan haluaisin edellisen vuoden tuloksesta oman osuuteni mahdollisimman nopeasti. Osingonmaksun pilkkojat pitävät minulle kuuluvia rahoja omassa käytössään minulta otettuna korottomana pakkolainana. Lisäksi yhtiökokouksen päättämä myöhäisempi erä on usein ehdollinen ja hallituksen harkintavallassa. Yhtiön kannalta nämä käytännöt ovat aivan loistavat, sillä ne joustavat maksajan tilanteen ja tarpeiden mukaan, mutta osakkaan kannalta tilanne on vähän kyseenalainen. Toki osakkaankin etu on, että yhtiö voi hyvin myös nopeasti muuttuvissa tilanteissa, mutta vähän kummalliselta tuntuu Nokian ajatusmalli, että viimeinen osakkaalle maksettava osuus vuoden 2018 tuloksesta olisi maksettu vuonna 2020. Tämä ja myös aiempi erä jäi nyt siis kokonaan maksamatta. Kvartaaliosingot olisi ihan OK, jos ne maksettaisiin edellisen kvartaalin tuloksesta eikä edellisen vuoden.
Mutta palataan vielä lopuksi osinkokertymään ja -historiaan kuvan muodossa. Vuoden 2020 sininen osuus on laskettu tämän päivän osakemäärien ja osinkoesitysten perusteella. Ohut punainen siivu on laskettu tämän yhden jäljellä olevan yhtiön viime vuoden osingon mukaisesti, ja tämä kapea suikale nostaa kokonaissumman aavistuksen 11.000 euron yläpuolelle.
Nyt on yhtä lukuunottamatta kaikki salkun yhtiöt tehneet osinkoesityksensä. Laajamittaista laskua ei em. yhtiöiden surkeilusta huolimatta tullutkaan vaan yli puolet salkun yhtiöistä esittää kasvavaa osinkoa. Kun neljännes yhtiöistä ei esitä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, kokonaistilanne ei muodostunutkaan niin pahaksi kuin mitä aiemmin arvelin.
Prosentuaalisesti kasvu edelliseen vuoteen verrattuna näyttäisi ennakkotietojen mukaan olevan melko tarkkaan 10 % ja euromääräisesti noin 1000 €. Näin pientä kasvua ei ole ollut useampaan vuoteen ja neljän edellisen vuoden kasvun keskiarvokin on lähes 2000 €.
Tilanne saattaa vielä muuttua osakemäärien muutumisen takia tai jos yhtiö päättää tehdä nokiat ja jättää maksamatta loppuvuodelle kaavailtuja maksueriä. Jotkut pittävät hyvänä, että yhtiöt jakavat osingonmaksuaan useampaan erään pitkin vuotta. Itse en pidä tästä käytännöstä yhtään, vaan haluaisin edellisen vuoden tuloksesta oman osuuteni mahdollisimman nopeasti. Osingonmaksun pilkkojat pitävät minulle kuuluvia rahoja omassa käytössään minulta otettuna korottomana pakkolainana. Lisäksi yhtiökokouksen päättämä myöhäisempi erä on usein ehdollinen ja hallituksen harkintavallassa. Yhtiön kannalta nämä käytännöt ovat aivan loistavat, sillä ne joustavat maksajan tilanteen ja tarpeiden mukaan, mutta osakkaan kannalta tilanne on vähän kyseenalainen. Toki osakkaankin etu on, että yhtiö voi hyvin myös nopeasti muuttuvissa tilanteissa, mutta vähän kummalliselta tuntuu Nokian ajatusmalli, että viimeinen osakkaalle maksettava osuus vuoden 2018 tuloksesta olisi maksettu vuonna 2020. Tämä ja myös aiempi erä jäi nyt siis kokonaan maksamatta. Kvartaaliosingot olisi ihan OK, jos ne maksettaisiin edellisen kvartaalin tuloksesta eikä edellisen vuoden.
Mutta palataan vielä lopuksi osinkokertymään ja -historiaan kuvan muodossa. Vuoden 2020 sininen osuus on laskettu tämän päivän osakemäärien ja osinkoesitysten perusteella. Ohut punainen siivu on laskettu tämän yhden jäljellä olevan yhtiön viime vuoden osingon mukaisesti, ja tämä kapea suikale nostaa kokonaissumman aavistuksen 11.000 euron yläpuolelle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Katsaus tulee hieman ennenaikaisesti maaliskuun pörssipäivien loppumisen takia. Aloitetaan osingoilla. Aiempia tekstejä lukeneille on luulta...
-
Lähes vuoden jatkunut yhtäjaksoinen nousu taittui viimein ja miinusta kertyi syyskuussa -2,74 % eli euroina mitattuna monen nettopalkan verr...
-
Aika rientää ja helmikuukin on jo takana päin. Mitään kovin muulistavaa ei tapahtunut ja arvonmuutokset salmussa olivat aika maltillisia. Su...