496 €:n virhe

Aiemmin viime kuussa aloin laskeskella vuonna 2018 tulevien osinkojen määrää osinkoesitysten ja viime vuonna maksettujen määrien perusteella. Jokin ei tuntunut täsmäävän, kun osinkosumman nousu edelliseen vuoteen verrattuna tuntui kovin vaatimattomalta ostoihin käytettyyn euromäärään verrattuna. En kuitenkaan onnistunut löytämään virhettä laskelmastani, vaikka kävin määrät ja summat muutamaan kertaan läpi.

Syy paljastui, kun sain Nordnetin vuositiliotteen, jossa osingot oli yksilöity siististi yhtiöittäin. Aiemmissa osinkototeumien sevittelyissä olin käyttänyt Nordnetin verkkopalvelun "Tapahtumat ja laskemat" -osion automaattista luokittelua tapahtumatyypin "Osinko" mukaisesti. Se siis summaa kaikki Osinko-nimityksellä olevat tapahtumat halutulta aikaväliltä. Joku häslinki oli tapahtunut Nordean kohdalla syyskuun alussa, kun ensin oli tullut tapahtuma "Osingon peruutus" oudolle osakemäärälle ja kohta asia oli korjattu nimikkeellä "Osinko". Tämä korjaus siis näkyi omissa viime vuonna maksettujen osinkojen kokonaissummassa ylimääräisenä summana, jonka suuruus oli 496 €. Todellinen viime vuoden osinkokertymä oli siis noin 5.503,05 € aiemmissa kirjoituksissa mainitun 5.999,05 €:n sijaan. Tämä on nyt korjattu Osingot-välilehdelle.

Kuukausikatsaus 1/2018

Vuoden 2018 ensimmäiset numerot pöytään:

Osakkeissa nousu johtuu enimmäkseen yleisestä arvonnoususta, mutta osakeostojakin tein hieman vajaalla 3900 eurolla. Uutena mukaan tuli Oriola, joka onkin 18.1. tapahtuneen oston jälkeen lasketellut jo yli 6,5%. Muita salkkuun lisättyjä oli mm. tulosjulkistuspäivän laskun innoittama ostettu Nordea. Indeksirahastoja tuli ostettua vajaalla satasella.

Hyviä uutisia osinkorintamalta on jo kuulunut UPM:ltä, Nordealta Elisalta ja Telialta, jotka esittävät mukavia korotuksia osinkoihinsa. Outokumpukin nostaa reilusti osinkoaan, mutta odotettua heikomman tuloksen kertominen rojautti kurssia 15 %.

Kauppalehti hehkutti tänään UPM:n tulosta otsikolla "UPM:n tulos ylitti kaikki odotukset". Kaikkien odotusten ylittäminen näkyi aika laimeamana +0,85 %:n kurssireaktiona.

Kun kuukausia on raportoitu jo kokonaista neljä kappaletta, kokeillaanpa taulukon lisäksi vähän graafisempaa esitystä kokonaiskehitykselle:

180 k€ ylittyi

Kurssit nousussa ja OMXHPI kolkuttelee jälleen 10.000 pisteen rajaa. Vaikka pari isoa omistusta ei tottele indeksiä vaan haraavat vastaan, oma Nordnet-salkkukin rikkoi uuden tasakymmenen ja liikkuu lukemassa 180.000 €.

Jo ostettujen arvopapereiden kannalta nousu on mukava juttu, mutta uusien ostojen kannalta alkaa tuntua joiltain osin kalliilta.

Metsätalouden tilinpäätös vuodelta 2017

Menneen vuoden metsätalouden raha-asiat on nyt laitettu valmiiksi, mutta ei vielä lähetetty verottajalle.

Tulopuolella on ainoastaan 3000 euron puukaupan ennakkomaksu. Voi olla, että tälle talvelle suunnitellut hakkuut jäävät seuraavaan talveen, jos kohta ei tule kirpeää pakkasjaksoa.

Menopuoli on aina vähän epämiellyttävä varsinkin niiden kulujen osalta, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Yhteeveto menoista:

Laji	Summa (0% alv)
Vakuutusmaksut	231,51 €
Tiemaksut	334,26 €
Materiaalit ja tarvikkeet	161,15 €
Lehdet ja kirjat	40,82 €
Laskennalliset kulut	345,39 €
Yhteensä	1113,13 €

Laskennalliset kulut sisältää pienimuotoiseen tulonhankintaan liittyvän työhuonevähennyksen ja matkakulut. Jos tietokoneen ja skannerin käytölle ja papereiden säilytykselle ei lasketa hintaa ja matkoista otetaan huomioon vain polttoainekulut, oikeaa rahaa noihin on mennyt maksimissaan noin 70-80 €.

