Case Arvopaperi ja printtimedian hitaus

Kesken viime aikojen suurimpiin kuuluvan talousmyllerryksen postilaatikkoon kolahti tänään Arvopaperi-lehti. Sisältöä selatessa tuli kyllä epätodellinen olo juttujen ajantasaisuuden suhteen. Tuntui tosiaankin siltä, että luenkohan jotain muinaista numeroa, sillä lehden jutut näyttivät tämän päivän perspektiivistä olevan tavanomaista ja liittyivät 'tavallisiin' talousaiheisiin. USAn tulliasioita sivuttiin tässä numerossa hyvin kevyesti, mutta luultavasti jonkin verran enemmän seuraavassa numerossa. Kerran kuussa ilmestyvälle aikakauslehdelle on varmasti oma paikkansa, mutta tässä tapauksessa sisältö ei tullipäätösten ja lehden ilmestymisaikatalun takia osunut ihan ajankohtaisuuden hermoon. Jääköhän lehden hyödyllisimmäksi anniksi tällä kertaa aivojen rasittaminen ristikkoa ratkaisemalla?

Pikaraportti tapahtumista - Kuukausikatsaus 03/25

Eräällä johtohahmolla on työkalupakissaan ainoastaan yksi työkalu, jota käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun. Tariffit, niillä uhkailu ja vastatoimenpiteet ovat jokapäiväinen uutisaihe ja samalla siemen talouden epävarmuuteen ja kohtuullisen varma reitti alamäkeen.

Salkku on näistä syistä ottanut osumaa maaliskuussa ja lasketellut 1,37 %, mikä ei ole valtavan draattinen pudotus. Nykyinen lukema on 640.896 €. Osakepuolella laskua ~13 k€, rahastoissa miinusta vajaa tonni, mutta käteistä ~6 k€ helmikuuta enemmän.

Osakeomistusten maantieteellinen jakauma.

Osinkokausi alkaa päästä kunnolla vauhtiin. Nordea maksoi pottinsa tänään, joten maaliskuun saldoksi tuli yhteensä 4720 €, kun koko kuluvan vuoden kertymä on hieman yli 6000 €. Nordnetin työkalut ennustaa, että huhtikuun osinkosumma on yli 10 k€. Luotan Nornetin laskelmiin myös koko vuoden osalta, sillä oma ennustetta en jaksa päivittää ihan euron tarkkuudella tipoittain osinkoja maksavien yhtiöiden takia. 

Maaliskuussa ostoihin kului rahaa n. 5700 € ja tapahtumalistauksen mukaan ne kohdistuivat isolta osin ruotsalaisiin pankki- ja teollisuusosakkeisiin, jotka tosin viime päivinä ovat olleet jonkinlaisessa luisussa. Nyt ehkä pitää laittaa jäitä hattuun ja seurata tilanteiden kehittymistä.

Epävarmuutta ilmassa tavallista enemmän - Kuukausikatsaus 02/2025

Sen verran on jo ikää, että yksi jos toinenkin mullistus on tullut koettua, mutta viimeisten viikkojen aikana tilanteet ovat kääntyneet totaalisesti ympäri ja asetelmat muuttuneet radikaalisti. Voimapolitiikka ja vahvemman oikeus tuntuvat nyt päivän sana ja jalkohin jää lähimmät (ja ehkä kohta entiset?) liittolaisetkin.

Yllä mainituista syistä alkuvuoden suotuisa kurssikehitys saattaa olla vähintäänkin tasoittumassa mutta luultavasti lähtemässä pieneen laskuun. Epäsuotuisista tapahtumista huolimatta helmikuussa päädyttiin kohtuullisen hyvään salkun kasvuun ja kokonaissumma on tänään 649.772 euroa, joka on luonnollisesti myös korkein lukema koskaan. Nousua kuukauden aikana tuli 22,200 € eli 3,54 %. Samalla osakeomaisuuden arvo ylitti ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan.

Osake- ja rahasto-ostoihin kului rahaa tässä kuussa n. 8.700 €, josta suurin siivu löysi kodin ruotsalaisista teollisuusosakkeista, mutta merkittävä osuus suuntasi myös Amerikkaan. Iso ostosumma pudotti käteisvarat pitkästä aikaa alle sadan tuhannen. Osakeomistusten maantiteellinen jakauma on hyvin suomipainotteinen, eikä se ole kovin pikaisesti muuttumassa, sillä en suunnittele mitään radikaaleja allokointiliikkeitä.

