Arjen harmaudessa salkku kipusi ATH-lukemaan - Kuukausikatsaus 09/2025

Kuukauden yhteenveto tulee poikkeuksellisesti päivän myöhässä eilisten iltakiireiden takia. Syyskuu ei jäänyt historiankirjoihin ainakaan järisyttävän suuren liikkeiden takia, sillä prosentuaaliset muutokset olivat varsin vaatimattomat ja mitättömät ainakin, jos verrataan OMXHGI:hin. Viime aikoina Helsingin indeksit ovat usein tykittäneet omaa salkkua parempaa lukemaa, mutta positiivista sentään oli pienelle plussalle päätyminen. Astetta positiivisempi uutinen oli uusi raportoitava ATH-lukema. Se on tänään 669.925 euroa.

Syyskuu oli tavallista hiljaisempi ostokuukausi. Ostoslistalla oli Suomen, Ruotsin ja USAn indeksirahastoja sekä muutamia suoria osakeostoja. Rahaa nähin kului n. 2700 €.

Osinkopuolella oli tätäkin hiljaisempaa. Ennen veroja rahaa tuli osinkojen muodossa yksittäisiä pikkusummia seitsemältä yhtiöltä yhteensä 376 €. Lokakuussa tilanteen pitäisi virkistyä, ja Nordnetin ennustama osinkosumma on 2308 euroa. Koko vuoden kertymä tänä mennessä on pari kymppiä alle 22 k€. 

Media ja ekonomistit ovat nyt heränneet rummuttamaan, että talouden alakulon isona syynä on se, että ihmiset ovat lisänneet säästämistään, jolloin kulutukseen päätyy vähemmän rahaa. Itse olen ollut tässä suhteessa erittäin huono kansalainen. Omasta mielestänikin käytän palveluita erittäin vähän ja kulutus muuhun tavaraan on muutenkin melko alhaisella tasolla. Mitään varsinaista 'ryhtiliikettä' ei ole tämän suhteen näköpiirissä, vaan tarkoitus on jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla. Verojen maksamiselta ei voi välttyä, mutta ne eivät suoranaisesti auta nostamaan kansakuntaa taantumasta - ainoastaan auttavat pitämään maailmanluokan julkista sektoria vielä hetken tolpillaan.

Tilastokeskuksen varallisuusjulkaisu oli mielenkiintoista luettavaa. Osake- ja rahastovarallisuutta on jo noin 2 miljoonalla kansalaisella. Viiden vuoden aikana tällaista varallisuutta omistavien henkilöiden määrä on noussut noin 30 %, joten monet ovat aloittaneet vasta aivan viime vuosina. Silti hiemän yllätti, että salkun mediaanikoko oli niinkin alhainen kuin n. 6000 €, eikä se ole oleellisesti muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että asuntovarallisuuden arvo on pudonnut merkittävästi parin viime vuoden aikana. Silti haastateltu asiantuntija kertoi kokonaisvarallisuuden pysyneen suunnilleen samalla tasolla, koska arvopapereiden hintojen nousu olisi kompensoinut asuntojen pudotuksen. Ehkä näin on tapahtunut keskimäärin, mutta jos muistetaan, että 0-6000 €:n euron kokoisia salkkuja on miljoona ja siihen salkuttomat päälle, on todella vaikeaa kuvitella, että  tämän suuren enemmistön kokonaisvarallisuus ei olisi pienentynyt merkittävästi asuntojen hintojen reippassa laskussa.

Taantumaa ja veronpalautusta - Kuukausikatsaus 08/2025

Syksy alkaa näyttää ensimmäisiä merkkejään ja kohta Suomi alkaa vetäytyä pimeään ja kylmään talvihorrokseen. Horroksessa on myös Suomen talous, sillä ainakin Kauppalehden mukaan olemme jälleen taantumassa samaan aikaan kun työttömyys jatkaa kasvuaan. Yhdeksi taantuman syyksi listataan yksityisen kulutuksen supistuminen. Entisillä ja nykyisillä poliittisilla päättäjillä on ollut työkaluinaan monenlaista tulevaisuus-,  elpymis- ja kasvupakettia, mutta ainakin tähän maahan niiden vaikutukset ovat olleet hyvin vähäiset. Huonojen näkymien takia en lainkaan ihmettele, että rahaa käytetään aiempaa harkitummin. Kun lähes pyhänä asiana pidettävästa ja ns. omaisuudensuojaa nauttivasta eläturvastakin ehdotetaan leikattavan, on odotukset tulevaisuudesta sen verran matalalla, että ajatusmalli "eletään-kuin-viimeistä-päivää" saa entistäkin vähemmän kannatusta.

