Varallisuustirkistelyä

Vauraus ja vauraaksi itsensä kokemisen ovat asioita, jotka vertautuvat henkilöä ympäröivään tasoon eli ovat enemmän tai vähemmän suhteellisia asioita. Keskiverron ja keskipalkkaisen työssäkäyvän suomalaisen varallisuus tarkoittaisi siirtymistä pohattaluokkaan, jos vertailukohta vaihdetaan esim. johonkin sopivaan Afrikan maahan, vaikka pohattaefekti olisi täysin poissa kuviosta arkisessa Suomi-elämässä. Samoin oma hyvällä tasolla oleva palkka tuntuisi vaatimattomalta ja nololta, jos lähipiiri tienaisi kaksi kertaa oman palkan verran.

Tilastokeskus julkisti eilen uutta tietoa suomalaisten varallisuudesta, joten vertailu muihin lajitovereihin on mahdollista uunituoreella vuoden 2016 datalla. Pääsanoma on, että suomalaisen kotitalouden nettovarallisuuden mediaani on 107.200 euroa ja keskiarvo 206.600 euroa. Kuten mediaanin ja keskiarvon erosta voidaan päätellä, on nettovarallisuusjakaumassa vielä pidempi häntä suurten varallisuuksien suuntaan kuin esim. palkkojen jakaumassa. Varakkaimman kymmenyksen hallinnassa onkin noin 47 % kaikesta nettovarallisuudesta. Heidän osuutensa kaikesta nettovarallisuudesta on kasvanut suht tasaisesti vuonna 1987 vallinneesta 37 %:n tasosta, kun kaikkien muiden osuus on pienentynyt vuodesta 1987.  Tämä ei suinkaan tarkoita varallisuuden vähenemistä muissa ryhmissä, vaan varallisuuden kasvun keskittymistä.

Varallisuuden kehittymistä voi arvioida tarkastelemalla eri ikäluokkien nettovarallisuuksia. Kun katsotaan ikäluokkia 25-34 v, 35-44,v ja 45-54 v, heidän nettovarallisuuksiensa mediaanit ovat 50 k€, 200 k€ ja 215 k€. Jos yksinkertaistetaan hieman ja arvataan heidän kaikkien aloittaneen työssäkäynnin 25 vuoden iässä, jolloin varallisuutta olisi ollut arviolta 10 k€, olisivat vuosittaiset nettovarallisuuksien kasvut 8 k€/v, 12.7 k€/v ja 8.2 k€/v, eli keskimäärin voitaisiin puhua varallisuuskasvusta hieman alle 10 k€/v. Kyse on näissä ikäryhmissä varmasti isolta osalta asuntolainojen takaisinmaksusta kertyvästä nettovarallisuudesta.

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omistaa 41 % kaikista kotitalouksista,. Näitä omistavien kotitalouksien osuus kasvaa kotitalouden tulojen kasvaessa, ja suurituloisimmassa kymmenyksessä jo yli 70 %:lla on osakkeita tai rahastoja. Tulojen kasvaessa on enemmän mahdollisuuksia laittaa rahaa poikimaan sijoituksiin. Salkun koon mediaani on 5680 €, jossa kasvua 8 % kolmen vuoden aikana.

Kaikkia tietysti kiinnostaa oma sijoittuminen tilastossa. Omalla kohdallani jos olisin yhden hengen kotitalous, nimissäni oleva nettovarallisuus ylittäisi yhdeksännen kymmenyksen alarajan (315 k€) mutta parhaan kymmenyksen alaraja (485 k€) jäisi saavuttamatta eli kuuluisin siis kaikkien kotitalouksien yhdeksänneksi varakkaimpaan kymmenykseen. Kotitaloutena yltäisimme melko maltillisillakin epälikvidien omistusten arvostuksilla varakkaimpaan kymmenykseen (rajana 485 k€). Omassa ikäluokassa (35-44 v) kotitalouksien parhaaseen kymmenykseen pääsee vähän helpommin (raja 409 k€), mutta pääsyä tämän ikäryhmän varakkaimpaan 5 %:iin en uskalla luvata täysin varmaksi (rajana 565 k€), vaan sinne pääseminen saattaisi vaatia vähintäänkin melko optimistista omaisuuserien arvotusta.