Osakesalkun maantieteellinen jakauma

Varsinainen osinkonmaksukausi ei ole vielä vauhdissa, mutta kuukausittaista tai neljännesvuosittaista osinkoa maksoi kuusi yhtiötä yhteensä 861 euroa. Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi koko vuoden osinkoennustetta ja päädyin arvioon 26.500 euroa (brutto). Alkaa vähitellen tuntua siltä, että passiivisilla tuloilla voisi ehkä pystyä elämään ihan kelvollista elämää koskematta pääomaan. En ole vielä kaikesta työelämän kurjuudesta huolimatta jättämässä työkuvioita, mutta nuo lukemat alkavat antaa kutkuttavan tunteen siitä, että taloudellinen riippumattomuus saattaisi oikeasti olla mahdollista ihan lähivuosina.

Tullien ja kauppasodan vaikutuksia odotellessa.

Metsäverotusta ja osinkoennuste kuluvalle vuodelle

Verottajalle pitäisi jälleen tehdä selvitystä metsätalouden tuloista ja menoista. Tulopuoli on helppo, sillä tuloja ei viime vuonna ollut lainkaan. Menopuolella tilakäyntejä oli 5 kappaletta ja kulutositteitakin oli hyvin maltillinen määrä, koska tarvike- ja materiaaliostokertoja oli erittäin vähän. Matkojen ja muiden ns. pakollisten kulujen jälkeen tulos on luonnollisesti tukevasti pakkasella, ja kun negatiivisessa eurosummassa on jo neljä numeroa, se alkaa tuntua jo melkein kohtuuttomalta. Kuten mainittua, kustannukset koostuivat oikeastaan vain välttämättömistä menoista, ja ainoa harkittavissa oleva säästökohde olisi metsävakuutus. Vakuutusten hinnat näyttävät muutenkin olevan reilussa nousussa ja yhtiöiden kilpailuttaminen on tavallisimpia vakuutuksia työläämpää. Useasta paikasta ei ole mahdollista saada hintaa nopeasti laskurista, vaan jonkinlainen ihmisen tekemä työvaihe kuuluu kuvioon. Laskureiden antamat yksittäiset tarjoukset olivat nekin reippaasti nykysopimusta kalliimpia, joten tarjouskierros pitänee tehdä tyylillä, joka oli arkipäivää ennen internet-aikaa.

Suurin osa osakesalkun yhtiöistä on raportoinut viime vuoden tuloksistaan ja julkaisseet ehdotuksensa osingonjaosta. Ehdotuksen julkaisseista yhtiöistä noin 80 % ehdottaa samaa tai korkeampaa osinkoa kuin viime vuonna. Kourallinen firmoja näkee hyväksi leikata osinkoa, ja suurimman prosentuaalisen leikkausken näyttää tekevän Neste, jonka bisnekset ja näkymät meni kuralle yllättävän nopeasti.

Pari firmaa, joilta kaipaisin yli tonnin bruttosummaa, on vielä odotuslistalla, mutta mitkään ennakkotiedot eivät viittaa suuriin negatiivisiin yllätyksiin niiden osalta. Jos omat taulukot eivät sisällä mitään perustavaa laatua olevia kaava-, pilkku- tai näppäilyvirheitä, olisi maltillisillakin lisäostoilla mahdollista saavuttaa 26.500 €:n osinkopotti tänä vuonna.

Vauhdikasta nousua vuoden alkuun - Kuukausikatsaus 01/2025

Vuosi alkoi reippaalla nousulla, joka ei prosentuaalisesti ollut mittaushistorian paras, mutta kuitenkin euromääräisesti isoin, jos unohdetaan 4/2019 saatu kertaluonteinen puunmyytitulo.Salkku turposi tammikuussa 6,25 %, joka euroina on 36.914 €, ja päätyi lukemaan 627.536 € eli kirkkaasti korkeimpaan arvoon ikinä. Kolmen kärki parhaissa nousijoissa oli Orion (+22,4 %), 3M (+19,4 %) ja Tokmanni (+15,4 %). Pahimpaan luisuun lähti Titanium (-19.1 %).

Kuukauden puheenaihe oli asuntorahastojen ovien meneminen säppiin ja sijoitusten muuttuminen pari kertaluokkaa aiempaa epälikvidimmiksi. Joskus olen itsekin tutkaillut asunto- ja metsärahastojen tuottohistorioita ja niistä perittäviä kuluja, mutta harvat osto- ja lunastusikkunat sekä korkeat merkintä-/hallinnointi-/lunastuskustannukset eivät houkutelleet hyppäämään niihin mukaan. Kyseisten rahastojen arvonmäärityskin on hieman epäläpinäkyvää ja mahdollisesti liian optimistista asiakkaiden houkuttelemiseksi. Metsäriskiä on muutenkin mukana ihan käsinkosketeltavassa muodossa n. 37 ha.

