tiistai 10. syyskuuta 2019

Synkkenevää

Tänään tuli huonoja merkkejä taloudesta. Ainakin neljä pörssiyhtiötä ilmoitti lomautuksista, irtisanomisista ja kapasiteetin vähennyksistä. Vaikka kriisitunnelma ei ole vielä vallalla ainakaan pörsseissä, talousviisaat varoittelevat huonommista ajoista, joista esimakua antaa mm. Saksan talouden hyytyminen.


Kuvakaappaukset: www.yle.fi


Panikointi ei ole tarttunut ainakaan maan hallitukseen, joka on pysynyt yllättävän tyynenä ja 100% varmana siitä, että sen työllisyyttä ja talouskasvua edistävät toimenpiteet ovat oikeita orastavan taantuman tai ainakin merkittävän talouden hidastumisen alla. Oppositio käy kuumana, kun hallituksen valitsemat toimenpiteet ovat "vääriä" tai isosta osasta niitä ei ole tietoakaan, kun toimenpidelistat ovat vielä valmistelussa.

Oma taustani on eksakteissa tieteissä enkä ole ollenkaan sinut sen kanssa, että poliittinen, aatteellinen tai mikään muukaan tausta vaikuttaa loppupäätelmiin ja toimenpide-ehdotuksiin, joihin "epäeksaktien" tieteiden aloilla päädytään. Kun oikeistohallitus tilaa selvityksen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta, se saa (todennäköisesti) omaa ajatus- ja talousmalliaan tukevan lopputuleman. Työntekijäpuoli puolestaan viittaa kintaalla moisille tutkimuksille, kun Palkansaajien tutkimuslaitoksen tulokset ovat ihan toisenlaiset vaikka tutkimusaihe on sama. Seurauksena on loputon juupas-eipäs -väittely.

Nyt mennään enemmän vasemmiston ehdoilla. Julkisen sektorin roolia ja menoja on kasvatetaan, omaisuutta myydään, verotusta kiristetään ja ilmastonmuutoskin torjutaan. Kovin syvällisesti rakenteita ei taideta hallitusohjelman mukaan laittaa uusiksi, vaan tehdään pieniä fiksauksia joissain kohdissa, jaetaa rahaa vaalien alla luvatuille tahoille ja paikataan laastarilla vuotavia kohtia mutta muutoin mennään suunnilleen samaa rataa kuin ennenkin. En ollut aina edellisen hallituksen ylin ystävä, kun muutamaan otteeseen vauhtia oli niin paljon, että taustojen tarkastukset unohtui nolosti. Pisteet kuitenkin heille yrittämisestä. Nykyinen hallitus on vielä ollut kuin kilpikonna kuoressaan. Kakkua on kyllä jaettu ahkerasti, mutta epäselväksi on jäänyt se, miten uskottavasti varmistetaan, että sitä on jaettavaksi myös jatkossa niin, ettei verorasitus ja lainattujen siivujen määrä kasva liiaksi.


4 kommenttia:

  1. Mielestäni selvä vahvuus nykyisessä poliittisessa järjestelmässä on konsensushakuisuuden tuoma enneustettavuus, tai pikemminkin muutoksen puuttuminen päätöksistä ja ennen kaikkea toiminnasta.

    En ole koskaan näynyt suurta eroa onko hallitus oikeisto tai vasemmisto vetoinen koska tavallisen kansalaisen arkeen sillä ei ole kuitenkaan kuin marginaalinen vaikutus. On paremminkin mukavaa vaihtelua kokeilla vasemmistolaisempaa linjaa vaikka ideologisesti olisi vaikeaa ymmärtää heidän viestiä.

    Tuoreena lapsiperheenä ei perheemme talouteen ole vaikuttanut millään lailla edellisen hallituksen kova linja, mutta yhtälailla ei nykyisen hallituksen oikeudenmukaisuus pyrkimykset tule varmastikaan näkymään tilipussissamme millään tavalla tai julkisia palvelut muutu aiempaa paremmiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä siitä, että ennustettavuus on suomalaisen järjestelmän ja yhteiskunnan vahvuus. Kaksipuoluejärjestemään kuuluva tempoilu äärilaidasta toiseen jää kokonaan pois eikä minkään puolueen hulluimmatkaan ideat yleensä tule voimaan sellaisenaan vaan ne laimenevat päätöksentekovaiheessa enemmän tai vähemmän muiden mielipiteiden kanssa. Laivan liikkeet ovat hitaita, mikä normaalioloissa takaa jatkuvuuden. Vaikeimmissa oloissa puoluekentän pirstaleisuus sekä erilaiset näkemykset ja niihin liittyvät kynnyskysymykset voivat halvaannuttaa päätöksenteon vanhoille urille liian pitkäksi aikaa, jolloin korjaavia toimenpiteitä päästään tekemään liian myöhään. Hallitus asetti kaksi keskeistä tavoitetta: 1) Julkisen talouden tasapaino ja 2) työllisyysaste 75 %, molemmat vuoteen 2013 mennessä. Synkkenevistä näkymistä huolimatta tähän mennessä työllisyystoimenpiteistä on julkistettu käytännössä vain aktiivimallin poistaminen ja palkkatuen kehittäminen. Toivottavasti olen itse vain liian kärsimätön ja hitaassa etenemisessä on kyse perusteellisesta valmistelusta.

      Poista
  2. Aika naiivia kuvitella että politiikassa olisi joitain absoluuttisen "oikeita" päätöksiä. Eihän se ole mitään eksaktia tiedettä vaan yhteisiä päätöksiä ja oman äänestäjäkunnan etujen ajamista joka pohjimmiltaan perustuu erilaisiin arvomaailmoihin. Tietysti se voi harmittaa jos omat arvot eivät kohtaa vallassa olevien arvojen kanssa mutta sellaista se elämä on. Aina ei saa sitä mitä itse haluaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En sentään niin umpiossa elä, että ajattelisin yhden ja ainoan totuuden olemassaoloon, varsinkaan politiikassa ja taloustieteessä. Näillä alueilla systeemit ovat sen verran monimutkaisia ja koko ajan muuttuvia, että niistä ja niiden sisältämistä riippuvuuksista ei kukaan pysty muodostamaan täydellistä mallia ja varsinkaan (monitavoite-)optimoimaan sitä parhaaseen mahdolliseen tilaan. Omatkin näkemykseni perustuvat siis erittäin kapeaan kokemukseen ja informaatioon. Suomessa on vielä toistaiseksi yritetty pitää tutkittua tietoa päätöksenteon perusteena. Kommenttini taloustieteen epäeksaktiudesta liittyi ongelmaan, että poliittisen päätöksenteon tueksi tehdyn selvityksen/tutkimuksen lopputuleman voi aavistaa tutkimuksen tilaajan ja tekijän perusteella. Toisaalta oman näkemyksen tukemiseksi kootaan yksisilmäisesti vain tietynlaisia tuloksia ja sivuutetaan vastakkaiset tulokset "kaiken maailman dosenttien" mielipiteiksi.

      Poista