Tämän harrastuksen ns. pakolliset vuosikulut olivat viime vuonna 565,77 € eli noin 15 €/ha. Ilman vakuutusta ei oikein uskalla olla myrsky- ja lumivahinkojen mahdollisuuden takia ja tiemaksuista ei mitenkään pääse eroon.

Materiaalit ja tarvikkeet sisältää poltto- ja voiteluaineita sekä täydennysistutuksen kuluja.

Kun käytän maksimaalisen metsävähennyksen (eli tulosta otetaan aluksi 60 % pois päältä), kyseisen vähennyksen jälkeen vuosituloksi tulee 3000 €:n sijaan 1200 €. Tästä summasta voisi tehdä vielä varauksia tulevien vuosien kuluille, mutta en jaksa tehdä noin pienistä summista varsinkin kun pääomatulon veroprosentti ei todennäköisesti ole laskemassa tulevina vuosina. Kauden tulos on siis 1200 € -1113,13 € = 86,87 €. Valtio ottaa voitosta osansa 30 %:n pääomatuloveron muodossa, joten veroa joudun maksamaan 26,06 €.

Terveydenhuoltoa salkkuun

Lääkkeisiin tai terveydenhuoltoon liittyvien yhtiöiden suoria omistuksia minulla on ollut viimeksi loppuvuonna 2010, kun myin Orionin pois silloisella noin 15 €:n hinnalla, kun tärkeiden patenttien suoja alkoi olla loppusuoralla. Jälkikäteen katsottuna ei ollut hyvä ratkaisu.

Eilen tein nopean päätöksen palata toimialalle ja ostin pienen määrän lääketukkuri Oriolaa. Kurssi on ollut alamäessä ja negatiivista julkisuutta on tullut paljon jakeluongelmien takia. Tuleville vuosille ennustetaan loivaa liikevaihdon, tuloksen ja erityisesti osingon kasvua, joten niillä perusteilla tarttui mukaan.

Nordea ei saanut uutta asiakasta

Aloitin osakkeisiin sijoittamisen eQ:n kautta, joka melko pian siirtyi Nordnetin haltuun. Vain yksi pienehkö sijoitus on strategisista syistä tehty toisen palveluntarjoajan kautta.

Selvitysten mukaan Nordnetin asiakkaat vaikuttavat olevan kaikkein tyytyväisimpiä välittäjäänsä suomalaisten välittäjien vertailussa. Jonkinlaista protestointia ja kapinahenkeä ovat herättäneet Nordnetin palkkiot ja arpajaisiksi osoittautuneet kampanjat, joissa show-elementit ovat menneet överiksi. Viime aikoina Suomen kampanjat ovat olleet aika vähissä.

Itse olen muutamiin kampanjoihin lähtenyt mukaan, mutta joidenkin parjaama viimevuotinen Pikkukaupat 0,99€ -kampanja oli ehdottomasti yksi parhaista. Kampanjan aikana tein 116 kauppaa, joista yksi oli myynti. Parhaana puolena oli kampanjan hintataso, joka maksimisummalle tarkoitti parhaimmillaan alle 0,5%:n palkkiota. Useamman toimeksiannon syöttäminen, jos niin halusi, ei ollut minkäänlainen ongelma minulle. Toisaalta kampanja oli pitkä, jolloin ajallinen hajauttaminen oli mahdollista, kun ei tarvinnut ostaa kaikkea päivän tai parin aikana. Haikeana jään odottamaan samanlaisia myös jatkossa.

Toisaalta kun katsoo Nordnetin ruotsalaisten asiakkaiden hintoja, naapurissa on Suomeen verrattuna jatkuva alennuskampanja:

Ruotsalaiset piensijoittajat käyvät Helsingin ja muiden Pohjoismaiden pörssissä kauppaa reilusti pienemmillä kuluilla Suomeen verrattuna. Välittäjien kilpailu on sen verran laimeaa, että Suomen asiakkailla ei ole oikein muitakaan kotimaisia vaihtoehtoja.

Mutta sitten otsikon aiheeseen. Minua otti pikkukauppa-kampanjan päättymisen jälkeen päähän välityskustannusten nousu ja ajallisen hajauttamisen vaikeutuminen. Jotta kaupankäyntikulujen osuus pysyisi kohtuullisena, normaalitilanteessa pystyn tekemään 1-2 Nordnetin hinnaston mukaista kauppaa kuukaudessa. Paljon mieluummin tekisin useampia pienempiä kauppoja, jos yksittäisen kaupan kulut olisivat matalammat, vaikka kokonaisuutena maksaisin saman verran välityskuluja. Tiesin, että Nordea muutti hinnoitteluaan sellaiseksi, että kulut olisivat kaupan loppusummasta riippumatta max 1%. Tämä olisi jotain sellaista, mikä sopisi minulle erinomaisesti.

