Vuosi alkoi reippaalla nousulla, joka ei prosentuaalisesti ollut mittaushistorian paras, mutta kuitenkin euromääräisesti isoin, jos unohdetaan 4/2019 saatu kertaluonteinen puunmyytitulo.Salkku turposi tammikuussa 6,25 %, joka euroina on 36.914 €, ja päätyi lukemaan 627.536 € eli kirkkaasti korkeimpaan arvoon ikinä. Kolmen kärki parhaissa nousijoissa oli Orion (+22,4 %), 3M (+19,4 %) ja Tokmanni (+15,4 %). Pahimpaan luisuun lähti Titanium (-19.1 %).
Kuukauden puheenaihe oli asuntorahastojen ovien meneminen säppiin ja sijoitusten muuttuminen pari kertaluokkaa aiempaa epälikvidimmiksi. Joskus olen itsekin tutkaillut asunto- ja metsärahastojen tuottohistorioita ja niistä perittäviä kuluja, mutta harvat osto- ja lunastusikkunat sekä korkeat merkintä-/hallinnointi-/lunastuskustannukset eivät houkutelleet hyppäämään niihin mukaan. Kyseisten rahastojen arvonmäärityskin on hieman epäläpinäkyvää ja mahdollisesti liian optimistista asiakkaiden houkuttelemiseksi. Metsäriskiä on muutenkin mukana ihan käsinkosketeltavassa muodossa n. 37 ha.
Tuloskausi on tunnetusti pyörähtänyt käyntiin ja vuoden 2024 tuloksista on ennättänyt raportoida 11 salkun yhtiötä. Kurssireaktiot ovat olleen vaihtelevasti eri suuntiin, mutta näppituntumalta ehkä useammin ylöspäin. Osinkoehdotukset ovat olleet myös samoja kuin viime vuonna tai maltillisesti suurempia.
Osinkoennuste koko vuodelle on vielä vaiheessa ja julkaistaan myöhemmin, mutta tammikuun brutto-osingot olivat yhteensä 446 €.
Myyntejä ei ollut tässä(kään) kuussa, mutta ostoihin kului rahaa 4580 €. Vaikka olen linjannut, että haluan pienentää Suomi-painoa, kotimaisiin osakkeisiin kului em. summasta aika tarkalleen puolet. Maantieteellinen hajautus hieman parani tuolla allokaatiolla, sillä osakkeissa jakauma on tällä hetkellä on Suomi 67 %, Ruotsi 20 % ja USA 13 %.
