Puoli miljoonaa rikki!

Viikon takainen kirjoitus jo pohjusti tätä tapahtumaa, mutta nyt se on totta. Tilastoitava omaisuus ylitti itselleni aika merkittävän puolen miljoonan rajapyykin!

Osakkeilla ja rahastoilla yleinen suunta oli elokuun alussa loivasti ylöspäin, ja lisäksi huomasin, että työnantaja oli pannut maksuun pienen palkkion, joten nämä yhdessä nostivat tämän päivän tarkistuslaskelman lukemaan 500.290 €. Ylitys on vielä aika täpärä eikä olotila välttämättä ole pitkäkestoinen, mutta tapahtunut mikä tapahtunut. Lukuja kriittisesti katsoville tiedoksi, että kyseinen lukema ei ota huomioon maksuun tulevia veroja, mikäli kaikki laput muutettaisiin oikeaksi setelirahaksi.

Blogin elinaikana lokakuusta 2017 alkaen osakkeissa, rahastoissa ja rahana oleva varallisuus on kasvanut 260.870 euroa eli yli tuplaantunut. Tämä ei nyt ole kummoinen saavutus, sillä kyvykkäämmät sijoittajat ovat tehneet paremmat prosentit jo kuluvan vuoden aikana. Omaan kunto- ja riskinsietotasoon nähden olen kuitenkin tulokseen ihan tyytyväinen. Hyvähän tässä on ollut itse kunkin sijoitella, kun markkinat ovat olleet pientä koronadippiä lukuunottamatta aika suotuisat.

Minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut talouspuolelta tarinat sijoittajista, joka ovat jääneet pois työelämästä elämään salkkujensa tuotoilla. Näistä esimerkkeinä Arvopaperin tammikuun numero sekä Tarina vaurastumisesta -bloggaaja. Jotenkin minulla on omat ajatukset kääntymässä samaan suuntaan, vaikka mitään isoja muutoksia en olekaan itse vielä näillä näkymin tekemässä. Työantajan suunnitelmista en tiedä mitään varmaa. Oma strategiani olisi varmasti jonkinlainen hybridimalli, joka koostuisi tietysti sijoitustuotoista, mutta todennäköisesti yrittäisin pysytellä jollain tavalla työelämässä vähintäänkin koko ajan heikkenevien työttömyysetuuksien ja vaikka lyhytkestoisten pestien toivossa. Tällä tavalla yrittäisin välttää koskemasta tuottavaan pääomaan ja varmistaisin sen pysyvyyttä. Nykyisessä tilanteessa tämän vuoden tasolla olevat osinkotulot saattaisivat juuri ja juuri riittää,  mutta ihan rennolla mielellä en vielä jäisi pelkästään niiden varaan. Säästössä olevat käteisvarat toimii hätätilanteessa hyvänä puskurina, mutta katson ainakin toistaiseksi niiden olevan pääomaa, joita ei käytetä normaaleihin elinkustannuksiin. Jos nykyinen työsuhde loppuisi ja tuolle hybridistrategian tielle lähdettäsiin, olisin valmis kokeilemaan ns. hanttihommiakin, mikäli oma osaamiseni vastaisi edes jollain tavalla vaatimuksia. Myös kevytyrittäjyys voisi olla toimiva malli muutamien mielessä olevien palvelujen tarjoamista varten. Mikäli mielekästä palkkatyötä ei olisi saatavilla pitkäkestoisesti, omalla palstalla riittäisi ainakin pienimuotoista metsänhoitotyötä muistuttamaan fyysisestä työnteosta.

Jään kehittelemään ajatuksia mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista, mutta tänään taidan nauttia uuden sataluvun ylityksestä hakemalla kaupasta pienimuotoiseen herkutteluun sopivia tuotteita.

0,5 M€ häämöttää - Heinäkuu 07/2021

Heinäkuun lukuja ynnäillessä iski kunnolla tajuntaan 0,5 M€:n rajan läheisyys. Vielä kesäkuussa asia ei oikeastaan käynyt edes mielessä, mutta heinäkuu on ollut erittäin suotuisa, ja nyt tuo lukema onkin jo erittäin lähellä, kun tilastoitava varallisuus laukkaa tänään lukemassa 491 k€. Syynä tähän on osakkeiden yleinen noususuunta ja varsinkin joidenkin salkun yhtiöiden hyvä kurssikehitys. Lisäksi työnantajan suunnalta tilille tuli palkan lisäksi lomarahat, ja kun tänä vuonna kesäloman matkustusmahdollisuudet ja -halut olivat aika pienet, rahaa on jäänyt tilille lojumaan. 

