tiistai 19. lokakuuta 2021

Salkun sisältö 2/3

Aloitin aiemmassa kirjoituksessa perkaamaan osakesalkkuni siältöä muutamien yhtiökohtaisten huomioiden kera. Jokainen osa käsittelee noin yhtä kolmannesta salkusta ja ensimmäisessä kolmanneksessa oli ainoastaan 3 yhtiötä, mutta nyt lukumäärä tuplaantuu.







Telia

Telia on tällä salkkuni neljänneksi suurin yhtiö 7,8 % osuudella. Telia on tullut salkkuuni vakaan toimialan ja alalle tyypillisen hyvän osinkotuoton takia. Suomessa toimivia teleoperaattorita minulla on ja on ollut Teliaa, Elisaa ja DNA:ta. Telian oletettu vahvuus on ollut muihin verrattuna maantieteellinen hajautus ja kattavuus, mutta lukujen valossa yhtiö näyttää pahalta alisuoriutujalta. Tulos, osinko ja kurssi ovat kaikki pitkässä laskutrendissä. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin ostanut Teliaa kolme kertaa. Vanhojen ja kalliilla tehtyjen ostojen takia Telia on -8,1 % pakkasella ja on ensimmäisen ja tämän kolmanneksen ainoa tappiolla olevä omistus. 


Tokmanni 

Halpakauppa Tokmanni on minulla varsin hyvä sijoitus, sillä nykykurssi on noin 2,5 kertaa keskikurssia korkeammalla. Suurin osa ostoista on tehty vuosina 2017-19, jolloin kurssi oli tukevasti alle 10 €. Yleisesti pidän halpakauppaa alana, joka ei ota iskua lama-aikanakaan, vaan tilanne voi olla niille eduksi. Käsitykseni mukaan Tokmanni on kohtuullisen tasainen suorittaja, jolle ennustetaan tulevina vuosina pientä kasvua. Toisaalta tulos saattaa olla vähän herkkä sesonkien onnistumiselle, joten hankaluudet esim. joulumyynnissä voi pilata ennusteet.

En itse ole Tokmannin vakioasiakas, mutta asioin siellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa, joidenkin satunnaisten tarpeiden perässä. Mitään kovin korkeaa laatua tuotteilta ei yleisesti voi odottaa, mutta  moneen tarpeeseen kyllin hyvää. Tuotevalikoimat eri myymälöissä ovat aika epäyhtenäiset, joten ihan varma ei voi olla tuotteen saatavuudesta varsinkin, jos etsii jotain vieraalla paikkakunnalla.


Kemira

Tavalliselle kansalaiselle nykyisin hieman etäiseksi jäävä Kemira ei yleensä tarjoile suuria yllätyksiä, vaan on tasaisen harmaa, lähes Erkki Tuomiojamainen yhtiö. Jonkinlaista kasvua on analyytikoiden mielestä näkyvissä tuleville vuosille, mutta varsin maltillisesti. Kemiraa olen salkkuraporttien mukaan lähtenyt hankkimaan vuonna 2017, jolloin olen tehnyt ison määrän pieniä alle 200 €:n suuruisia kauppoja, joissa on tuolloin ollut kampanjaluoneinen 0,99 €:n palkkio. Yli puolet salkussa olevasta osakemäärästä on ostettu tämän vuoden aikana, kun yleisessä kurssinousussa osinkotaso alkoi olla jo muihin verrattavissa olevalla tasolla. Kemiralta en odota hurjan isoa osinkotuottoa, mutta päälle 4 % on nykyoloissa ihan kelpo lukema, kun näkymät ovat varovaisen positiiviset ja vähintään nykyinen osinkotaso näyttää realistiselta.


UPM

Metsäyhtiöt ovat lähellä sydäntäni, ja UPM on niistä suurin ja kaunein. Paperin kysynnän väheneminen on laittanut alaa uuteen järjestykseen, mutta UPM on kohtuullisen hyvin pystynyt luomaan uutta liiketoimintaa tilanteessa, jossa odotukset biotuotteille ovat kovat ja jossa metsien ja puun käytölle on aika ankaraa poliittista painetta. Keskusteluissa Suomen metsät ovat taianomaisia paikkoja, jotka pitäisi suojella kaikelta ihmisen toiminnalta. Varsinkin hakattuja metsiä muistellaan lähes yliluonnollisina paikkoina, joissa sielu syntyi uudestaan, henki uudistui, ruumis parani ja joita ilman elämä on merkityksetöntä. Omista hakkuista ja puunmyyntituloista kannattaa siis nykyään olla melko hiljakseen kuten Afrikan Tähden pelaamisesta.