Elokuu oli kohtuullinen kasvukuukausi, sillä tilastoitava omaisuus kasvoi +2,3 %, joten nousu euroina on n. +14.600 €. Osakkeet, rahastot ja käteisvarat summautuvat tänään lukemaan 664.671 €.

Ensi viikolla tulee omalla kohdalla veronpalautukset maksuun. Palautusta on tällä kertaa tulossa reilut kolme tonnia. Miksi näin paljon? Perusjuttuja sen taustalla ovat metsätalouden tappiot kun puukauppoja ei ollut sekä työhuonevähennykset, joita tulevina vuosina ei nykymuodossaan ole tarjolla. Isoimpana tekijänä ovat kuitenkin tappiolliset osakemyynit. Cityconin kurssi oli kroonistuneessa alamäessä, kun yhtiö teki hieman hämärältä vaikuttaneen suunnatun osakeannin. Kun omistus oli vielä erittäin keskittynyttä, katsoin yhteisen matkamme tulleen loppuun ja myin kaiken pois. Lisäksi kevensin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kalliilla ostettuja Telian osakkeita, mutta päädyin jonkin ajan kuluttua ostamaan osan takaisin halvemmalla hinnalla. Näistä sekä palkkatulojen verokortin hienosäädön puutteellisuudesta johtuu tuo edellä mainittu summa. Varmaankin osa siitä menee taantumantappotalkoisiin.

Keskusteltaessa veronpalatuksista ja mätkyistä on eräs jännä piirre. Mätkyt koetaan jonkinlaisena normaalin verotuksen ylittävänä rangaistuksena, jossa verottaja ottaa perusteettomasti enemmän kuin sen pitäisi. Ikävähän lisäveroa on maksaa, jos on olettanut veroprosentin olevan täsmällisen oikein, mutta harvemmin verottajan laskemissa lopullisissa päätöksissä on haastettavissa olevia virheitä. Toisaalta, jos kertoisin saavani reilut 3 k€ veronpalautusta, keskustelukumppanini olemuksesta näkyisi ajatus, että verottaja antaa minulle jotain ylimääräistä. Se tosiasia, että tein sijoitustoimintaan ja metsätalouteen liittyvää tappiota noin 10 k€, jää usein sivuosaan.

Osto-osastolla oli elokuussa monta pienehköä rahasto-ostoa sekä seitsemän kappaletta suoria osakeostoja Suomesta ja Ruotsista. Osakeostot ovat lähes aina luokkaa 500 €, jotta kulut pysyvät alle prosentissa. Rahaa kului ostoihin yhteensä 4100 €. 

Parhaat osinkokuukaudet ovat jo takanapäin, mutta nykyisellä osakeomistuksella tulee joka kuukausi vähintäänkin pieni summa. Elokuussa osinkosumma oli 924 € (brutto).

Omat osingot vs. Dividend Hawk

Sijoitusasioissa omien tulosten vertailu toisiin voi olla tilanteiden erilaisuuden takia täysin turhaa, mutta parhaimmillaan vertailu ja analysointi voi tuoda inspiraatiota ja oppia jostain merkityksellistä. Jossain vaiheessa sijoituspolkuani törmäsin blogiin nimeltä Dividend Hawk. Sen sisältö on hyvin teknistä ja se keskittyy hyvin yksityiskohtaisesti kirjoittajan omistusten tapahtumiin ja erityisesti niiden osinkotietoihin. Kirjoittaja luokittelee itsensä Dividend Growth Investoriksi, mikä on omiin tavoitteisiini nähden erittäin kiinnostava sijoittajaprofiili, ja sen vuoksi sivuilla on tullut vierailtua aina silloin tällöin.