Sinänsä tasaluvuilla ei ole oikeastaan muuta kuin psykologista merkitystä, mutta olisihan tuo raja toisaalta ihan mukava saada ylitettyä. Jos asiaa ajattelee puhtaasti sijoittelunäkökulmasta, vähän matalampi hintataso olisi minulle enemmän mieluinen, mutta onneksi yhtiöiden tuloskunnon suunta on ollut keskimäärin parempaan päin, mikä antaa edes jonkinlaista perustetta hinnannousulle.

Kesäloma on siirtänyt ajatuksia pois työelämästä, mikä on tullut ihan tarpeeseen. Vaikka mitään tiukasti suunniteltua ja aikataulutettua tekemistä ei ole ollut, varsinkin pientä nikkarointia ja metsätöitä on tullut tehtyä. Kesälomaan liittyvä huono piirre on, että siihen sisältyy niin paljon odotuksia asioista, joita haluaisi ja pitäisi tehdä, jolloin to-do -lista kasvaa ainakin itselläni vähän liian pitkäksi ja lomalla olemisesta tulee melkein suorittamista. Tänä kesänä olen yrittänyt päästä tästä eroon enkä ole ollut huolestunut, jos en ole ollut huipputehokas. 

 

Salkku turpoaa niin että alkaa jo hirvittää - Kesäkuun katsaus 6/2021

Yhteenveto tulee päivän myöhässä varsinaiselle raportointi-illalle sattuneiden kiireiden takia. Salkun ja tilien tilanteet sain kuitenkin illalla talteen, joten numerot vastaavat oikeaa raportointikuukautta.

Salkku päätyi jälleen kerran uuteen ennätykseen, joka tällä kertaa on 462.120 euroa. Ennätyksiä on rikottu kuukausi toisensa jälkeen viime marraskuusta lähtien, ja 12 kk:n euromääräinen nousu on lähes 130 k€. Ei kannata valittaa, mutta vähän varovaisempaan moodiin tässä ollaan henkisesti ajautumassa. En tiedä onko siitä mitään hyötyä, sillä viimeksi kun aloin varovaiseksi (koronaromahduksen aikaan) ja tuhlasin vähemmän rahaa osakkeisiin, jäi halvat hinnan hyödyntämättä nopeasti alkaneen nousun edellä. Vielä jarruja ei ole laitettu päälle, sillä joitain omasta mielestä kohtuuhintaisia kohteita on vielä jäljellä. Jännityksellä jään seuraamaan, mitä Q2-raportit kertovat kohta alkavalla tuloskaudella.

 

Kesäkuu ei tuonut enää merkittäviä osinkotuloja, sillä kertymä jäi alle 200 euroon.

Toukokuun tapahtumat - 05/2021

 Taas on kuukausi mennyt ja on koosteen aika. Tärkeimmät huomiot toukokuulta:

• Tilastoitava omaisuus kasvoi toukokuussa kaikkiaan hieman yli 7000 euroa.
• Osakevarallisuus ylitti enimmäistä kertaa 300 k€:n rajan.
• Brutto-osingot toukokuussa 2904,44 euroa ja koko vuoden kertymä n. 8400 €.

Tein tässä kuussa harvinaisen peliliikkeen ja myin puolet eräästä omistamastani korkorahasto-osuudesta. Kehitys oli ollut kohtuullisen vaisua, joten inflaation kiihtymistä ja korkojen nousua odotellessa siirsin rahoja (oletettavasti) tuottavampiin kohteisiin. Samoin tilillä olleet osingot sijoitin heti uudelleen samoin kuin odotettavissa olevat varat, jotka taitavat viimein vapautua Tikkurilasta. Käteiskassa valahtikin tämän seurauksena alimmilleen yli kahteen vuoteen.

Osinkokertymä nousi toukokuussa edellisen vuoden kokonaiskertymää korkeammalle, ja edelleen odottelen noin 13 k€:n osinkopottia koko vuodelta. Laskujeni mukaan noin yksi tai useampi osinkoerä on tulossa kesä-joulukuussa 15 salkun yhtiöltä.

