Viileän alkukesän jälkeen tulikin sitten tolkuttomat helteet, jotka jumiutuivat paikoileen ilman, että säässä olisi pitkää aikaan ollut mitään oleellista muutosta. En ole mikään pitkäksi venyvien helteiden ystävä ainakin kahdesta systä. Kunnollinen nukkuminen ei käytännössä onnistu kuumassa ja helteen takia joitain tekemisiä täytyy lykätä odottamaan viileämpää säätä. Nukkumiseen liittyvä ongelma on tosin nyt ratkaistu ilmalämpöpumpulla, joka takaa alle kriittisen rajan olevan lämpötilan makuuhuoneessa. Sen sähkönkulutuskin on yllättävän matala, kun kulutusseurannan mukaan se vie arviolta 2-3 kWh/vrk käyttötavasta ja -tunneista riippuen. Kuumuuden takia lomalle suunnitellut metsänhoitotoimet ovat jääneet kokonaan tekemättä. Seutu suosii paarmojen lisääntymistä, ja muutaman kerran helteellä pakon edessä siellä työskenneenä kokemus ei ole siedettävä.
Sijoitusosastolla heinäkuu on ollut aika tasapaksu. Mitään järisyttäviä liikkeitä ei ollut, mutta sentään päädyttiin hieman plussalle. Kasvua tuli heinäkuussa 1,35 % eli n. 8600 euroa, joten kokonaisuus huitelee tänään 650.012 eurossa.
Alkuvuosi on ollut Nordnet-salkussa todella nihkeää. Alla oleva kuva paljastaa, että Helsingin tuottoindeksistä on jääty jälkeen ihan kunnolla Trumpin tulliuhittelun jälkeisessä liennytyksessä. Reilun 7 %:n ero tuotossa tällä ajanjaksolla tuntuu jo vähän pahalta.
Kiitos maksettujen lomarahojen, käteistilanne parani hieman heinäkuussa, vaikka osake- ja rahasto-ostoja tein reilulla 3500 eurolla. Myyntitapahtumia ei heinäkuussa ollut.
Osingonmaksajat viettivät heinäkuussa hiljaiseloa osinkojen bruttosumman oltua 448 euroa.
Poliittisen keskustelun tulikuumia aiheita ovat nyt Palestiinan valtion tunnustaminen ja Sofia Virran matkailuautoturnee Euroopassa. Viime viikon uutinen Suomen luottoluokituksen laskusta kroonistuneen ja kasvavan alijäämän takia on jo painunut pimentoon.
VM:n omien
laskelmien mukaan valtion talous on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 2008, ja sen jälkeisten vuosien tulojen ja menojen tasapaino on kumulatiivisesti yhteensä 131,5 miljardia euroa pakkasella eli keskimääräinen vuosittainen alijäämä on ollut 7,7 mrd€. Samaan aikaan BKT:n kasvu on ollut täysin olematonta.
 |
| Lähde: vm.fi/valtion-budjetti-lukuina |
Jollain somealustalla törmäsin tänään postaukseen, joka koski jonkin sydänjärjestön keräyskampanjaa, jolla yritetään turvata sydäniskureiden paikannuspalvelun säilyminen. Jäin selailemaan kommentteja ja aika nopeasti törmäsin kommenttiin, jonka mukaan hyvinvointivaltiossa tällainen palvelu pitäisi olla julkisen sektorin järjestämä. Kyllä, palvelun ylläpito ei vaatisi paljon rahaa, mutta yleisellä tasolla minua häiritsee syvällä suomalaisessa geeniperimässä oleva pyrkimys kasvattaa jo ennestään valtavaksi paisunutta julkista sektoria aina vaan uusilla tehtävillä. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi laittaa yhteiskunnan tai jonkin muun toimijan vastuulle, jotta voisi itse kävellä valmiiseen pöytään. Kylmien talouslukujen (alijäämät, matalat kasvuodotukset, työttömyysaste, konkurssien määrä, toimien vaikuttavuus jne) sekä lähitulevaisuuden valtavien menotarpeiden (puolustus, sote, Nato/Ukraina, EU-himmelit jne) perusteella en jaksa ihan täysin uskoa, että voimme enää edes kovin pitkään kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Taidamme kuulua jo nyt B-luokkaan Pohjoismaisiin verrokkeihimme suhteutettuna. Mielellämme haluamme poseerata em. viiteryhmän rinnalla, mutta valitettavasti olemme yllä olevan graafin perusteella näytelleet jo jonkin aikaa rikkaampaa kuin mitä todellisuudessa olemme. Taidamme herätä tästä unesta vasta, kun olemme oikeasti selkä seinää vasten.