Tuloskausi on tunnetusti pyörähtänyt käyntiin ja vuoden 2024 tuloksista on ennättänyt raportoida 11 salkun yhtiötä. Kurssireaktiot ovat olleen vaihtelevasti eri suuntiin, mutta näppituntumalta ehkä useammin ylöspäin. Osinkoehdotukset ovat olleet myös samoja kuin viime vuonna tai maltillisesti suurempia.

Osinkoennuste koko vuodelle on vielä vaiheessa ja julkaistaan myöhemmin, mutta tammikuun brutto-osingot olivat yhteensä 446 €.

Myyntejä ei ollut tässä(kään) kuussa, mutta ostoihin kului rahaa 4580 €. Vaikka olen linjannut, että haluan pienentää Suomi-painoa, kotimaisiin osakkeisiin kului em. summasta aika tarkalleen puolet. Maantieteellinen hajautus hieman parani tuolla allokaatiolla, sillä osakkeissa jakauma on tällä hetkellä on Suomi 67 %, Ruotsi 20 % ja USA 13 %.

Sijoitteluvuoden 2024 tilinpäätös

Niin tuli tämäkin vuosi päätökseen, mutta kovin menestyksekäs se ei ollut. Salkku on edelleen erittäin suomipainotteinen eikä hintakehitys Helsingissä ole viime vuosina ollut erityisen myönteinen. Kotimaan tuottoindeksi (OMXHGI) tuli sentään selätettyä sellaisella marginaalilla, että ainakin Nordnetin mukaan päädyttiin plussan puolelle.

Vuoden aikana kokonaisuus (arvopaperit + käteinen/talletukset) turposi noin 62 k€ eli 11,7 %. Iso osa kasvusta on siis seurausta uuden rahan työntämisestä sijoituksiin. Pientä nousua eli 0,65 %:n kasvu tapahtui myös joulukuun aikana. 

Laajempi perspektiivi koko sijoitusuraan joudutaan ottamaan ilman käteis- ja talletusvaroja, sillä niistä ei ole kirjanpitoa alkuvuosilta. Jos unohdetaan tuo koronan jälkeisen rallin aiheuttama loikka vuonna 2021, tämän vuoden kasvu on euromääräisesti historian suurin. Samasta kuvasta saattaa päätyä toteamaan, että 'The first 100.000 € is a bitch'.

Blogia lukeneille on saattanut tulla selväksi, että strategianani on ollut koota passiivista tulovirtaa kohtuullista tai hyvää osinkoa maksavista yhtiöistä, ja vuodelle 2024 asetettu osinkotavoite oli 23 k€. Tavoite ylittyi ja kokonaissumma oli 23,583 €. Vuosittainen brutto-osinkohistoria on esitetty oheisessa kuvassa. Virallista tavoitetta en vielä aseta vuodelle 2025, mutta 25 k€ olisi mukava ylittää.

                                    Brutto-osingot vuosina 2010-2024

Säännöllisiä tai epäsäännöllisiä menoja ja palkkatuloja en ole blogikirjoituksissa avannut kovin yksityiskohtaisestti. Menojen kirjaamisessa olen niin laiska, että pitkäkestoinen seuranta ei kuitenkaan  onnistuisi eikä yksittäisen kuukauden raportoinnissa ole mitään informatiivista. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että suurin osa käteen jäävästä ansiotulosta ja kaikki osinkotulot menevät uusiin sijoituksiin. 

Mitä toiveita sijoitusvuodelle 2025? Suomi-osakkeisiin painottuvalle salkulle ainakin se kauan odotettu kotimaan talouden elpyminen olisi myönteistä. Talouden virkoamisen viivästymistä tosin ennustettiin pari viikkoa sitten, mutta toivottavasti työnantajien ja työntekijäjärjestöjen iso näkemysero palkankorotusten tasosta ei johda massiiviseen lakkoiluun ja kasvun hyytymiseen entisestään. Julkisesta taloudesta olisi syytä kohtuullisen pian tulla jotain positiivista signaalia, sillä tehtyjen toimien vaikuttavuutta aletaan seuraavien vaalien lähestyessä kyseenalaistamaan voimakkaasti, vaikka kovin konkreettisia vaihtoehtoisia toimia oppositiolla ei ole esittää. TV-keskusteluja seuranneena jotenkin kuumottaa skenaario seuraavasta vasemmalle kallellaan olevasta hallituksesta. Vaikutusten viivästyminen johtaisi myös uusiin leikkaus- ja/tai sopeutustarpeisiin, mikä on omiaan latistamaan kuluttajien ja mahdollisten investoijien tunnelmia. Sijoitussalkun puolella mitään kovin radikaaleja liikkeitä ei ole näköpiirissä, mutta hajauttaminen Suomen ulkopuolelle tulee jatkumaan ja ehkä kiihtymään entisestään.