 

Kesän saapuminen on vilkastuttanut liikuntaharrastuksiani mutta samalla pienet rasitusvammat ovat alkaneet kiusaamaan. Kaikkineen olotila on muuttunut alkuvuoteen verrattuna paljon positiivisemmaksi, sillä työasioissakin alkaa viimein näkyä tunnelin päässä valoa vaikka selville vesille pääsemiseen on vielä matkaa. Se, että tietää tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa, antaa virtaa puskea eteenpäin. Haasteita on tietysti koko ajan käsissä, mutta nämä kuviot pääsivät liikaa pään sisään ja tulemaan liian isoiksi. 

 

 

 

Selvitys verottajalle tehty

Veroilmoituksen tarkastuksen takaraja alkaa lähestyä, joten ensi viikon tiistai-illan säädön vähentämiseksi toimin hieman ennakkoon. Valvontakoneisto on nykyisin niin massiivinen, että mitään oleellista tietoa verottajan ennakkotiedoista ei yleensä puutu. Tavisten tulopuolen veronkiertoreitit ovat hyvin vähissä mikäli työnantaja on vähänkään kunniallinen eikä maksa palkkoja suoraan setelirahalla. Rohkeimmat saattavat kokeilla vielä onneaan kryptovaluuttojen luovutusvoittojen kanssa.

Täydennettävää on useana vuonna löytynyt varsinkin joidenkin rahasto-osuuksien ja ulkomaisten osakkeiden kohdalla. Kaikki tiedot eivät jostain syystä mene Nordnetin kautta verottajan tietoon. Toinen kummallisuus liittyy ulkomaan rahassa maksettuihin osinkoihin, sillä ne poikkesivat tälläkin kertaa Nordnetin vuosiraportista. Ero ei ole suuri, mutta arvelen sen liittyvän valuuttakurssien käsittelyyn.

Ensimmäistä kertaa koskaan sain tehdä ansiotuloista työhuonevähennyksen, sillä työskentely kotoa käsin tuli enemmän tai vähemmän pakolliseksi loppusyksystä. Työhuonevähennystä ehdotin myös pääomatulojen hankkimisesta, ja tämän osalta pohdiskelin, mihin luokkaan itseni laittaisin: satunnaisten sivutulojen hankkiminen, jolloin vähennys on 225 €, vai huomattavien sivutulojen hankkiminen, joka oikeuttaa 450 €:n vähennykseen. Tulin siihen tulokseen, että mennyt vuosi oli vielä satunnaisten tulojen hankkimista, vaikka tavoitteena on huomattavat tulot.

Työhuonevähennysten lisäksi oli ilmoitettavaa myös pieneen korjaukseen liittyvästä kulusta, joka oikeutti 40 €:n kotitalousvähennykseen sekä 36 €:n hintaisesta Suomen Osakesäästäjien jäsenmaksusta. Kaikkiaan uutta vähennettävää kertyi siis 526 euroa.

Verottajan ennakkotietojen ja lisättyjen vähennysten jälkeen ansio- ja pääomatuloveroja kertyi viime vuodelta minun osalta valtion ja kaupungin kassoihin yhteensä 23 k€.

Lyhyt Wappujorina - Katsaus 04/2021

Loppukuussa oli isoja heiladuksia kursseissa ylös ja alas. Omalla kohdalla pudotukset osuivat isoihin omistuksiin ja nousut pieniin. Koska salkkuni ei ole kovin hyvin 'indeksoitunut', tappio indeksille ei tullut niukasti tuomariäänin vaan rumasti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.

Osinkoja tilille kilahteli huhtikuussa 4158 euroa, ja koko vuoden kertymä on kuun lopussa 5512 euroa.

Ostoksia tuli tehtyä noin 3700 eurolla. Ostetut kohteet olivat tälläkin kertaa tylsimyksiä, jotka eivät ratsasta uusimpien sijoitustrendien ja hypetyksen aallonharjalla.

Omaisuus kasvoi huhtikuussa 2,36%, joka Suomen rahayksikössä on 10.100 €, ja salkku päätyi lukemaan  439.600 €.