Blogin historiatietoja penkomalla selviää, että olemme aloittaneet osakesijoittamisen suunnilleen samoihin aikoihin. DH on kuitenkin saanut kasvatettua salkkuaan ja vuosittaisia osinkojaan reippaasti itseäni nopeammin. Olenkin kunnioituksella seurannut varsinkin hänen osinkopottinsa kehitystä ja joskus laskeskellut karkeasti, kuinka paljon euroissa ja vuosissa olen häntä jäljessä.

DH avaa tilanteesa hyvin tarkasti, ja vieraillessani sivuilla tänään huomasin erikoisen yksityiskohdan suhteessa omiin osinkotuloihini. Oma brutto-osinkokertymäni tältä vuodelta on nimittäin juuri nyt suurempi kuin DH:lla. Olen siis hetkellisesti johdossa, mutta tilanne tulee pian kääntymään 'normaaliksi'. Oman salkkuni osingonmaksu painottuu voimakkasti kevääseen, kun taas DH:n USA-osakkeisiin painottunut portfolio tekee osinkotuloa tasaisemmin vuoden mittaan.

Tuosta myönteisestä hetkellisestä tilanteesta inspiroituneena aloin vertailemaan numeroitamme hieman tarkemmin. Koska aloitusvuotemme on käytännössä sama, vuosiosinkojen vertailu ei edellytä edes vuosien korjaamista. Oheisessa kuvassa on esitetty omat ja DH:n brutto-osingot vuosittain. Kuva kertoo, että DH repi alkuvuosina merkittävän etumatkan, ja esim. vuonna 2015 hänen osinkotulonsa olivat jo 15 k€, kun itse olin vasta reilussa 2 k€:ssa. Sen jälkeen euromääräinen ero ei ole enää kasvanut merkittävästi, mikä taas on johtanut siihen, että pylväiden kasvaessa suhteellinen ero on tietysti pienentynyt. Alempi kuva kertoo suhdeluvun DH:n ja omien osinkojeni välillä. Jos unohdetaan aloitusvuosi 2010 summien pienuuden takia, suhteellinen ero kasvoi alkuvuosina nopeasti ja parhaimmillaan DH nautti seitsemän kertaa suuremmista osinkotuloista. Tuon huipun jälkeen suhteellisen eron trendi on ollut laskeva, mutta ero on ollut kuitenkin merkittävä viimeisenä täytenä osinkovuotena.

Jos kaikki osakesalkun yhtiöt maksaisivat luvatut ja oletetut tämän vuoden osingot tänään, kokonaissumma olisi 27.888 euroa eli osinkotuotto olisi 5,33 %. Aiempina vuosina en harkinnutkaan sellaista osaketta, jonka osinkotuotto oli vähemmän kuin noin 5 %. Tuosta periaatteesta on viime aikoina luistettu ehkä järkiintymisen takia, ja viime vuosina salkkuun on ilmestynyt lappuja, joiden osinko-odotus on jopa niin alhainen kuin n. 2 %. Sen alle ei olla vielä päästy osakkeiden kanssa, mutta alhaisemmat osingonmaksajat on hoidettu rahastojen kautta.

Osinkotulojen kasvattaminen on edelleen keskeisenä tavoitteena, mutta vähemmän pakonomaisesti ja antamalla myös tilaa kasvaa investointien kautta aggressiivisen osingonmaksun sijaan. Matka jatkuu toistaiseksi näillä opeilla ja ei haittaa, vaikka ero Dividend Hawkiin pienenisi entisestään tulevina vuosina.

Hellettä ja maltillista kasvua salkussa - Kuukausikatsaus 07/2025

Viileän alkukesän jälkeen tulikin sitten tolkuttomat helteet, jotka jumiutuivat paikoileen ilman, että säässä olisi pitkää aikaan ollut mitään oleellista muutosta. En ole mikään pitkäksi venyvien helteiden ystävä ainakin kahdesta systä. Kunnollinen nukkuminen ei käytännössä onnistu kuumassa ja helteen takia joitain tekemisiä täytyy lykätä odottamaan viileämpää säätä. Nukkumiseen liittyvä ongelma on tosin nyt ratkaistu ilmalämpöpumpulla, joka takaa alle kriittisen rajan olevan lämpötilan makuuhuoneessa. Sen sähkönkulutuskin on yllättävän matala, kun kulutusseurannan mukaan se vie arviolta 2-3 kWh/vrk käyttötavasta ja -tunneista riippuen. Kuumuuden takia lomalle suunnitellut metsänhoitotoimet ovat jääneet kokonaan tekemättä. Seutu suosii paarmojen lisääntymistä, ja muutaman kerran helteellä pakon edessä siellä työskenneenä kokemus ei ole siedettävä.