Hyvää ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2025!

Pientä nousua ja osinkotavoite saavutettu - Kuukausikatsaus 11/2024

Jälleen on kuukausi vaihtumassa, joten on numeroiden koostamisen aika. Laskelmat piti tarkistaa kahteen kertaan, sillä lopputulos eli pieni salkun turpoaminen tuntui yleisen kurssikehityksen suhteen mahdottomalta. Vai liekö lokakuun numeroissa ollut joku lukema väärin?

Marraskuussa nousua tuli maltilliset 0,36 % eli reilut 2000 €, ja salkku päätyi lukemaan 586.798 €.

Ostoja marraskuussa tein noin 6500 eurolla. Suuri summa johtui jälleen määräaikaistalletunten vapautumisesta ja rahojen siirrosta muihin kohteisiin. Ostot suuntautuivat pääosin Ruotsin ja USAn osakkeisiin ja rahastoihin. Suomi-osakkeista ostin ainoastaan pienen siivun laskuvireistä UPM:ää, joka tietysti jatkoi laskettelua vielä kaupanteon jälkeenkin. Kulutetusta summasta noin 1000 euroa, meni Nordnetin Black Friday -kampanjassa muutaman yhtiön pieniin lisäsiivuihin.

Vuoden viimeinen merkittävä osinko tuli tilille keskiviikkona, kun Tokmanni maksoi toisen osinkoeränsä. Samalla paukahti rikki alkuvuonna asetettu 23 k€:n osinkotavoite. Tosin vielä rimaa hipoen, sillä tilitapahtumien mukaan osinkoja on tänä vuonna tullut bruttona 23.069 €. Joulukuussa on kalenterin mukaan vielä muutamia maksajia, mutta tuleva kokonaissumma on ainoastaan n. 300 €. Tarkemmat luvut seuraavassa kuukausikatsauksessa, mutta alustavan arvion mukaan osinkosumma tulee kasvamaan viime vuodesta n. 2500 €.

Kaikki tietää, että veroja tarvitaan yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen. Myös se on yleistä tietoa, että Suomi ei oli kovin lempeä verottaja, mutta siitä huolimatta alv-ruuvia halusi kiristää nykyinen oikeistohallituskin. Tehdään yksinkertainen verolaskelma tuon em. osinkosumman perusteella:

• Osinkosumma pörssiyhtiö(i)stä: 23.000 €
• Osinkovero: 5865 €
• Minulle jäävä summa: 17135 €
• Kulutan koko summan alv 25,5 %:n tuotteisiin -> Alv yht. 3482 €
• Veroja yhteensä: 9347 €
• Veroja prosentteina brutto-osingoista: 40,6 %

Verottajan keräämä summa on aivan posketon! Ja vielä poskettomammaksi tilanne muuttuisi, jos ostettavat tuotteet olisivat joitain erillisen valimisteverotuksen alaisia tuotteita. 

Oletetaan vielä, että osinkoja jakaneet yhtiöt ovat tehneet voittoa, hoitaneet yhteisöveronsa ja maksaneet sitten osinkonsa viivan alle jääneistä summista eikä hyvitelleet omistajiaan tappiovuosien jälkeen velkarahalla. Tällöin yhtiön tai yhtiöiden on täytynyt tehdä voittoa ennen yhteisöveron maksua 28750 € pystyäkseen maksamaan minulle tuon 23 k€:n bruttosumman. Yrityksen vero tässä vaiheessa siis 5750 €. Koko ketjussa on tässä vaiheessa maksettu veroja 15.097 euroa. Ansiotulojen puolella tulisi hyvin samansuuntaista tulosta. En tiedä, miten tämä voi olla toimiva systeemi, mutta jotenkin tämä leikki vaan pyörii, mutta rahaa on ainakin verottavilla osapuolilla kroonisesti liian vähän.

Puolimatkan välikatsaus

Otsikossa on todennäköisesti hieman virheellinen tieto. Ikää tuli hetki sitten maagiset 50 vuotta ja optimistiseti ajatellen oltaisiin tavoite-eliniän puolivälissä, mutta realismia taitaa olla, että ensimmäinen puolikas maallisesta matkastani on mennyt jo ajat sitten.