Ongelmana oli ainoastaan se, että en ole ennestään Nordean asiakas ja aiemmat kokemukseni Nordeasta ja sen hinnoittelusta ja hinnoittelun muutoksista eivät ole olleet erityisen myönteisiä. Nordealla on kuitenkin Premium Banking -ohjelma, johon voisi liittyä silloin, kun "säästöjä ja sijoituksia on vähintään 80.000 euroa tai hyvät mahdollisuudet vaurastua". Palvelukokonaisuuteen kuuluu automaattisesti pääsy avainasiakkaaksi, jonka myötä pääsee eroon monista asiakkuuteen liittyvistä kiinteistä kuukausikuluista. 

Ihan vaadittavaa 80.000 €:a ei olisi ollut laittaa tarjolle ilman osakkeiden siirtoa Nordnetistä, mutta päätin tarttua tuohon ehtoon "tai hyvät mahdollisuudet vaurastua". Täytin joulukuun alkupäivinä yhteydenottopyynnön Premium Banking -sivujen lomakkeella ja jäin odottamaan yhteydenotta tapaamisajan sopimiseksi. Tuota yhteydenottoa ei ole vieläkään kuulunut. Tämä ei ainakaan parantanut kuvaani Nordean palvelun laadusta (myönnän, oma näkemykseni voi olla vähän vääristynyt). Tulinkin lopulta siihen tulokseen, että jatkan edelleen Nordnetin kanssa tähtäimenä Private Banking -asiakkuus, jonka rajana olisi 200.000 €:n salkku (tällä hetkellä 176.478 € joten matkaa on vielä). Sillä saisin kaupankäyntikuluja alemmaksi myös Suomen ulkopuolella eikä sijoituksia tarvitsisi jakaa kahteen salkkun, sillä osakkeiden laajamittaisista siirroista tulevat kulut olisivat heikentäneet Nordean salkun avaamisen järkevyyttä. Nordea voi siis pitää tunkkinsa. Ainakin toistaiseksi.

Kuukausikatsaus 12/2017

Katsaus tulee päivän etuajassa, mutta kovin isoja muutoksia tilanteeseen ei huomiseen mennessä enää tule, joten tämä kertoo joulukuun lopun tilanteen aika tarkasti.

Aloitetaan numeroilla, joten tässä niitä taulukon muodossa:

Marraskuun lopun tilanteeseen verrattuna tuli pientä nousua lähinnä sen vuoksi, että osakkeet palautuivat hieman marraskuun reippaasta laskusta.

Tämän kuukauden tulopuolella oli tavallisen palkan lisäksi verokarhulta saatu pieni palautus ja Cityconin maksama osinko.

Ostoja oli joulukuussa yhteensä 1.462,59 eurolla sisältäen alavireistä Nokiaa, Superrahastoja ja kahta muuta rahastoa. Siivosin pieniä silppuja pois salkusta ja poistin 249,82 euron osuuden eräästä korkorahastosta.

Vuoden 2017 osinkojen määrän kerroinkin jo aiemmassa kirjoituksessa, ja niitä tuli siis bruttona 5.999,05 €, joten mukava tasaluku jäi rimaa hipoen saavuttamatta.

Koko vuoden kehityksestä ei-niin-kovin-yksityiskohtaisen seurannan takia ole heittää muuta kuin että 20.12.2016 olin laittanut Facebookiin yksityisen merkinnän Nordnet-salkusta, joka oli käynyt tuona päivänä yli 120.000 €:ssa. Tällä hetkellä se on n. 171.500 €.

Sharevillen käppyrä vuoden alusta lähtien:

Ostoja on vuonna 2017 ollut huimat 191 kappaletta ja rahaa niihin olen laittanut välityspalkkioineen yhteensä 49.499,20 €, joten keskimääräinen kauppa oli suuruudeltaan 259,16 €. Nordnetin pikkukauppoihin liittyvä kampanja on suurin syy kauppojen suureen lukumäärään.

Myyntitapahtumia oli koko vuonna vain 4 kappaletta ja myyntisumma oli 8.185,35 € sisältäen välityspalkkiot. Valtaosin tuo summa koostuu Spondan realisoinnista, kun ostotarjous lukitsi kurssin tiettyyn tasoon. Ajattelin, että Spondan hinta ei varmaan nouse tarjotusta hinnasta, mutta mikäli kauppa olisi jostain syystä peruuntunut, hinta luultavasti olisi laskenut ja silloin olisi ollut oston paikka.

