maanantai 6. marraskuuta 2017

Velkaa, velkaa

Yle uutisoi eilen asuntolainojen lyhennyvapaiden käytöstä ja uutisessa mainittiin, että tänä vuonna vähintään 20.000 kotitaloutta jättää lainansa lyhentämättä vuoden ajaksi (https://yle.fi/uutiset/3-9917515). Kulutus kasvaa tuloja nopeammin, ja Nordean pääekonomisti ei pidä ilmiötä aivan riskittömänä.

Omalla kohdalla asuntovelka tuntui varsinkin alussa lähes vankilalta, joka piti saada hoidettua nopeasti alta pois. Tosin silloin korotkin olivat huomattavasti nykyistä korkeammat, joten nopeaan maksuun oli tietysti enemmän perusteita. Ylimmillään korko kävi 6,5 %:ssa, ja tuohon tasoon nouseminen voisi aiheuttaa hampaiden kiristelyä monen matalaan korkotasoon tottuneen nykyisen asuntovelallisen kohdalla.

Niin, velka ahdisti sen verran paljon, että kaikki ylimääräinen raha tuli käytettyä ylimääräisiin lyhennyksiin. En tiedä nykytilanteesta, mutta tuohon aikaan ylimääräisiä lyhennyksiä sai tehtyä ilmaiseksi rajattoman määrän, joten harva se kuukausi tuli käytyä pankin konttorissa lyhentämässä lainaa. Marginaalia sai myös tingittyä alaspäin ilman kuluja. Alunperin marginaali oli 1.5 %, mutta pankkien lainakilpailun myötä se aleni asteittan puoleen prosenttiin ja alimmillaan se oli toisen asunnon lainassa 0,38 %.

Lainasavotta loppui viimein 16.7.2008, kun laina tuli maksetuksi pois (tarkistin päivämäärän maksutositteesta, joka on vielä tallessa). Tunnistan olevani vähän stressaantuva tyyppi velka-asioissa, joten oli oikeasti helpottunut olo. No, velkasumman pienentyessä pahin stressi alkoi vähitellen helpottaa, kun huomasi, ettei merkittäväkään korkojen nousu olisi ihan hirveästi pudottanut lyhennyksen osuutta kuukausimaksusta ja sitä kautta pidentänyt lainaa.

Yksi syy stressin kehittymiseen oli se, että jouduin noihin aikoihin tekemään pätkätöitä ilman minkäänlaista toivoa vakituisesta työsuhteesta. Se laittoi pelaamaan asiat enemmän varman päälle kuin jos olisin ollut vakaammassa työpaikassa. Rahankäyttö oli harkittua eikä varsinkaan matkustelua harrastettu. Ensimmäinen lapsikin syntyi vähän asuntolainan ottamisen jälkeen, joten kuviossa oli mukana äitiyslomat ja hoitovapaat ja sitä myötä pienemmät kokonaistulot. Jälkeenpäin ajateltuna elämä oli vähän kituuttelua ainakin ajoittain, mutta mistään tarpeellisesta ei tarvinnut tinkiä.