Sijoitusosastolla heinäkuu on ollut aika tasapaksu. Mitään järisyttäviä liikkeitä ei ollut, mutta sentään päädyttiin hieman plussalle. Kasvua tuli heinäkuussa 1,35 % eli n. 8600 euroa, joten kokonaisuus huitelee tänään 650.012 eurossa.

Alkuvuosi on ollut Nordnet-salkussa todella nihkeää. Alla oleva kuva paljastaa, että Helsingin tuottoindeksistä on jääty jälkeen ihan kunnolla Trumpin tulliuhittelun jälkeisessä liennytyksessä. Reilun 7 %:n ero tuotossa tällä ajanjaksolla tuntuu jo vähän pahalta.

 

Kiitos maksettujen lomarahojen, käteistilanne parani hieman heinäkuussa, vaikka osake- ja rahasto-ostoja tein reilulla 3500 eurolla. Myyntitapahtumia ei heinäkuussa ollut.

Osingonmaksajat viettivät heinäkuussa hiljaiseloa osinkojen bruttosumman oltua 448 euroa.

Poliittisen keskustelun tulikuumia aiheita ovat nyt Palestiinan valtion tunnustaminen ja Sofia Virran matkailuautoturnee Euroopassa. Viime viikon uutinen Suomen luottoluokituksen laskusta kroonistuneen ja kasvavan alijäämän takia on jo painunut pimentoon. 

VM:n omien laskelmien mukaan valtion talous on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 2008, ja sen jälkeisten vuosien tulojen ja menojen tasapaino on kumulatiivisesti yhteensä 131,5 miljardia euroa pakkasella eli keskimääräinen vuosittainen alijäämä on ollut 7,7 mrd€. Samaan aikaan BKT:n kasvu on ollut täysin olematonta.

Lähde: vm.fi/valtion-budjetti-lukuina

Jollain somealustalla törmäsin tänään postaukseen, joka koski jonkin sydänjärjestön keräyskampanjaa, jolla yritetään turvata sydäniskureiden paikannuspalvelun säilyminen. Jäin selailemaan kommentteja ja aika nopeasti törmäsin kommenttiin, jonka mukaan hyvinvointivaltiossa tällainen palvelu pitäisi olla julkisen sektorin järjestämä. Kyllä, palvelun ylläpito ei vaatisi paljon rahaa, mutta yleisellä tasolla minua häiritsee syvällä suomalaisessa geeniperimässä oleva pyrkimys kasvattaa jo ennestään valtavaksi paisunutta julkista sektoria aina vaan uusilla tehtävillä. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi laittaa yhteiskunnan tai jonkin muun toimijan vastuulle, jotta voisi itse kävellä valmiiseen pöytään. Kylmien talouslukujen (alijäämät, matalat kasvuodotukset, työttömyysaste, konkurssien määrä, toimien vaikuttavuus jne) sekä lähitulevaisuuden valtavien menotarpeiden (puolustus, sote, Nato/Ukraina, EU-himmelit jne) perusteella en jaksa ihan täysin uskoa, että voimme enää edes kovin pitkään kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Taidamme kuulua jo nyt B-luokkaan Pohjoismaisiin verrokkeihimme suhteutettuna. Mielellämme haluamme poseerata em. viiteryhmän rinnalla, mutta valitettavasti olemme yllä olevan graafin perusteella näytelleet jo jonkin aikaa rikkaampaa kuin mitä todellisuudessa olemme. Taidamme herätä tästä unesta vasta, kun olemme oikeasti selkä seinää vasten.