Nousua maaliskuussa(kin) - Katsaus 03/2021

Veret seisauttaneesta koronapaniikista ja siitä aiheutuneesta dipistä on kulunut noin vuosi, ja viimeisten 12 kk:n aikana sijoittajien on ollut mukavaa olla markkinoiden kyydissä. Oma tilastoitava varallisuuteni on noussut vuoden takaisesta 135 k€, joka on prosentteina noin 46 %.  Maaliskuussa varallisuus kasvoi reilut 21 k€ eli 5,2 % helmikuuhun verrattuna.

 

 

Yleisesti kurssinousu on vienyt hintoja sellaisille tasoille, että ostojen mielekkyys alkaa jo aiheuttaa pohdintaa. Siitäkin huolimatta lapoin rahaa osakkeisiin maaliskuussa noin 3300 euroa, ja listalla oli tällä kertaa Cibus, Fortum, Pfizer, Tokmanni ja Sampo sekä pienellä summalla eräs pohjoismainen kuluton indeksirahasto. Jonkinlaisena johtoajatuksena minulla oli laittaa Tikkurilasta vapautuvaa rahaa vähän etupainotteisesti muihin osakkeisiin, mutta näyttää Tikkurilan lunastus siirtyvän koko ajan eteenpäin.

Osinkokevät ei ole päässyt vielä ihan täyteen vauhtiin, ja maaliskuussa brutto-osingot olivat hieman alle 500 €. Yhteensä osinkoja kertyi Q1:llä 1350 €, kun koko vuoden arvio on noin 13 k€. Jäädään odottamaan, miten pahasti tuo arvio menee pieleen, kun varsinkin pankkien osingonmaksu ei ole vielä kirkossa kuulutettu.

Salkkuni kaksi suurinta omistusta ovat tällä hetkellä Nordea ja Sampo. Eilen huomasin, että molemmat olivat nousseet plussalle pitkähkön miinuskauden jälkeen. Oma historiani Nordean kanssa alkoi kesällä 2015, jolloin oletetun korkeahkon osinkotuoton innoittamana ostin 100 osaketta kappalehintaan 11,92 €! Päälle kympin hintaa olen maksanut Nordeasta vielä lokakuussa 2017, jolloin lappuja oli salkussa jo kohtuullinen pino. Vähän aikaa on siis vienyt, että takaisin plussalle on päästy, kun alkuperäiset osakkeet ovat vielä salkussa.

Verottaja toimitti tänään oman näkemyksensä verovuodesta 2020. Kaikki sattui aika hyvin kohdalleen eikä suuria summia tarvitse liikutella suuntaan tai toiseen. Pari vähennystä pitää ilmoittaa, jolloin palautusta olisi tulossa noin 500 €.

 

Helmikuun yhteenveto - 02/2021

Helmikuu oli nousukuukausi, sillä omaisuus kasvoi 8640 euroa eli prosenteissa 2.16%. Osake- ja rahastosalkku ilman käteistä on ensimmäistä kertaa kuukausikatsauksen yhteydessä yli 300.000 euroa. Vaikka tuo raja rikkoutui ensimmäisen kerran tammikuun alkupuolella, tammikuun loppuun se luisui vähän pienemmäksi.

Osinkoja tuli helmikuussa 336 euroa.

Käteisen määrä pieneni pari tonnia varsinkin osakeostojen takia, ja ostattavien listaan kuuluivat mm. AT&T, Fortum, TietoEVRY ja Sampo sekä pari rahastoa hyvin pienillä summilla.

Blogissa olen pitänyt kirjaa omaisuudesta loppuvuodesta 2017 lähtien, mutta kaukaisempi menneisyys oli vähän hämärä itsellekin. Historian selvittämiseksi pengoin arvo-osuustilien vanhat vuosiraportit selvittääkseni, miten arvo on kehittynyt uran alusta eli vuodesta 2010 lähtien. Numerot löytyi muuten helposti, mutta vuosi 2014 oli raporteilla rahastojen osalta niin epäselvä, että se piti jättää tarkastelusta pois.

 

 

Metsään meni - eikä tullut yhtään

Verottajalle on nyt jätetty selvitykset tuloista, menoista ja arvonlisäveroista vuodelta 2020. Tämä vuonna ei metsäomaisuudesta tullut lainkaan rahallista tuloa. Mustikoita sen sijaan tuli kerättyä eri kokoonpanoilla ainakin 40 litraa sekä noin litran verran lakkoja. Jos tarkkoja ollaan niin nekin hyvin suurelta osin naapuritilan puolelta.