Vaikka 40-vuotispäivä ei tuntunut juuri miltään, oli tässä viimeisimmässä syntymäpäivässä vähän pelottava tunne, että jokin mystinen raja on ylitetty lopullisesti. Tuntui siltä, että vanhuus tuli numeron vaihtumisen takia paljon lähemmäksi ja samalla markkina-arvoni työelämässä saattoi ainakin oman pääni sisällä laskea pari askelta. Toisin vielä 16 vuotta pitäisi pysyä oravanpyörässä mukana, jos aikoo saavuttaa virallisen eläkeiän.

Mitä on jäänyt matkalta käteen? Paljon hyviä asioita, mutta myös pitkäaikaisia vastoinkäymisiä. Blogin hengen mukaisesti keskityn henkilökohtaiseen talouteen enkä lähde avaamaan elämäntarinani muita alueita. Talouden pääasiat likvidin omaisuuden suhteen on raportoitu blogin kuukausikatsauksissa hyvinkin tarkasti. Koska blogissa on kerrottu asioita vuodesta 2017 lähtien, katsotaan ensin tilastotietoa mitä on tapahtunut ennen noita vuosia ja sen jälkeen suunntaan tulevaan.

Kokoaikaisessa työssä olen ollut valmistumisestani lähtien eli 1990-luvun loppupuolelta saakka poislukien hieman lyhennetty työaika parin vuoden ajalta sivutoimisten opintojen aikana. Urasuunnittelu ei ollut opintojen aloittamisesta alkaen kovin  systemaattinen ja selkeä, vaan kyseessä oli jonkinlainen ajelehtiminen suuntiin, joissa uusia mahdollisuuksia avautui. Jälkikäteen nähtynä palkkataso ei alkuvuosina ollut kovin kummoinen, vaikka useat luulivat alan palkkojen olevan melko korkeat. Vanhoja palkkalaskelmia vuodesta 2000 eteenpäin on edelleen tallessa ja kooste niistä on oheisessa kuvassa. Vertailun vuoksi mukana on myös Tilastokeskuksen raporteista ongitut kokopäiväisten työntekijöiden mediaanipalkat. Kaikki summat on vertailun helpottamiseksi muutettu viimeisimmän tarkasteluvuoden eli vuoden 2023 rahaksi. 

Liekö perintöä sota-aikana syntyneiltä vanhemmiltani, että rahaa käytän kulutukseen kaikkein mieluiten mahdollisimman vähän. Rahaa jäi 2000-luvun alkuvuosinakin asuntolainan maksusuunnitelman hoitamisen jälkeen sen verran ylimääräistä, että maksoimme ylimääräisiä lyhennyksiä, jolloin suunnitellusta maksuajasta tippui reilu kolmannes pois. 

Sijoittaminen ei työurani alkuaikoina ollut mikään suurten massojen harrastus. En tuntenut ketään, joka ainakaan julkisesti olisi kertonut sijoittavansa osakkeisiin. Joskus saattoi erään työkaverin näytöllä vilahtaa lukuja ja käppyröitä, joiden tulkitsin liittyvän kurssitietoihin. Aihe ei kiinnostanut minua käytännössä lainkaan eikä esimerkiksi USAn subprime-kriisi aiheuttanut mitään huolta (ei koske minua jos kurssit vähän heiluvat). Kiinnostus alkoi hiljalleen herätä juuri subprime-kriisin jälkimainingeissa, kun silloinen esimieheni kertoi onnistuneensa ostamaan suomiosakkeita hyvin matalalta tasolta, minkä jälkeen ne olivat nousseet rutkasti. Osakesijoittaminen tuli omiin kuvioihini vuonna 2010, kun menin ostamaan Fortumin osakkeita hintaan 18,42 €/kpl (Huom! viimeisin hinta 16,27 €). Ostojen vauhti on vuosien mittaan kiihtynyt tulotason paranemisen myötä ja saatujen osinkojen ruokkiessa ostoja yhä voimakkaammin.

Sijoitussalkkuni ensisijainen tavoite on tuoda taloudellista turvaa tilanteisiin, joissa ansiotasooni tulee merkittäviä muutoksia omista päätöksistäni tai nykyisen tai tulevien työnantajieni päätöksistä johtuen. Toki toiveissa on, että siitä riittäisi rutkasti käytettäväksi myös lopulta eläkkeellä ollessa.