Käteisvarojen romahdus - Kuukausikatsaus 06/2025

Kesäkuu alkaa olla taputeltu, ja rahaa on kulunut parin viime viikon aikana ennätyksellisiä määriä. Poikkeuksellinen 'investointi' kulutti käteiskassaa hurjasti ja on jo generoinut muutamia aiheeseen liittyviä lisähankintoja. Käteisvarannot ovat olleet näin alhaalla edellisen kerran yli 6 vuotta sitten. Investoinnin kohde pysyköön vielä julkisuudelta pimennossa, mutta asia tulee varmasti esille tulevissa kirjoituksissa.

Kun tuon em. rahantuhlauksen lisäksi salkku jäi noin 1,5 % niukasti plussalle kirineestä OMXHGI:stä, on aika selvää, että kerrytettävä omaisuus kutistui reilusti tavanomaista enemmän. Muutosta tuli -3,76 % eli euroina -24.451 €. Tilastoitava varallisuus on tällä hetkellä 641.370 €.

Kesäkuun osake- ja rahasto-ostoihin kului rahaa hieman yli 6 k€, ja pääasialliset kohteet olivat kotimainen metsäteollisuus ja länsinaapurin koneteollisuus. Osinkopuolella oli hieman kuivakkaa osinkosumman jäädessä alle 300 €:n.

Helteet eivät ole vielä kansalaisia hellineet, mutta toivottavasti lämpimämmät säät saapuvat, kun loma alkaa ensi viikon jälkeen. Talouden ilmapuntaritkin tuntuvat jumiutuneen pysyvään matalapaineeseen, sillä Ylen kokoamien talousmittareiden mukaan mitään erityisen nopeaa käännettä parempaan ei ole näkyvissä. Pieni positiivinen signaali oli kilpailukyvyn paraneminen yhdellä sijalla noin 70 maan vertailussa, vaikka ihan kärkisijoilla ei ollakaan. Niskassa on vielä VM:n arvion mukaan tarpeelliset sopeutustoimet, joita tarvittaisiin nyt kun talous ei olekaan lähtenyt elpymään. Vaikka oppositiosta on aina helppo huudella ja kritisoida leikkauksia, lääkkeet talouden tauteihin tuntuvat kuitenkin olevan kaikilla lähes samanlaiset. Säästöjä, leikkauksia ja yt-neuvotteluita tarjoilee asukkailleen nyt Tampereen pormestaripuoluekin. 

ATH ja mietteitä kurjistumisesta - Kuukausikatsaus 05/2025

Kouluissa alkoi tänään kesäloma, mutta oman kesäloman alkuun on vielä reilu kuukausi. Lyhyeen kesään kohdistuu ainakin omalla kohdallani toiveita niin monen asian tekemisestä, että meinaa eräänlainen suoritusstressi tulla heti kauden alussa. Koska epävakaat säät myrskyineen ja sateineen 'varastaa' osan kesäpäivistä, opettajien kesäloma sopisi minulle mainiosti tuon stressin lieventämiseen.

Loma-asioista erillisellä sijoitteluosastolla toukokuu oli ihan kohtuullinen, vaikka rahasto- ja osakesalkku hidastelikin vertailuindeksiksi valikoituneeseen OMXHGI:hin verrattuna. Koko hoito kapusi kuukauden aikana ylöspäin 22.980 euroa, mikä on 3,6 %:n lisäys tilastoitavaan omaisuuteen. Lopputulema oli 665.827 euroa, ja se on samalla uusi 'All-time High' -arvo.

Toukokuu oli ostojen suhteen aiempia kuukausia rauhallisempi ja uusia lappuja tuli hankittua aika tarkalleen 3000 eurolla.

Osinkojen pääkausi alkaa olla tältä erää ohi. Toukokuun osinkosumma oli 3794 €, mutta kesäkuussa pudotaan jo alle kymmenesosaan tuosta. Nordnetin laskelma ei povaa sen jälkeenkään kovin muhkeita osinkokuukausia loka- ja marraskuuta lukuunottamatta.

Nykytilanteessa voi kuulostaa täysin epätodelliseslta, että kauan sitten abiturientit saivat lukion loputtua työttömyyspäivärahaa, jos eivät löytäneet töitä ennen syksyllä alkavia jatko-opintoja. Itsekin ennätin kuulua tähän onnellisten joukkoon. Kirjoittelin sanaa 'työtön' hakulomakkeisiin ja sain siitä hyvästä päivärahaa muistaakseni 116 markkaa per päivä. Kotona vielä asuvana se oli silloiseen normibudjettiini suhteutettuna absoluuttista luksustasoa. Oman ikäluokkani kohdalla aikarajoja oli tosin jo kiristetty, ja rahaa alkoi tulla vasta kesän loppupuolella.

Kaikki tietävät, että valtakunnassa on rahat loppu ja velaksi eletään, mutta avun tarvitsijoita on paljon. Rahan puuttessa etuuskakkua onkin leikattu vuosien mittaan aina vaan pienempiin osiin ainakin jarruttamalla indeksikorotuksia (esim. lapsilisät), pienentämällä edun suuruutta (mm. lääkekorvaukset ja asumistuki), lyhentämällä tuen maksuaikaa (erityisesti työttömyysturva) tai lopettamalla jotain tukia kokonaan (mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa). Suunta on pitkään ollut kroonisesti alaspäin eikä pohjakosketus taida olla vielä lähelläkään. Toimepiteitä aktiivisesti tehnyt nykyhallitus saattaa maksaa hintaa päätöksistään eikä seuraava pääministeri taida tulla nykyisistä hallituspuolueista. Ainakin mikäli uskomme Uutissuomalaisen tekemää gallupia.

Uusimpana toimena hallitus haluaa edistää seniorikansalaisten käänteisiä asuntolainoja, jotta "asunto-omaisuuteen sidotut pääomat saadaan liikkeelle". Ylen uutisen tietolaatikossa oleva käänteisen asuntolainan kuvaus vaikuttaa juuri siltä, että sen tarkoitus on mahdollistaa lisärahan käyttäminen vain ja ainoastaan elämisen kuluihin, ja seurauksena on lopulta lähes 100 % varmuudella asunnon myynti. Ainakin joidenkin etuuksien kohdalla on ollut luonnollisena käytäntönä, että etua ei makseta, jos tuloja tai omaisuutta on liikaa. Käänteisen asuntolainan konsepti sopii tähän ajatteluun mainiosti ja jollain aikavälillä se tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että oma asunto tulee entistä enemmän sosiaaliturvaan vaikuttavan omaisuuden piiriin. Jos ei nyt ihan suoraan pakoteta myymään asuntoa tai ottamaan käänteistä asuntolainaa, niin ainakin jonkinlainen asunnon käypään arvoon perustuva laskennallinen tulo-osuus käänteisen asuntolainauksen mahdollisuudesta. Ja kas, yhdistämällä tämän laskennallisen tulon ja muut normaalit tulot kokonaistulosi ovatkin niin suuret, että ylität etuuden tulorajan. Näinhän toimitaan jo metsäomaisuuden kanssa.

Tarpominen ja tilanteiden kurjistuminen on jatkunut jo niin pitään, että en oikeasti enää tiedä, minkä puolueen opeilla asiat käännetään paremmaksi.

Kauppasodassa tulitauko - Kuukausikatsaus 04/2025

Huhtikuussa ei meinannut hattu pysyä päässä vauhdikkaiden taloustilanteiden takia. Ensin jyrkkää pudotusta ja sitten toipumista likimain maaliskuun lopun tasoille. Trumpin uhmakkaat tullipuheet ja -linjaukset osoittautuivat sitten ihan tyhjäksi suunsoitoksi. Ei kestänyt kantti ottaa vastaan päätöksistä seuravaa karvasta kalkkia, vaan vähin äänin alettiin peruuttelemaan. Ei sillä, että tariffeissa ja niihin liittyvässä kiihtyvässä nokittelussa olisi ollut mitään järkeäkään, mutta realiteetit pakottivat mahtailijan nöyrtymään Kiinan edessä.

