Verottajalle on nyt jätetty selvitykset tuloista, menoista ja arvonlisäveroista vuodelta 2020. Tämä vuonna ei metsäomaisuudesta tullut lainkaan rahallista tuloa. Mustikoita sen sijaan tuli kerättyä eri kokoonpanoilla ainakin 40 litraa sekä noin litran verran lakkoja. Jos tarkkoja ollaan niin nekin hyvin suurelta osin naapuritilan puolelta.
Menopuoli oli seuraava:
Tiemaksuja ei voi välttää ja vakuutus on osa riskienhallintaa, joten se on puolipakollinen kulu. Ns. vapaaehtoiset kulut olivat tänä vuonna vähän koholla, koska pari hakkuualuetta piti uudistaa. Siinä toimii parhaiten valmiit taimet ja siemenet, sillä luonnollinen taimettuminen vie kauemmin ja on työläämpi tapa uudistaa metsää. Huoltoaseman mittarista kävin kerran hakemassa sahoille kannullisen pienkonebensiiniä (on vielä jäljellä) sekä Riistakeskuksesta purkillisen pahaa makua männyntaimien yläosiin pitämään hirvet erossa niistä (sitäkin on vielä jäljellä ensi syksyä varten).
Autoilua tuli metsänhoitoon liittyen yhteensä hieman yli 1200 km. Iso osa tuosta määrästä (noin 50%) johtuu hakkuualueiden uudistustöistä, sillä tekemista oli vähän enemmän kuin alunperin arvelin. Loput aiheutui normaaleista hoitotöistä (tarkastukset, taimikonhoito, tuulenkaadot ym puuhailu).
Kun ajokilometrien hinta ja työhuonevähennys otetaan huomioon, verottajelle lähti ilmoitus, että tein puunkasvatusharrastuksella viime vuonna tappiota yhteensä 1453,65 euroa.