Nyt kun siirryin virallisesti vanhojen ihmisten kategoriaan ja leppoisat eläkepäivät siintävät jo ajatuksissani, samaan aikaan eläkkeistä olikin paljon uutisointia, josta paistoi läpi jonkinlainen kriisitunnelma:

• Eläkkeisiin ehdotetaan karua leikkausta - Nämä 600 000 henkilöä tulilinjalla (TE 15.11.)
• Näin eläkeläisiltä viedään lähes 100 euroa kuussa - Katso paljonpuhuva laskelma (IL 11.11.)
• Eläkepomo pelkää leikkauksia eläkkeisiin - tätä mieltä ovat muut eläkevaikuttajat (IS 13.11.)
• Eläkkeet voivat muuttua perustavanlaatuisesti, varoittaa Suvi-Anne Siimes (HS 11.11.)
• Vihreiden Harjanne ehdottaa eläkkeisiin lisäveroa (HS 1.11.)

Perussäännöt olivat alunperin selkeät. Eläkettä kertyy sovitussa suhteessa ansiotuloihin ja sitä aletaan maksaa tietyn iän saavuttamisen jälkeen. Pelko järjestelmän kriisiytymisestä on ajanut siihen, että sääntöjä on rukattu muuttamalla ainakin nuorempien eläkeikää myöhäisemmäksi ja pudottamalla tasoa elinaikakertoimella. Jokin järjestelman uudistus taitaa olla suunnitteilla, mutta odotuksissa ei ainakaan ole ehtojen paraneminen tulevien eläkeläisten kannalta. Kun valtiokin tarvitsee aina vaan hupenevaan kassaansa täytettä, verotus tuskin tulee merkittävästi kevenemään. 

Omalla kohdallani tilanne on tällä hetkellä melko keskimääräinen. Kertynyt kuukausieläke on 2130 €/kk, joka on hieman viime vuoden keskieläkettä suurempi. Bruttoansioiden pudotus tulee olemaan prosentuaalisesti aika merkittävä siitäkin huolimatta, että saisin ja jaksaisin työskennellä nykyisellä ansiotasolla säädettyyn eläkeikään saakka. 

Vaikka olen tullut nyt vanhaksi ja viisaaksi, jatkan sijoitusmatkaani ilman suurempia muutoksia tämänhetkiseen suunnitelmaan. Pääpaino on edelleen osakkeissa/osakerahastoissa ja sijoitushorisontti on pitkä.

Rumat lukemat nousun katketessa - Kuukausikatsaus 10/2024

Pitkä nousuputki päättyi ja salkun arvo pakitti muutaman kuukauden takaiseen arvoon. Näin kävi siitäkin huolimatta, että ammattilaiset ovat jo jonkin aikaa toitottaneet Helsingin pörssin huikeaa nousupotentiaalia ja sitä että käppyröiden oikea suunta pitäsi olla koillinen. Uskokoon näihin ken haluaa.

Lokakuussa tuli pataan yli 19 k€ eli prosentteina -3,6 %. Kokonaisarvo valahti siis reilusti alle vasta viime kuussa ensimmäisen kerran ylittyneen 600 k€:n rajan. Lukema on tänään 584.712 €. 

Ostoihin kului tässä kuussa varmaankin ennätyksellinen viisinumeroinen summa. Tämä johtuu siitä, että Svean määräaikaistililtä vapautui kohtuullinen potti, josta iso osa meni lyhyen koron rahastoon, jossa oletan olevan parampi tuotto nyt, kun Svea alensi maksamiaan korkoja.

Osinkopuolella oli pitkästä aikaa vähän vilkkaampaa, kun minua muisti 12 yhtiötä kertyneen bruttosumman ollessa 3032 euroa. Samalla ylittyi 20 k€:n raja tänä vuonna, mutta ei vielä viime vuoden lukema. Jostain syystä sekoilin aiemmin koko vuoden osinko-odotuksen kanssa, kun kirjoitin sen olevan 24 k€. Tämähän ei ollut virallinen alkuperäinen lukema, vaan se on edelleenkin se huhtikuussa heitetty arvio eli 23 k€. On vähän rajoilla, päästäänkö siihen.

Tuo ensimmäinen kuva palautti mieleen, että tämän 'päiväkirjan' ensimmäinen kuukausikatsaus on julkaistu lokakuussa 2017 eli 7 vuotta sitten. Tuona aikana salkun koko on kasvanut 144 %. On korostettava, että tuo ei ole sama kuin sijoitusten tuotto, vaan kasvu koostuu sijoitustuoton lisäksi mm. ansio- ja puunmyyntituloista säästöön ja sijoituksiin menneistä summista. Huominonarvoista ja surullista on, että OMXHPI oli lokakuussa 2017 hyvin lähellä indeksin tämän päivän lukemaa. Jälkiviisaasti voi sanoa, että Ameriikan indekseihin sijoittaminen olisi ollut huomattavan paljon tuottavampaa.