Pahin ja tällä kertaa lyhyeksi jäänyt pörssipaniikki oli tällä kertaa sen verran ohimenevä, että se ei kunnolla näy kuukausikatsausten luvuissa. Vaikka pahimmillaan käytiin reilusti alle 600 k€:n lukemassa, salkun arvo nousi huhtikuun päätteeksi 642.847 euroon, joka on 0,3 % enemmän kuin maaliskuun lopussa.

Tässä kuussa erääntyi iso ja kohtuullisen hyvä koron määräaikaistalletus Svealla. Uusien talletusten tai normitilin korot eivät ole kauhean houkuttelevalla tasolla, joten käteiskassalle pitäsi yrittää etsiä vähän tuottavampia kohteita.

Taisin edellisessä katsauksessa pohdiskella ostojen hidastamista talouden epävarmuuksien kasvaessa. No eihän siitä hidastelusta mitään tullut. Rahaa kului ostoihin reippaasti maaliskuutakin enemmän eli n. 10.500 €. Koko alkuvuonna ostoksia on tehty yli 29 k€:lla ja myyntiosasto on vielä nollilla.

Huhtikuu oli odotetusti hyvä osinkokuukausi, kun osinkosumma päätyi lopulta lukemaan 10.189 €. Tammi-huhtikuussa osinkoja on tullut bruttona yhteensä 16.190 €. Nordnetin osinkoennuste tuokokuulle on 3740 euroa, mutta sen jälkeen osinkohanat menevät pitkäksi aikaa erittäin tiukalle.

Valtiontaloutta laitetaan nyt kuntoon uusilla lääkkeillä. Ainakin ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa kevennetään, mutta toisaalla tehdään kiristyksiä. Omalla kohdalla kiristyksistä taitaa eniten sattua työhuonevähennyksen poistaminen, jota olen hyödyntänyt ansio- ja pääomatuloissa sekä metsätaloudessa. Julkisuudessa olleiden verotaulukoiden mukaan en lähellekään pääse nauttimaan isommille tuloluokille tulevista nelinumeroisista veronalennuksista, vaan loppusummaksi taitaa tulla enemmänkin plusmiinus nolla.

Yleisellä tasolla Suomen taloustilanteen tunnelin päässä ei vieläkään näy kunnolla valoa. Lieköhän tämä laittanut hallituksen kokeilemaan muita keinoja leikkaamisen sijaan. VM:n ennustajat povasivat tänään ehkä pientä kasvua, mutta savolaiseen tyyliin sanoivat lopputuleman voivan olla jotain muutakin. Velkaantuminen, työttömyys ja kasvun hitaus - ainakin niissä ollaan Euroopan mutasarjoissa eikä selkeää helpotusta ole näkyvillä ihan lähivuosina. Alue- ja kuntavaalit antoivat viitteitä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa heilahdetaan selkeästi vasemmalle, mikä on ainakin joidenkin sieltä suunnalta tulleiden talousajatusten perusteella itselleni pelottava vaihtoehto. Vielä ei olla onneksi niin pitkällä, että heilunta olisi vaalien jälkeen lähes äärilaidasta toiseen, kuten tapana näyttää olevan valtameren tuolla puolen. 

Case Arvopaperi ja printtimedian hitaus

Kesken viime aikojen suurimpiin kuuluvan talousmyllerryksen postilaatikkoon kolahti tänään Arvopaperi-lehti. Sisältöä selatessa tuli kyllä epätodellinen olo juttujen ajantasaisuuden suhteen. Tuntui tosiaankin siltä, että luenkohan jotain muinaista numeroa, sillä lehden jutut näyttivät tämän päivän perspektiivistä olevan tavanomaista ja liittyivät 'tavallisiin' talousaiheisiin. USAn tulliasioita sivuttiin tässä numerossa hyvin kevyesti, mutta luultavasti jonkin verran enemmän seuraavassa numerossa. Kerran kuussa ilmestyvälle aikakauslehdelle on varmasti oma paikkansa, mutta tässä tapauksessa sisältö ei tullipäätösten ja lehden ilmestymisaikatalun takia osunut ihan ajankohtaisuuden hermoon. Jääköhän lehden hyödyllisimmäksi anniksi tällä kertaa aivojen rasittaminen ristikkoa ratkaisemalla?

Pikaraportti tapahtumista - Kuukausikatsaus 03/25

Eräällä johtohahmolla on työkalupakissaan ainoastaan yksi työkalu, jota käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun. Tariffit, niillä uhkailu ja vastatoimenpiteet ovat jokapäiväinen uutisaihe ja samalla siemen talouden epävarmuuteen ja kohtuullisen varma reitti alamäkeen.

Salkku on näistä syistä ottanut osumaa maaliskuussa ja lasketellut 1,37 %, mikä ei ole valtavan draattinen pudotus. Nykyinen lukema on 640.896 €. Osakepuolella laskua ~13 k€, rahastoissa miinusta vajaa tonni, mutta käteistä ~6 k€ helmikuuta enemmän.

Osakeomistusten maantieteellinen jakauma.

Osinkokausi alkaa päästä kunnolla vauhtiin. Nordea maksoi pottinsa tänään, joten maaliskuun saldoksi tuli yhteensä 4720 €, kun koko kuluvan vuoden kertymä on hieman yli 6000 €. Nordnetin työkalut ennustaa, että huhtikuun osinkosumma on yli 10 k€. Luotan Nornetin laskelmiin myös koko vuoden osalta, sillä oma ennustetta en jaksa päivittää ihan euron tarkkuudella tipoittain osinkoja maksavien yhtiöiden takia. 

Maaliskuussa ostoihin kului rahaa n. 5700 € ja tapahtumalistauksen mukaan ne kohdistuivat isolta osin ruotsalaisiin pankki- ja teollisuusosakkeisiin, jotka tosin viime päivinä ovat olleet jonkinlaisessa luisussa. Nyt ehkä pitää laittaa jäitä hattuun ja seurata tilanteiden kehittymistä.

Epävarmuutta ilmassa tavallista enemmän - Kuukausikatsaus 02/2025

Sen verran on jo ikää, että yksi jos toinenkin mullistus on tullut koettua, mutta viimeisten viikkojen aikana tilanteet ovat kääntyneet totaalisesti ympäri ja asetelmat muuttuneet radikaalisti. Voimapolitiikka ja vahvemman oikeus tuntuvat nyt päivän sana ja jalkohin jää lähimmät (ja ehkä kohta entiset?) liittolaisetkin.

Yllä mainituista syistä alkuvuoden suotuisa kurssikehitys saattaa olla vähintäänkin tasoittumassa mutta luultavasti lähtemässä pieneen laskuun. Epäsuotuisista tapahtumista huolimatta helmikuussa päädyttiin kohtuullisen hyvään salkun kasvuun ja kokonaissumma on tänään 649.772 euroa, joka on luonnollisesti myös korkein lukema koskaan. Nousua kuukauden aikana tuli 22,200 € eli 3,54 %. Samalla osakeomaisuuden arvo ylitti ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan.

Osake- ja rahasto-ostoihin kului rahaa tässä kuussa n. 8.700 €, josta suurin siivu löysi kodin ruotsalaisista teollisuusosakkeista, mutta merkittävä osuus suuntasi myös Amerikkaan. Iso ostosumma pudotti käteisvarat pitkästä aikaa alle sadan tuhannen. Osakeomistusten maantiteellinen jakauma on hyvin suomipainotteinen, eikä se ole kovin pikaisesti muuttumassa, sillä en suunnittele mitään radikaaleja allokointiliikkeitä.

Osakesalkun maantieteellinen jakauma

Varsinainen osinkonmaksukausi ei ole vielä vauhdissa, mutta kuukausittaista tai neljännesvuosittaista osinkoa maksoi kuusi yhtiötä yhteensä 861 euroa. Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi koko vuoden osinkoennustetta ja päädyin arvioon 26.500 euroa (brutto). Alkaa vähitellen tuntua siltä, että passiivisilla tuloilla voisi ehkä pystyä elämään ihan kelvollista elämää koskematta pääomaan. En ole vielä kaikesta työelämän kurjuudesta huolimatta jättämässä työkuvioita, mutta nuo lukemat alkavat antaa kutkuttavan tunteen siitä, että taloudellinen riippumattomuus saattaisi oikeasti olla mahdollista ihan lähivuosina.

Tullien ja kauppasodan vaikutuksia odotellessa.