Veret seisauttaneesta koronapaniikista ja siitä aiheutuneesta dipistä on kulunut noin vuosi, ja viimeisten 12 kk:n aikana sijoittajien on ollut mukavaa olla markkinoiden kyydissä. Oma tilastoitava varallisuuteni on noussut vuoden takaisesta 135 k€, joka on prosentteina noin 46 %. Maaliskuussa varallisuus kasvoi reilut 21 k€ eli 5,2 % helmikuuhun verrattuna.
Yleisesti kurssinousu on vienyt hintoja sellaisille tasoille, että ostojen mielekkyys alkaa jo aiheuttaa pohdintaa. Siitäkin huolimatta lapoin rahaa osakkeisiin maaliskuussa noin 3300 euroa, ja listalla oli tällä kertaa Cibus, Fortum, Pfizer, Tokmanni ja Sampo sekä pienellä summalla eräs pohjoismainen kuluton indeksirahasto. Jonkinlaisena johtoajatuksena minulla oli laittaa Tikkurilasta vapautuvaa rahaa vähän etupainotteisesti muihin osakkeisiin, mutta näyttää Tikkurilan lunastus siirtyvän koko ajan eteenpäin.
Osinkokevät ei ole päässyt vielä ihan täyteen vauhtiin, ja maaliskuussa brutto-osingot olivat hieman alle 500 €. Yhteensä osinkoja kertyi Q1:llä 1350 €, kun koko vuoden arvio on noin 13 k€. Jäädään odottamaan, miten pahasti tuo arvio menee pieleen, kun varsinkin pankkien osingonmaksu ei ole vielä kirkossa kuulutettu.
Salkkuni kaksi suurinta omistusta ovat tällä hetkellä Nordea ja Sampo. Eilen huomasin, että molemmat olivat nousseet plussalle pitkähkön miinuskauden jälkeen. Oma historiani Nordean kanssa alkoi kesällä 2015, jolloin oletetun korkeahkon osinkotuoton innoittamana ostin 100 osaketta kappalehintaan 11,92 €! Päälle kympin hintaa olen maksanut Nordeasta vielä lokakuussa 2017, jolloin lappuja oli salkussa jo kohtuullinen pino. Vähän aikaa on siis vienyt, että takaisin plussalle on päästy, kun alkuperäiset osakkeet ovat vielä salkussa.
Verottaja toimitti tänään oman näkemyksensä verovuodesta 2020. Kaikki sattui aika hyvin kohdalleen eikä suuria summia tarvitse liikutella suuntaan tai toiseen. Pari vähennystä pitää ilmoittaa, jolloin palautusta olisi tulossa noin 500 €.