Menopuoli oli seuraava:

Tiemaksuja ei voi välttää ja vakuutus on osa riskienhallintaa, joten se on puolipakollinen kulu. Ns. vapaaehtoiset kulut olivat tänä vuonna vähän koholla, koska pari hakkuualuetta piti uudistaa. Siinä toimii parhaiten valmiit taimet ja siemenet, sillä luonnollinen taimettuminen vie kauemmin ja on työläämpi tapa uudistaa metsää. Huoltoaseman mittarista kävin kerran hakemassa sahoille kannullisen pienkonebensiiniä (on vielä jäljellä) sekä Riistakeskuksesta purkillisen pahaa makua männyntaimien yläosiin pitämään hirvet erossa niistä (sitäkin on vielä jäljellä ensi syksyä varten).

Autoilua tuli metsänhoitoon liittyen yhteensä hieman yli 1200 km. Iso osa tuosta määrästä (noin 50%) johtuu hakkuualueiden uudistustöistä, sillä tekemista oli vähän enemmän kuin alunperin arvelin. Loput aiheutui normaaleista hoitotöistä (tarkastukset, taimikonhoito, tuulenkaadot ym puuhailu).

Kun ajokilometrien hinta ja työhuonevähennys otetaan huomioon, verottajelle lähti ilmoitus, että tein puunkasvatusharrastuksella viime vuonna tappiota yhteensä 1453,65 euroa.

Osinkoarvio vuodelle 2021

Iso osa salkun yhtiöiden hallituksista on tehnyt osinkoehdotuksensa viime vuoden (ja joiltain osin aiempien vuosien) tuloksista. Ehdotus puuttuu enää kolmelta yhtiöltä, mutta niiden yhteenlaskettu summa tulee olemaan alle 500 €, joten ne uskallan arvata itse ilman että kokonaisarvio menee pahasti pieleen.

Merkittävä osa kokonaissummasta kertyy viidestä suurimmasta yhtiöstä, ja niistä kolme pystyi joko pitämään samassa tai kasvattamaan sitä edelliseen vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä sijalla 4 oleva Telia päätyi leikkaamaan osinkoaan, ja samoin teki kolmospaikalla oleva Nordea, mutta heillä on maksamatta vielä edellisenkin vuoden osinko.

Pankkiosakkeita kaihertaa epävarmuus siitä, jatkuuko EKP:n suositus osingonjaon rajoittamisesta, ja se koskee omalla kohdallani Aktiaa, Nordeaa ja SEB:tä. Näiltä rahallista tuloa on odotettavissa aikaisintaan ensi syksynä siinä hyvässä tapauksessa, että saavat luvan tehdä niin. Pientä varovaisuutta tuolla sektorilla on havaittavissa, sillä ainakaan SEB:tä voi syyttää liian avokätisestä jakamiststa osinkoesityksen ollessa umpisurkea.

Rahaa olisi tulossa osinkojen muodossa tämän hetken arvion perusteella hieman yli 13000 euroa (brutto), mikä vastaa reilua 800 euroa kuussa nettona. Kohtuullinen osuus kokonaissummasta on pankkien edelliseltä vuodelta lykättyä osinkoa, ja vaarana on, että lykkäämissuositus jatkuu vielä ensi vuoteen. Jos näin käy, liikutaan vuoden 2019 kertymän lukemissa.

Edelleenkään en pidä siitä, että osakkeenomistajalle kuuluvan osuuden maksua viivytetään jakamalla se useampaan maksuerään pitkin vuotta. Vaikka käytäntö tulee vuosi vuodelta yleisemmäksi, itse en todellakaan kaipaa tasaista tulovirtaa vuoden mittaan, vaan kaiken mahdollisimman nopeasti omaan käyttöön, sillä luulen osaavani käyttää rahaa niin, ettei ns. ylimääräinen raha pala heti kaikenlaiseen humbuugiin. Pahin esimerkki ripottelusta ja päättämättömyydestä on Citycon, joka haluaa maksaa osinkonsa 4 kertaa vuodessa ja varmasti kirjaa esityksiinsä ja päätöksiinsä maksujen ehdollisuuden ja riippuvuuden hallituksen armeliaisuudesta.

Vuosittaiset osinkokertymät sijoittelun aloitusvuodesta lähtien