Helppo tapa rikastua?

Voisitko suositella kenellekään säännöllistä sijoittamista tuotteeseen, jossa hallinnointipalkkio on noin 60 % sijoitetusta summasta, jossa ‘voitonjako’ on räikeän epätasaista ja jossa tuotto-odotuksen mediaani 30 vuoden jälkeen on reilusti yli 50 % pakkasella? En minäkään, mutta tätä tuotetta markkinoidaan laajasti koko kansalle, ja samalla se on tuote, jota 39 % suomalaisista pitää todennäköisimpänä reittinä vaurastumiseen.

Kyseessä on tietenkin Lotto, tuo varsinkin vanhemman polven suosikkipeli, jonka pelaaminen pitäisi pitää ilon puolella - ainakin pelin tarjoajan ohjeen mukaan. Minusta tuossa on pelaajien näkökulmasta ilo todella kaukana, sillä tuote on käytännössä rahantekokone ja laillistettu ryöstö, jonka ajurina toimii pelaajien haave nopeasta ja helposta rikastumisesta.

Pelin perussäännöt ovat selkeät. Tarkoituksena on arvata lottokoneen sylkemien pallojen numeroita, ja mitä enemmän arvaat niitä oikein, sitä enemmän voitat rahaa. Todennäköisyydet eri voittoluokille on laskettavissa lukion matematiikan oppien perusteella, mutta niiden hahmottaminen voi jäädä vajaaksi ja siten omat voittomahdollisuudet tulee yliarvioitua.

Kun tuo edellä mainittu vaurastumisuutinen tuli julki, minua alkoi kiinnostaa, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet vaurastua Lottoa pelaamalla pitkässä juoksussa. Simuloin tilannetta, jossa 1.000.000 suomalaista alkaa pelata kukin viisi riviä Lottoa joka viikko 30 vuoden ajan (52 viikkoa per vuosi). Kunkin pelatun rivin voittotodennäköisyydet määrittelin noudattamaan todellisia todennäköisyyksiä ja voittosummat suoraan Loton voitonjaon käytänteiden mukaisesti. Simuloidussa perustilanteessa päävoitto kokonaisuudessaan on 1.000.000 euroa, mutta jos 7 oikein -tuloksia ei kyseisellä kierroksella ole, seuraavan viikon päävoitto kasvaa miljoonalla ilman ylärajaa (näin ei välttämättä ole todellisuudessa). Pääpotin kasvaminen ei siis innostanut pelaamaan enemmän, vaan kaikki lottoajat pitivät kurinalaisesti 5 riviä/kierros -linjan. Kaikki pelatut rivit on pelattu perussäännöillä ilman plussauksia, haravoita tai muita järjestelmiä eli yhden rivin hinta on 1 € ja todennäköisyydet peruskauraa. Inflaation tai muiden tekijöiden vaikutuksia voittosummaan tai pelatun rivin hintaan ei otettu huomioon.

No, kuinka tilanteet alkavat kehittyä? Jonkun voiton tuottavan rivin todennäköisyys on noin 2 %, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa pelaajista alkaa viikoittain menettää tuon 5 euron panoksensa. Todennäköisimpiä voittoja ovat 3+1 oikein (2 €) ja 4 oikein (10 €), mutta nämä pikkuvoitot ovat lähes yhdentekeviä kokonaisuuden kannalta ja niiden tarkoitus on käytännössä ainoastaan ylläpitää illuusiota ison voiton mahdollisuudesta. Päävoiton todennäköisyys on 1:18.643.560, joten 5 miljoonan pelatun rivin viikkovauhdilla päävoittoja tulee keskimäärin harvemmin kuin kerran kolmessa viikossa. Muita voittoja tulee tietenkin nopeampaan tahtiin, mutta toisen vähänkään merkittävän voittosumman (6+1 oikein) todennäköisyys on verrattain pieni (1:2.663.366). Kuva 1 esittää 50:n satunnaisesti valitun pelaajan voitto-/tappiotilanteen koko tarkastelujaksolta.

Kuva1: Voitto-/tappiotilanne 50 satunnaisen pelaajan osalta.

Kuvassa 2 on esitetty 7 oikein -tulosten kumulatiivinen kerääntyminen koko simuloidulla ajanjaksolla. Täysosumia kertyi koko simulaatiossa yhteensä 423 kappaletta, mikä vastaa hyvin teoreettista odotusarvoa. 

Kuva 2: Täysosumarivien kumulatiivinen lukumäärä.

Kuva 3 esittää pelaajien maksaman summan (5.000.000 €/viikko) ja heille voittoina palautuneen summan kumulatiivisesti koko 30 vuoden ajalta. Osa voitoista on kiinteitä, osa riippuu pelaamiseen käytetystä summasta ja lisäksi merkittävät voittosummat jaetaan tasan samoin veikanneiden kanssa. Kaikkiaan pelaajille palautui tässä simulaatiossa 40,8 % pelaamiseen käytetystä 7,8 mrd€:n kokonaissummasta. Veikkaus ilmoittaa Loton palautusprosentin olevan noin 41 %, joten simulaation tulos oli kohtuullisen yhtenevä virallisen totuuden kanssa. Voittoina maksettu viikoittainen summa voi vaihdella hyvinkin paljon ensisijaisesti päävoiton kumuloitumisen takia, mutta se pysyy koko ajan erittäin hyvin ennustettavana eikä siten koskaan uhkaa pelin järjestäjän voittoja.

Kuva 3: Pelaamiseen käytetty summa (sin.) ja voittoina maksettu summa (pun.) kumulatiivisesti koko tarkastelujaksolta

Oletan, että pankkitilille tuleva tai siellä oleva ylimääräinen 100.000 euroa saa keskivertokansalaisen tuntemaan taloudellisen tilanteensa kohtuullisen turvalliseksi. Valitun 30 vuoden peliajan päätteeksi tämän rajan yli pääsi 860 henkilöä (0,086 % pelaajista). Miljonääriksi päätyi yhteensä 316 henkilöä (0,032 % pelaajista). Kaikki 7 oikein veikanneet eivät siis saa miljoonaa tililleen pääpottien jakamisen takia.

Nyt sitten ne pysäyttävät luvut. Yhteensä 996.541 pelaajaa eli 99,65 % kaikista lottoajista oli 30 vuoden kuluttua tappiolla eli ovat käyttäneet peliin enemmän rahaa kuin ovat siitä saaneet voittoina. Yksittäisistä pelaajista kukaan ei sentään jäänyt kokonaan ilman voittoa eikä siten ollut tarvetta kirjata maksimaalista 7800 euron tappiota. Huono-onnisin oli kuitenkin (pers-)netonnut pelaamisesta -7220 euroa. Euromääräinen tuoton mediaani ei ollut kovin paljon tätä parempi, sillä se oli niinkin huono kuin -6611 €. Pelaajista 90 % oli hävinnyt vähintään 6261 euroa, ja vielä 99 % oli menettänyt tarkastelujakson aikana vähintään 3881 euroa!

Henkilöt, jotka olivat jakson päätyttyä suunnilleen omillaan, olivat saaneet pikkuvoittojen lisäksi tyypillisesti kolme kappaletta 6 oikein -tuloksia. Rahaa niistä tulee ykköstonneja. Kyseisen voiton todennäköisyys on 1:83.230, joten hyvin suurelle osalle pelaajista ei siis tullut edes yhtä 6 oikein -tulosta koko 30 vuoden aikana (kukin pelannut koko aikana 7800 lottoriviä). Päävoiton tai 6+1 -voiton saaneet eivät ihmiselonsa aikana ennätä pelaamalla saamaan tilannettaan miinukselle. Muulla rahankäytöllä se kuitenkin onnistuu.

Yksittäinen kierros on kohtuullisen helppo hahmottaa pelkän lukion matematiikan avulla, mutta pitkäaikaisvaikutukset eivät ole niin selkeät. Tämäkin oli vain yksi realisaatio kyseisestä peliskenaariosta ja sen toistaminen toisi hieman erilaisen tuloksen. Lisäksi se oli rakennettu ilman mitään vaihtelua eri viikkojen välillä ja myös järjestelmäpelaaminen oli jätetty pois kuviosta. Uskon kuitenkin, että simulaatio kertoo ison ja karkean sekä karun kuvan todellisuudesta.

Todennäköisyyksien ja voittojen odotusarvojen perusteella Loton pelaamisessa ei ole mitään järkeä. Pelien ensisijainen tarkoitus on tuottaa pelin järjestäjälle voittoa ja näyttää sellaiselta, ettei se olisi suuren yleisön mielestä aivan posketon vedätys. Veikkaus on tehnyt tämän ilmeisen onnistuneesti, kun Loton suosio on säilynyt. Itse en pelaa mitään arvaus- tai arvontapelejä.