Vaikka Suomeen on viime vuosina rakennettu uusia tuotantoyksiköitä, pitkän ajan trendi on ollut laskeva. UPM:n Björn Wahlroos lataa tyylilleen uskollisena madonluvut investointien suuntautumisesta Suomeen ja sanoo kilpailukykymme olevan mennyttä. 

Pari asiaa UPM:ssä herättää huolta lyhyellä tähtäimellä. UPM mielletään ainakin ay-liikkeen puheissa työehtospoimusneuvottelujen pahikseksi, joka haluaa huonontaa työehtoja ja riistää työväkeä. En tunne tarkkaan kummankaan osapuolen näkemyksiä tai vaatimuksia, mutta asia olisi hyvä saada ratkaistua järkevästi, sillä neuvottelujen pitkittyminen lisää riskiä tuotannon katkoihin. Stora Enso onnistui jo tekemään sopimuksen, johon kumpikin osapuoli vaikutti olevan varsin tyytyväinen. Toinen negatiivinen signaali oli kartellitutkimuksen käynnistyminen. Taustoista on vielä hyvin niukasti tietoa, mutta en voi kuin ihmetellä, miten epäiltyjen listalle on taas jouduttu.


Kesko

Kaikkien tuntema Kesko on salkkuni tuottoisin omistus, sillä  tuottoprosentti on 414 % ja osingot päälle. Ensimmäisen oston tein helmikuussa 2012 hintaan 6,16 €. Viimeinen osto on tehty vuonna 2017 hinnalla 10,67 €, jolloin osinkotuotto alkoi tuntua muihin verrattuna pieneltä ja kurssinousu liian suurelta tuloksen kasvuun nähden. Jälkikäteen katsottuna olisi kannattanut jatkaa ostoja isolla kädellä. Kesko olisi vahva ehdokas, jonka kanssa voisi hyödyntää verovapaata alle tonnin myyntiä, mutta aina tulee jokin pakkolunastus, jolloin tuo mahdollisuus menetetään.

Viime viikon positiivinen tulosvaroitus nosti kurssia reippaasti, mutta aika nopeasti palattiin alkuperäiseen tasoon. Koronarajoitukset ja etätyöskentely ovat luultavasti hyödyttäneet Keskoa ja on mielenkiintoista nähdä, miten tulos kehittyy jatkossa. Kuluttaja-asiakkaana en ole Keskon ylin ystävä, sillä hintataso Keskon liikkeissä on keskimäärin selvästi korkeampi kuin kilpailijoilla, joten yleensä suuntaan halvempiin kauppoihin.


Cibus Nordic Real Estate

Cibus kuuluu salkkuni uusimpiin tulokkaisiin. Ensimmäsen erän ostin alle vuosi sitten hintaan 160,61 SEK ja nyt hinta on yli 30 % korkeammalla. Osinkotuotto on kurssinousussa heikenetynyt, mutta on yleisesti vielä ihan hyvällä 4,5 %:n tasolla. Hintataso alkaa olla kuitenkin sellainen, että ihan varauksetta en pulita tästä mitä tahansa päivän hintaa. Päivittäistavarakaupan tiloihin erikoistuminen tuntuu vakaalta toimialalta, kun Suomen ankkurivuokralaisia ovat mm. Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä, jotka eivät jatkuvasti veivaa toimipaikkojensa kanssa ja joissa kauppa käy myös lama-aikaan.  Osinkolinjauksen mukaan Cibus haluaa maksaa kasvavaa osinkoa (5 %:n kasvu vuosittain). Toivottavasti tämä toteutuu, sillä yhtiö ei ole immuuni esim. korkotason nousulle.

Olen aina ollut kiinnostunut kiinteistöyhtiöistä, mutta salkkuun eksyneet yhtiöt on usein lunastettu pois (Sponda, Technopolis, Hoivatilat). Saa nähdä, kuinka pitkään Cibus pysyy pörssissä. Cibuksen erikoisuus on, että se maksaa osinkoa kuukausittain. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti