Puolimatkan välikatsaus

Otsikossa on todennäköisesti hieman virheellinen tieto. Ikää tuli hetki sitten maagiset 50 vuotta ja optimistiseti ajatellen oltaisiin tavoite-eliniän puolivälissä, mutta realismia taitaa olla, että ensimmäinen puolikas maallisesta matkastani on mennyt jo ajat sitten.

Vaikka 40-vuotispäivä ei tuntunut juuri miltään, oli tässä viimeisimmässä syntymäpäivässä vähän pelottava tunne, että jokin mystinen raja on ylitetty lopullisesti. Tuntui siltä, että vanhuus tuli numeron vaihtumisen takia paljon lähemmäksi ja samalla markkina-arvoni työelämässä saattoi ainakin oman pääni sisällä laskea pari askelta. Toisin vielä 16 vuotta pitäisi pysyä oravanpyörässä mukana, jos aikoo saavuttaa virallisen eläkeiän.

Mitä on jäänyt matkalta käteen? Paljon hyviä asioita, mutta myös pitkäaikaisia vastoinkäymisiä. Blogin hengen mukaisesti keskityn henkilökohtaiseen talouteen enkä lähde avaamaan elämäntarinani muita alueita. Talouden pääasiat likvidin omaisuuden suhteen on raportoitu blogin kuukausikatsauksissa hyvinkin tarkasti. Koska blogissa on kerrottu asioita vuodesta 2017 lähtien, katsotaan ensin tilastotietoa mitä on tapahtunut ennen noita vuosia ja sen jälkeen suunntaan tulevaan.

Kokoaikaisessa työssä olen ollut valmistumisestani lähtien eli 1990-luvun loppupuolelta saakka poislukien hieman lyhennetty työaika parin vuoden ajalta sivutoimisten opintojen aikana. Urasuunnittelu ei ollut opintojen aloittamisesta alkaen kovin  systemaattinen ja selkeä, vaan kyseessä oli jonkinlainen ajelehtiminen suuntiin, joissa uusia mahdollisuuksia avautui. Jälkikäteen nähtynä palkkataso ei alkuvuosina ollut kovin kummoinen, vaikka useat luulivat alan palkkojen olevan melko korkeat. Vanhoja palkkalaskelmia vuodesta 2000 eteenpäin on edelleen tallessa ja kooste niistä on oheisessa kuvassa. Vertailun vuoksi mukana on myös Tilastokeskuksen raporteista ongitut kokopäiväisten työntekijöiden mediaanipalkat. Kaikki summat on vertailun helpottamiseksi muutettu viimeisimmän tarkasteluvuoden eli vuoden 2023 rahaksi. 

Liekö perintöä sota-aikana syntyneiltä vanhemmiltani, että rahaa käytän kulutukseen kaikkein mieluiten mahdollisimman vähän. Rahaa jäi 2000-luvun alkuvuosinakin asuntolainan maksusuunnitelman hoitamisen jälkeen sen verran ylimääräistä, että maksoimme ylimääräisiä lyhennyksiä, jolloin suunnitellusta maksuajasta tippui reilu kolmannes pois. 

Sijoittaminen ei työurani alkuaikoina ollut mikään suurten massojen harrastus. En tuntenut ketään, joka ainakaan julkisesti olisi kertonut sijoittavansa osakkeisiin. Joskus saattoi erään työkaverin näytöllä vilahtaa lukuja ja käppyröitä, joiden tulkitsin liittyvän kurssitietoihin. Aihe ei kiinnostanut minua käytännössä lainkaan eikä esimerkiksi USAn subprime-kriisi aiheuttanut mitään huolta (ei koske minua jos kurssit vähän heiluvat). Kiinnostus alkoi hiljalleen herätä juuri subprime-kriisin jälkimainingeissa, kun silloinen esimieheni kertoi onnistuneensa ostamaan suomiosakkeita hyvin matalalta tasolta, minkä jälkeen ne olivat nousseet rutkasti. Osakesijoittaminen tuli omiin kuvioihini vuonna 2010, kun menin ostamaan Fortumin osakkeita hintaan 18,42 €/kpl (Huom! viimeisin hinta 16,27 €). Ostojen vauhti on vuosien mittaan kiihtynyt tulotason paranemisen myötä ja saatujen osinkojen ruokkiessa ostoja yhä voimakkaammin.

Sijoitussalkkuni ensisijainen tavoite on tuoda taloudellista turvaa tilanteisiin, joissa ansiotasooni tulee merkittäviä muutoksia omista päätöksistäni tai nykyisen tai tulevien työnantajieni päätöksistä johtuen. Toki toiveissa on, että siitä riittäisi rutkasti käytettäväksi myös lopulta eläkkeellä ollessa.

Nyt kun siirryin virallisesti vanhojen ihmisten kategoriaan ja leppoisat eläkepäivät siintävät jo ajatuksissani, samaan aikaan eläkkeistä olikin paljon uutisointia, josta paistoi läpi jonkinlainen kriisitunnelma:

• Eläkkeisiin ehdotetaan karua leikkausta - Nämä 600 000 henkilöä tulilinjalla (TE 15.11.)
• Näin eläkeläisiltä viedään lähes 100 euroa kuussa - Katso paljonpuhuva laskelma (IL 11.11.)
• Eläkepomo pelkää leikkauksia eläkkeisiin - tätä mieltä ovat muut eläkevaikuttajat (IS 13.11.)
• Eläkkeet voivat muuttua perustavanlaatuisesti, varoittaa Suvi-Anne Siimes (HS 11.11.)
• Vihreiden Harjanne ehdottaa eläkkeisiin lisäveroa (HS 1.11.)

Perussäännöt olivat alunperin selkeät. Eläkettä kertyy sovitussa suhteessa ansiotuloihin ja sitä aletaan maksaa tietyn iän saavuttamisen jälkeen. Pelko järjestelmän kriisiytymisestä on ajanut siihen, että sääntöjä on rukattu muuttamalla ainakin nuorempien eläkeikää myöhäisemmäksi ja pudottamalla tasoa elinaikakertoimella. Jokin järjestelman uudistus taitaa olla suunnitteilla, mutta odotuksissa ei ainakaan ole ehtojen paraneminen tulevien eläkeläisten kannalta. Kun valtiokin tarvitsee aina vaan hupenevaan kassaansa täytettä, verotus tuskin tulee merkittävästi kevenemään. 

Omalla kohdallani tilanne on tällä hetkellä melko keskimääräinen. Kertynyt kuukausieläke on 2130 €/kk, joka on hieman viime vuoden keskieläkettä suurempi. Bruttoansioiden pudotus tulee olemaan prosentuaalisesti aika merkittävä siitäkin huolimatta, että saisin ja jaksaisin työskennellä nykyisellä ansiotasolla säädettyyn eläkeikään saakka. 

Vaikka olen tullut nyt vanhaksi ja viisaaksi, jatkan sijoitusmatkaani ilman suurempia muutoksia tämänhetkiseen suunnitelmaan. Pääpaino on edelleen osakkeissa/osakerahastoissa ja sijoitushorisontti on pitkä.

Rumat lukemat nousun katketessa - Kuukausikatsaus 10/2024

Pitkä nousuputki päättyi ja salkun arvo pakitti muutaman kuukauden takaiseen arvoon. Näin kävi siitäkin huolimatta, että ammattilaiset ovat jo jonkin aikaa toitottaneet Helsingin pörssin huikeaa nousupotentiaalia ja sitä että käppyröiden oikea suunta pitäsi olla koillinen. Uskokoon näihin ken haluaa.

Lokakuussa tuli pataan yli 19 k€ eli prosentteina -3,6 %. Kokonaisarvo valahti siis reilusti alle vasta viime kuussa ensimmäisen kerran ylittyneen 600 k€:n rajan. Lukema on tänään 584.712 €. 

Ostoihin kului tässä kuussa varmaankin ennätyksellinen viisinumeroinen summa. Tämä johtuu siitä, että Svean määräaikaistililtä vapautui kohtuullinen potti, josta iso osa meni lyhyen koron rahastoon, jossa oletan olevan parampi tuotto nyt, kun Svea alensi maksamiaan korkoja.

Osinkopuolella oli pitkästä aikaa vähän vilkkaampaa, kun minua muisti 12 yhtiötä kertyneen bruttosumman ollessa 3032 euroa. Samalla ylittyi 20 k€:n raja tänä vuonna, mutta ei vielä viime vuoden lukema. Jostain syystä sekoilin aiemmin koko vuoden osinko-odotuksen kanssa, kun kirjoitin sen olevan 24 k€. Tämähän ei ollut virallinen alkuperäinen lukema, vaan se on edelleenkin se huhtikuussa heitetty arvio eli 23 k€. On vähän rajoilla, päästäänkö siihen.

Tuo ensimmäinen kuva palautti mieleen, että tämän 'päiväkirjan' ensimmäinen kuukausikatsaus on julkaistu lokakuussa 2017 eli 7 vuotta sitten. Tuona aikana salkun koko on kasvanut 144 %. On korostettava, että tuo ei ole sama kuin sijoitusten tuotto, vaan kasvu koostuu sijoitustuoton lisäksi mm. ansio- ja puunmyyntituloista säästöön ja sijoituksiin menneistä summista. Huominonarvoista ja surullista on, että OMXHPI oli lokakuussa 2017 hyvin lähellä indeksin tämän päivän lukemaa. Jälkiviisaasti voi sanoa, että Ameriikan indekseihin sijoittaminen olisi ollut huomattavan paljon tuottavampaa.

Helppo tapa rikastua?

Voisitko suositella kenellekään säännöllistä sijoittamista tuotteeseen, jossa hallinnointipalkkio on noin 60 % sijoitetusta summasta, jossa ‘voitonjako’ on räikeän epätasaista ja jossa tuotto-odotuksen mediaani 30 vuoden jälkeen on reilusti yli 50 % pakkasella? En minäkään, mutta tätä tuotetta markkinoidaan laajasti koko kansalle, ja samalla se on tuote, jota 39 % suomalaisista pitää todennäköisimpänä reittinä vaurastumiseen.

Kyseessä on tietenkin Lotto, tuo varsinkin vanhemman polven suosikkipeli, jonka pelaaminen pitäisi pitää ilon puolella - ainakin pelin tarjoajan ohjeen mukaan. Minusta tuossa on pelaajien näkökulmasta ilo todella kaukana, sillä tuote on käytännössä rahantekokone ja laillistettu ryöstö, jonka ajurina toimii pelaajien haave nopeasta ja helposta rikastumisesta.

Pelin perussäännöt ovat selkeät. Tarkoituksena on arvata lottokoneen sylkemien pallojen numeroita, ja mitä enemmän arvaat niitä oikein, sitä enemmän voitat rahaa. Todennäköisyydet eri voittoluokille on laskettavissa lukion matematiikan oppien perusteella, mutta niiden hahmottaminen voi jäädä vajaaksi ja siten omat voittomahdollisuudet tulee yliarvioitua.

Kun tuo edellä mainittu vaurastumisuutinen tuli julki, minua alkoi kiinnostaa, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet vaurastua Lottoa pelaamalla pitkässä juoksussa. Simuloin tilannetta, jossa 1.000.000 suomalaista alkaa pelata kukin viisi riviä Lottoa joka viikko 30 vuoden ajan (52 viikkoa per vuosi). Kunkin pelatun rivin voittotodennäköisyydet määrittelin noudattamaan todellisia todennäköisyyksiä ja voittosummat suoraan Loton voitonjaon käytänteiden mukaisesti. Simuloidussa perustilanteessa päävoitto kokonaisuudessaan on 1.000.000 euroa, mutta jos 7 oikein -tuloksia ei kyseisellä kierroksella ole, seuraavan viikon päävoitto kasvaa miljoonalla ilman ylärajaa (näin ei välttämättä ole todellisuudessa). Pääpotin kasvaminen ei siis innostanut pelaamaan enemmän, vaan kaikki lottoajat pitivät kurinalaisesti 5 riviä/kierros -linjan. Kaikki pelatut rivit on pelattu perussäännöillä ilman plussauksia, haravoita tai muita järjestelmiä eli yhden rivin hinta on 1 € ja todennäköisyydet peruskauraa. Inflaation tai muiden tekijöiden vaikutuksia voittosummaan tai pelatun rivin hintaan ei otettu huomioon.

No, kuinka tilanteet alkavat kehittyä? Jonkun voiton tuottavan rivin todennäköisyys on noin 2 %, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa pelaajista alkaa viikoittain menettää tuon 5 euron panoksensa. Todennäköisimpiä voittoja ovat 3+1 oikein (2 €) ja 4 oikein (10 €), mutta nämä pikkuvoitot ovat lähes yhdentekeviä kokonaisuuden kannalta ja niiden tarkoitus on käytännössä ainoastaan ylläpitää illuusiota ison voiton mahdollisuudesta. Päävoiton todennäköisyys on 1:18.643.560, joten 5 miljoonan pelatun rivin viikkovauhdilla päävoittoja tulee keskimäärin harvemmin kuin kerran kolmessa viikossa. Muita voittoja tulee tietenkin nopeampaan tahtiin, mutta toisen vähänkään merkittävän voittosumman (6+1 oikein) todennäköisyys on verrattain pieni (1:2.663.366). Kuva 1 esittää 50:n satunnaisesti valitun pelaajan voitto-/tappiotilanteen koko tarkastelujaksolta.

Kuva1: Voitto-/tappiotilanne 50 satunnaisen pelaajan osalta.

Kuvassa 2 on esitetty 7 oikein -tulosten kumulatiivinen kerääntyminen koko simuloidulla ajanjaksolla. Täysosumia kertyi koko simulaatiossa yhteensä 423 kappaletta, mikä vastaa hyvin teoreettista odotusarvoa. 

Kuva 2: Täysosumarivien kumulatiivinen lukumäärä.

Kuva 3 esittää pelaajien maksaman summan (5.000.000 €/viikko) ja heille voittoina palautuneen summan kumulatiivisesti koko 30 vuoden ajalta. Osa voitoista on kiinteitä, osa riippuu pelaamiseen käytetystä summasta ja lisäksi merkittävät voittosummat jaetaan tasan samoin veikanneiden kanssa. Kaikkiaan pelaajille palautui tässä simulaatiossa 40,8 % pelaamiseen käytetystä 7,8 mrd€:n kokonaissummasta. Veikkaus ilmoittaa Loton palautusprosentin olevan noin 41 %, joten simulaation tulos oli kohtuullisen yhtenevä virallisen totuuden kanssa. Voittoina maksettu viikoittainen summa voi vaihdella hyvinkin paljon ensisijaisesti päävoiton kumuloitumisen takia, mutta se pysyy koko ajan erittäin hyvin ennustettavana eikä siten koskaan uhkaa pelin järjestäjän voittoja.

Kuva 3: Pelaamiseen käytetty summa (sin.) ja voittoina maksettu summa (pun.) kumulatiivisesti koko tarkastelujaksolta

Oletan, että pankkitilille tuleva tai siellä oleva ylimääräinen 100.000 euroa saa keskivertokansalaisen tuntemaan taloudellisen tilanteensa kohtuullisen turvalliseksi. Valitun 30 vuoden peliajan päätteeksi tämän rajan yli pääsi 860 henkilöä (0,086 % pelaajista). Miljonääriksi päätyi yhteensä 316 henkilöä (0,032 % pelaajista). Kaikki 7 oikein veikanneet eivät siis saa miljoonaa tililleen pääpottien jakamisen takia.

Nyt sitten ne pysäyttävät luvut. Yhteensä 996.541 pelaajaa eli 99,65 % kaikista lottoajista oli 30 vuoden kuluttua tappiolla eli ovat käyttäneet peliin enemmän rahaa kuin ovat siitä saaneet voittoina. Yksittäisistä pelaajista kukaan ei sentään jäänyt kokonaan ilman voittoa eikä siten ollut tarvetta kirjata maksimaalista 7800 euron tappiota. Huono-onnisin oli kuitenkin (pers-)netonnut pelaamisesta -7220 euroa. Euromääräinen tuoton mediaani ei ollut kovin paljon tätä parempi, sillä se oli niinkin huono kuin -6611 €. Pelaajista 90 % oli hävinnyt vähintään 6261 euroa, ja vielä 99 % oli menettänyt tarkastelujakson aikana vähintään 3881 euroa!

Henkilöt, jotka olivat jakson päätyttyä suunnilleen omillaan, olivat saaneet pikkuvoittojen lisäksi tyypillisesti kolme kappaletta 6 oikein -tuloksia. Rahaa niistä tulee ykköstonneja. Kyseisen voiton todennäköisyys on 1:83.230, joten hyvin suurelle osalle pelaajista ei siis tullut edes yhtä 6 oikein -tulosta koko 30 vuoden aikana (kukin pelannut koko aikana 7800 lottoriviä). Päävoiton tai 6+1 -voiton saaneet eivät ihmiselonsa aikana ennätä pelaamalla saamaan tilannettaan miinukselle. Muulla rahankäytöllä se kuitenkin onnistuu.

Yksittäinen kierros on kohtuullisen helppo hahmottaa pelkän lukion matematiikan avulla, mutta pitkäaikaisvaikutukset eivät ole niin selkeät. Tämäkin oli vain yksi realisaatio kyseisestä peliskenaariosta ja sen toistaminen toisi hieman erilaisen tuloksen. Lisäksi se oli rakennettu ilman mitään vaihtelua eri viikkojen välillä ja myös järjestelmäpelaaminen oli jätetty pois kuviosta. Uskon kuitenkin, että simulaatio kertoo ison ja karkean sekä karun kuvan todellisuudesta.

Todennäköisyyksien ja voittojen odotusarvojen perusteella Loton pelaamisessa ei ole mitään järkeä. Pelien ensisijainen tarkoitus on tuottaa pelin järjestäjälle voittoa ja näyttää sellaiselta, ettei se olisi suuren yleisön mielestä aivan posketon vedätys. Veikkaus on tehnyt tämän ilmeisen onnistuneesti, kun Loton suosio on säilynyt. Itse en pelaa mitään arvaus- tai arvontapelejä.

Nyt paukahti 600k€ rikki! - Kuukausikatsaus 09/2024

Viime kuun katsauksessa fiilistelin, että olisipa mukava nähdä seuraavan sataluvun rikkoutuvan syyskuussa. Syyskuun alun laskettelu siirsi toiveita kauemmas, mutta loppukuun nousuputki kiritti salkun yli 600 k€:n rajan. Tälle hetkellä salkku näyttää lukemaa 603.797 €, mikä on noin 2 % enemmän kuin viime kuussa. Puoli miljoonaa on ylittynyt ensimmäistä kertaa kesällä 2021, mutta lukema jäi tuolloin keikkumaan välille 450-500 k€ yli kahdeksi vuodeksi. Kunnollinen 500 k€:n ylitys tapahtui vasta viime marraskuussa, jonka jälkeen on pysytelty tuon rajan yläpuolella. 

Ostoihin kului syyskuussa n. 5100 €, ja osakehankinnat olivat SKF, Valmet, Volvo, Investor, UPM ja Fortum. Valmet kimposikin heti oston jälkeen isolla prosentilla jättikaupan julkistamisen seurauksena. Hajautusta Amerikkaan tein Handelsbankenin rahaston kautta.

Osinkopuolella oli verrattain kuivaa kokonaissumman ollessa 316 €. Koko vuoden kertymä on tänään 17.393 €. Jonkinlainen tavoite oli päästä tänä vuonna 24.000 euroon, mutta se tuntuu nyt olevan vielä aika kaukana, kun muistaa, että merkittäviä maksajia on jäljellä enää verrattain vähän. Meniköhän alkuperäiset laskelmat jotenkin pieleen.

Suomalaiseen mielenlaatuun hyvin sopivan tulotietojen perinpohjaisen penkomisen lisäksi sijoittelua harrastavia luultavasti kiinnostaa, mitä muiden salkuissa tapahtuu. Tilastokeskukselta tuli äskettäin tiedot kotitalouksien varallisuudesta. Osake- ja rahastosijoittajien alkaa olla on ihan merkittävä määrä, mutta itselleni tuli yllätyksenä tyypillisten salkkujen koko. Omassa ikäryhmässäni (45-54 -vuotiaat) mediaanisalkku on 5867 € ja keskiarvo 42.185 €. Keskiarvo kuulostaa ihan hyvältä, mutta se yllätti, että yli puolella ikäiselläni sijoittajalla(!) on alle 6000 €:n arvopaperiomaisuus. Erittäin positiivista on, että sijoittaminen on aloitettu, mutta kyllähän ikäluokan mediaani kertoo hieman karulla tavalla tavallisten palkansaajien säästämismahdollisuuksista. Toki täytyy muistuttaa itseäni, että ei oman salkkuni koko ollut valtavan suuri edes 5 vuotta asuntolainan päättymisen jälkeen. Vanhemmissa ikäryhmissä omaisuuden mediaaniarvo kasvaa voimakkaasti, mikä viitannee siihen, että vanhuuden turvan kerryttämisen prioriteetti kasvaa iän karttuessa ja säästämismahdollisuudet saattavat parantua lainojen tullessa maksetuksi ja lasten muutettua pois kotoa. Oma arvioni on, että omatoimisen varautumisen merkitys tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi, jopa elintärkeäksi, kun valtio ei enää pysty pitämään huolta omistaan. 

Puolen vuoden nousuputki - Kuukausikatsaus 08/2024

Elokuun alkupäivinä näytti, että salkun arvon nousuputki katkeaa kohtuullisen rumalla tavalla. Markkinapaniikki kuitenkin hellitti ja nousuksihan se koko kuukausi taas meni eli kasvua heinäkuun lopusta tuli 2.1 %. Sijoitussalkun arvo on nyt noussut kuukausitarkasteluissa puoli vuotta putkeen. Tuona aikana kasvua on tullut 63.611 euroa (12 %), joten kokonaissumma on tänään 592.060 euroa. Syyskuussa olisi mukava vaihtaa tuon alla olevan kuvan pystyakselin skaalaa.

Elokuu oli poikkeuksellinen ostokuukausi, sillä käytin rahaa ostoihin yli 8900 euroa. Kuun alkupuolen "romahdus" laukaisi Sulo Vilen -tyyppisen reaktion, ja 5.9. oli monta ostotapahtumaa. Toisaalta kokonaissummaa paisutti lyhyen koron rahaston normaalia suurempi osto, jolla siirsin tuottamattomalle käyttötilille kertyneitä varoja tekemään vähän parempaa tuottoa.

Etukäteen oli tiedossa, että osinkojen määrä olisi pieni, mutta summa kiipesi edelliskuuta hieman suuremmaksi ja oli 780 €. Tällä kertaa koko tuo summa tuli ulkomailta.

Nyt kun tytär tekee muuttoa pois kotoa uudelle opiskelupaikkakunnalle, on tullut mietittyä omaa opiskelun aloitusta 90-luvun alkupuoliskolla ja miten asiat silloin olivat. Opintotuki oli 1540 mk ja asumistukea sain reilun tonnin vuokraan vuodesta riippuen noin 700-800 mk. Vuokran jälkeen rahaa elämiseen jäi siis yli tonni, mikä on yli 50 % saadusta kokonaissummasta. Tuolla mallilla pyörittelin opiskelut läpi ilman velkaa satunnaisten kesätöiden turvin. Tyttären maku asunnon suhteen johti ehkä keskivertoa opiskelijakämppää korkeampaan vuokraan, mutta kuitenkin varsin tavanomaiseen summaan tuossa kaupungissa. Siitä huolimatta opinto- ja asumistuki eivät yhdessä riitä vuokran maksamiseen, joten puuttuva osa ja muu eläminen on kustannettava säästöillä, velalla ja/tai työskentelyllä. Paljon on opiskelijoiden asema huonontunut n. 30 vuoden aikana, kun muistaa, että omana aikanani elettiin kuitenkin syvää talouslamaa tai oltiin vasta pääsemässä kasvuun kuopan pohjalta. Täytyy kyllä tunnustaa, että en tunne asumistuen nykyisiä laskentaperusteita, joten välivuoden aikaiset hankkeet saattavat alentaa tukea.

Jälleen uusi ATH-lukema mutta muuten tavanomaista - Kuukausikatsaus 07/2024

Lomat on enää muisto vain ja jälleen kiidetään oravanpyörässä lähes normivauhtia. Myös varallisuuslukema kiisi jälleen uuteen ennätykseen, joka tänään on 579.924 €. Nousua edelliseen kuuhun verrattuna 0,65 %, joka on euroina 3849 €. Viimeisen viikon muutamat nousupäivät siis varmistivat viidennen perättäisen ATH-kuukauden.

Ulkomuistista olisin sanonut, että mennyt kuukausi olisi ollut tavanomaista hiljaisempi ostojen suhteen. Salkun tapahtumayhteenveto ei kuinkaan valehtele ja se paljastaa ostotapahtumia olleen 10 kappaletta ja rahaa ostoihin on poltettu lähes 4200 €. Ostot ovat olleet aika tavanomaisia lisäyksiä salkussa jo olleisiin yhtiöihin. Mainittakoon erikseen, että jonkin aikaa olen ostanut erästä Nordnetin valikoimassa olevaa lyhyen koron rahastoa, joka jyskyttää suoraa viivaa kohti koillista viiden prosentin tuottovauhtia. Kyseiseen rahastoon tein pari lisäostoa. Luvuista ja kaavioista näkee, että nämä rahasto-ostot eivät ole olleet valtavan suuria, sillä suuri osa 'käteinen'-kategoriaan kuuluvista rahavaroista on Svean 12 kk:n määräaikaistileillä.

Edellisessä katsauksessa tuli mainittua Kemira, joka oli kivunnut salkun toiseksi suurimmaksi omistukseksi. Tulosraportin julkistuksen jälkeen lähdettiinkin ryminällä alaspäin, mutta kakkospaikka säilyi Nordean peesissä. Vielä Kemiraakin pahempia tulosjulkistajia olivat Stora Enso (-9,5 % heinäkuussa) ja Tokmanni (-13,7 % heinäkuussa). Positiivisin yllättäjä oli 3M, joka on tuloksen kertomisen jälkeen noussut noin 20 %.

Kuten oli jo ennakkoon tiedossa, osingoilla ei mässäilty heinäkuussa. Osinkoeuroja kertyi laariin 455 kappaletta (brutto). Elokuu näyttää osinkojen suhteen vähän paremmalta. Jään seuraamaan tilannetta.

Kesälomakuulumiset - Kuukausikatsaus 06/2024

Vuoden ensimmäinen puolikas on sitten taputeltu ja se meni ihan kohtuullisesti - ainakin jos uskomme Nordnetin antamaa vertailua OMXHGI-indeksiin. Siinä missä OMXHGI lähti alamäkeen toukokuun puolivälissä, oma salkku on pystynyt vastustamaan luisua paljon paremmin. YTD on lukemassa +6,79 %, kun 'vertailuindeksi' näyttää arvoa +1,93 %. Kun katsotaan pelkkästään salkun absoluuttista kokoa, nousua vuodenvaihteesta on tullut lähes tarkalleen 9 %.

Kesäkuussa liikkeet olivat hyvin maltillisia. Salkun arvo kasvoi vajaat pari tonnia eli 0,33 %, ja se saavutti siten neljännen perättäisen ATH-arvon eli 576.193 €. 

Osinkojen suhteen kulunut kuukausi oli aika kuivakka. Niitä maksoi muutama kuukausi- ja kvartaaliosinkoja jakava ulkomainen yhtiö ja kokonaissumma oli alle 300 €. Myös heinäkuu näyttää kovin hiljaiselta. Koko vuoden osinkokertymä on tällä hetkellä 15.731 €.

Salkun toiseksi suurimmaksi omistukseksi on kiilannut yllätyksellisesti Kemira.  Se oli pitkään tasaisen harmaa yhtiö, jonka kurssi pysyi vuosikausia lähes samalla tasolla. Ensimmäiset Kemirat olen ostanut vuonna 2017 juuri tuon tasaisuuden sekä ennustettavan ja kohtuullisen hyvän osingon takia, ja ostoja on tapahtunut enemmän tai vähemmän tasaisesti. Jonkinlainen nousutrendi on ollut käynnissä loppuvuodesta 2022 lähtien positiivisten tulosvaroitusten ja näkymien noston ajamina. Nordea on edelleen salkun suurin ja kaunein, eikä Kemira hengitä sen niskaan ihan kovin lähellä. Viimeisimpien kurssipyrähdysten myötä lisäostoja en ole enää tehnyt, sillä tunnuslukujen valossa yhtiö näyttää itselleni jo hieman kalliilta.

Kesäloma on jo hyvässä vauhdissa ja täysi lomamoodi on tosiasia työkuvioiden himmennyttyä taustalle. Täysverisenä intoverttina ja omasta mielestäni riittävästi maailmaa jo nähneenä henkilönä en kaipaa lomalta matkustelua tai tapahtumien tykitystä, vaan lomassa parasta on vapaus, kun voit tehdä mitä huvittaa milloin huvittaa. Loman loppumetreillä tulee taas pieni ahdistus, kun tietää, että kohta arki alkaa ja vapaaherran elämästä joutuu luopumaan. Mutta ei mennä asioiden edelle vaan nautin vielä jäljellä olevasta vapaudesta lepäämällä ja parantelemalla keväällä vihoittelemaan ruvenneita rasitusvammoja.

Nousukiitoa - Kuukausikatsaus 05/2024

SDP loihtii miljardeja lähes tyhjästä. Näin kirjoittaa tänään HS tutkailtuaan puolueen julkistamaa "kasvupakettia" (lainausmerkit toimittajan käsialaa). Leikkaaminen ei maistu äänestäjille ja SDP onkin noussut mielipidemittausten suurimmaksi puolueeksi. Tässä vaiheessa voidaan jääkiekkovalmentaja Aimo Nivaskan sanoin lähes varmuudella todeta, että me ollaan hävitty tää peli. Verotuksen ja varsinkin sen progression kiristäminen tulee olemaan ainoa keino talouden kojaamiseksi.

Oma talous kehittyi tässä kuussa suotuisasti. Omaisuus kasvoi 4,6 % ja euroina 25.277 euroa. Loppulukema on tänään 574.292 euroa. Tasan vuoden takaiseen tilanteeseen kasvua on tullut 22 % eli hieman yli 100 k€. 

Osinkoja ropisi laariin 12 yhtiöstä yhteensä 3327 euroa. Vuoden alusta lähtien maksettujen osinkojen määrä ylitti 15 k€:n rajan.

Ostopuolella oli hieman rauhallisempaa kuin huhtikuussa. Rahaa tärväytyi osake- ja rahasto-ostohin 4300 euroa. Myyntitapahtumia ei tässä kuussa ollut.

Kesäloma ja pieni irtautuminen työkuvioista alkaa jo siintää silmissä. Aika usein tulee nykyisin mietittyä vähän isompaakin irtautumista tai downshiftaamista. Firman sitouttamiskeinot ovat olleet sen verran tehokkaita eikä tilanteet työpaikalla ole vielä eskaloituneet, joten vielä mitään isoja liikkeitä ei ole tullut tehtyä. Epäselvää on, missä vaiheessa liikkeitä tapahtuu, mutta varmuudella voin sanoa, että näin kuormittavaa työtä en jatka eläkeikään saakka, vaikka palkka ja edut kompensoivat haittoja toistaiseksi.

Missä voisimme vielä säästää? - Kuukausikatsaus 04/2024

Säästäväisyys oli ennen hyve. Menojen järkevä suhteuttaminen tuloihin ja velkarahan käyttö kohteisiin, jotka ehkä tuottavat joskus jotain, oli ainoastaan hyvää taloudenpitoa. Nämä periaatteet eivät ole enää voimassa. Ainakin mikäli uskomme iltauutisten jälkeisiä keskusteluohjelmia tai viestipalvelu X:ää. A-Studion sun muiden katsomisen olen lopettanut, sillä sietokyky eräiden puolueiden talousprofeettojen kaikkitietävää olemusta ja kommentointia kohtaan on nyt aika huono. Hallitus on kaiken tuhoava ilmestyskirjan peto, ja mitkään uudistukset, muutokset ja nykyisten rakenteiden muuttaminen ei tule kysymykseen vaan rahaa pitäisi jakaa kaikkiin suuntiin vähintään yhtä hövelisti kuin ennenkin. Muiden pohjoismaiden vauhdissa täytyy pysyä hyvinvointivaltiokilpailussa vaikka sitten myöhemmin riesaksi koituvalla velkarahalla. Ja tietysti verotusta jatkuvasti kiristämällä. En väitä että hallituksen toimet ovat kaikki olleet hyviä, mutta ei tilanne parane laittamalla päitä pensaaseen.

No ei tämän enempää avautumista, vaan mennään asiaan. Salkun koko kasvoi huhtikuussa noin 2,3 % ja uusi lukema on 549.015 €, eli suurin koskaan saavutettu arvo. Lievä noususuuntainen trendi on jatkunut nyt puolisen vuotta. Alla olevan kuvan sininen tolppa eli suorien osakeomistusten arvo puhkaisi ensimmäistä kertaa 400 k€:n viivan.

Osinkojen puolesta kuukausi oli aivan mahtava. Niitä maksoi 22 yhtiötä yhteensä 9681 euroa! Koko vuoden saldo tähän mennessä on 12.046 euroa, eli vähän reilu puolet koko vuoden tavoitteesta. Tässä vaiheessa koko vuoden ennuste hämärtyy, sillä en jaksa käyttää aikaa näiden monta kertaa vuodessa maksettavien osuuksien seurantaan. Pidetään tavoite 23 k€:ssa ja tarkennetaan sitä vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Saatuja osinkoja tuli käytettyä vanhaan tyyliin rahasto- ja osakeostoihin. Ostoissa Suomi on ollut Talouselämän artikkelissa esitetyn näkemyksen vastaisesti aika isolla painolla, kun kohteista löytyy mm. Kesko, Neste, Elisa, Kone ja Valmet. Ruotsi-USA -akselilta ostoskärryihin valikoitui viittä osaketta. Taisi käydä niin, että saadut osingot ja vähän tilillä olevaa rahaa tuli tuhlattua pikavauhtia, sillä kulutettu kokonaissumma oli 5-numeroinen.

Veroilmoituksen tekeminen on nykyisin melko kivutonta, kun meitä valvotaan järjestelmien kautta niin kattavasti. Jostain syystä ulkomaiset osakeomistukset eivät siirry Nordnetin kautta verottajan tietoihin ja ne joutui lisäämään käsin. Samoin muissa valuutoissa kuin euroissa maksetuissa osingoissa on pientä heittoa verottajan ja Nordnetin minulle toimittamissa summissa. Tämä johtunee jostain valuuttakurssien erilaisesta ajoituksesta. Luotin siihen, että verottajan numerot ovat riittävän oikein enkä lähtenyt korjaamaan niitä. Veroilmoituksen esitäytetty versio ehdotti reilun satasen jäännösveroa, joten aika hyvin sattui ennakonpidätykset kohdalleen.Vähennyksiin lisäsin Osakesäästäjien jäsenmaksun ja pienimmän työhuonevähennyksen sjoitustoimintaan liittyen. Jäännösvero ei näillä tempuilla vielä muutu palautukseksi.

Osinkomietteitä ja ATH:ta - Kuukausikatsaus 03/2024

Katsaus tulee hieman ennenaikaisesti maaliskuun pörssipäivien loppumisen takia. Aloitetaan osingoilla. Aiempia tekstejä lukeneille on luultavasti tullut selväksi, että olen sijoitustrendeihin sopimaton ja parjattu osinkoja arvostava piensijoittaja. Kyllä, isot osinkoprosentit ovat merkki kasvun hiipumisesta ja jonkinlaisesta pysähtyneisyydestä, mutta toisaalta pidän suuresti vakauudesta, ennustettavuudesta ja siitä, että yritys tekee minulle täysin passiivista ja positiivista kassavirtaa ilman että minun tarvitsee miettiä myyntien ajankohtia, veroseuraamuksia tms. Alan tässä suhteessa kuulostaa eläkeläissijoittajalta, mutta kylmä tosiasia on, että maaginen 50v todella rupeaa puskemaan pään sisään, ja aiempi matalahko riskinotto ja -sietokyky ei ole muuttunut ainakaan kovin paljon paremmaksi. Senpävuoksi kassavirran ylläpito ja kasvattaminen on edelleen agendalla, vaikka rahat menevätkin tällä hetkellä suoraan uusiin sijoituksiin.

Eräs osinkotuloihin liittyvä rajapyykki on ylittynyt kuluvan kuukauden aikana. Osinkokevät alkaa saada kierroksia ja seurannan mukaan 9 yhtiötä maksoi osinkoja maaliskuussa yhteensä 1365 euroa. Tämä tarkoittaa pitkäaikaiskirjanpidon mukaan sitä, että koko vuonna 2010 alkaneen sijoitteluhistorian aikana saatujen osinkojen yhteissumma on maaliskuussa ylittänyt bruttona 100.000 euroa. Teknisestihän tämä on vain erään numeroarvon ylitys, mutta tasaluvut ovat aina jonkinlaisia psykologisia rajapyykkejä. Aikaa tähän kului noin 14 vuotta.

Vuodesta 2010 lähtien saadut brutto-osingot ja arvio tänä vuonna saatavista osingoista.

Maaliskuu oli salkun koon kehittymisen kannalta lievästi positiivinen kuukausi, sillä sen koko kasvoi 1.51 %, ja loppusumma on tänään kaikkien aikojen korkein eli 536.437 euroa. 

Viimeisin 12 kk:n jakso on ollut hieman tavallisuudesta poikkeava, sillä salkussani ei ole kovin isolla painolla osakkeita, joiden kurssi raketoisi valtavan kasvun tai yleisen hypetyksen takia, joten salkku on yleensä seurannut Helsingin indeksejä tai jäänyt niistä vähän jälkeen. Nyt ollaan viimeisen vuoden aikana ainakin Nordnetin mukaan reilusti tuottoindeksin yläpuolella, mikä taitaa osittain johtua Ruotsin ja USAn painon kasvamisesta sijoituskohteissa. Salkussa vuoden aikana eniten nousseiden osakkeiden TOP10-listalla onkin vain kolme Suomi-osaketta.

.

Maaliskuu oli aika iso ostokuukausi, sillä rahaa kulutin ostoihin lähes 7700 euroa. Nämä ei olleet ihan puhtaita netto-ostoja, sillä helmikuussa lihoiksi laitetusta Cityconista oli vielä rahaa käytettäväksi. Ostotapahtumia oli huikeat 26 kappaletta. Osakeostot olivat akselilla FIN-SWE-USA, ja euromääräisesti vähäisessä mutta lukumääräisesti isossa roolissa olleet rahasto-ostot painottuivat lähes yksinomaan Suomen ulkopuolelle.

Verottaja muistutti vuoden 2023 verotietojen tarkistamisesta. Sen kimppuun seuraavaksi.