Kokonaisuutena ihan OK vuosi. Salkun arvo nousi mukavasti ja osinkojen kehitys lämmittää, sillä netto-osingot olisivat riittäneet jo asunnon ja autotallin vastikkeiden sekä perheen vesimaksujen kattamiseen koko vuodelta.

Indeksisijoittamisesta

Olin jo jokin aika sitten ostanut kirpputorilta Marko Erolan kirjan Paras sijoitus, mutta lukeminen oli syystä ja toisesta jäänyt suorittamatta. Nyt sain kirjan luettua ja Erolan näkemys indeksisijoittamisesta tuli kyllä selväksi. Oli aika julistuksenomainen pläjäys indeksisijoittamisen ylivertaisuudesta.

Vaikka kirjan julkaisu ajoittuu nykyisestä poikkeavaan markkinatilanteeseen, allekirjoitan täysin näkemyksen keskivertosijoittelijan kyvystä analysoida yhtiöitä ja ennustaa niiden hinnoittelua, tulosta ja tuloksentekokykyä tulevaisuudessa. Markkinoiden tehokkuus pitää huolen siitä, että kullakin yhtiöllä on suunnilleen kyseiseen hetkeen sopiva hinta. Vähimmällä stressillä ja Erolan mukaan parhaaseen pitkän aikavälin tulokseen pääsee, kun sijoittaa indeksirahastoihin tai ETF:iin tasaisen tappavasti riippumatta kurssiliikkeistä yms yms. Osakepoiminta, ajoittamiset, tekniset analyysit ja fundamenttien tutkiminen on kuulemma täyttä ajan- ja rahanhukkaa, joka ei tuota aiheutuneisiin kustannuksiinsa nähden mitään etua sijoittajalle. Parempi siis minimoida stressi, vaivannäkö ja kustannukset ja sijoittaa indekseihin.

Omat kokemukset ovat suunnilleen samanlaisia. Omat taidot ja itselle saatavilla oleva informaatio eivät riitä sellaiseen analysointiin, joka tuottaisi yhtään mitään tietoa, jota markkinoilla ei jo olisi, joten siltä osin on nostettava kädet heti pystyyn. Ajoitukset eivät tietenkään onnistu optimaalisesti, vaan ostot ja myynnit tapahtuvat väärään aikaan ja aiheuttaa harmittelua jälkikäteen. Yksittäisenä esimerkkinä tapaus, kun hankkiuduin eroon eräästä rahastosta, jonka kurssi jäi heilumaan epämääräisesti ja lähti sitten laskuun. Pienen laskun jälkeen myin osuudet pois ja ajattelin ostaa niitä takaisin sitten, kun kurssilasku tasaantuu ja lähtee taas nousuun. Myynnistä joutui maksamaan verot ja eihän sitä uskaltanut ostaa takaisin, koska uusi nousu oli loivempaa kuin aiemmin. Tällöin koko uudelleen alkanut nousu meni täysin sivu suun. Katsoin tilannetta jälkikäteen, ja tulin tulokseen, että olisi kannattanut olla tekemättä yhtään mitään muuta kuin jatkaa ostoja.

Jotta indeksisijoittaminen toimisi, jonkun täytyy pitää hinnoittelu tehokkaana ja analysoida yhtiöitä tavalla tai toisella. Kaikkien sijoittaessa indeksiin hintojen muodostus voisi mennä epäterveeksi ja aiheuttaa markkinoille nykyistäkin pahempia vääristymiä lieveilmiöineen. Analysoijien täydellinen häviäminen pelikentiltä ei liene ongelma nyt eikä tulevaisuudessa,

Oma salkkuni koostuu pääosin suorista osakesijoituksista, joten siltä osin menetän tavanomaisten indeksisijoittamisen instrumentteihin kuuluvan osinkojen verohyödyn. Osinkojen tuottama passiivinen kassavirta on minulle tärkeä motivaattori sijoittamisessa enkä ole valmis ainakaan vielä luopumaan niistä. Toisaalta minulla on salkussani myös Suomen, Ruotsin ja euroalueen kuluttomia/matalakuluisia indeksirahastoja. Suurin kysymys onkin, pystynkö jatkamaan ostoja yhä vaan nouseviin kursseihin, kun valtavasta korjausliikkeestä puhutaan koko ajan enenevässä määrin. Sama juttu pitkissä kurssilakuissa: kukapa haluaisi ostaa nyt, kun ensi kuussa saattaisi saada paljon halvemmalla. En ole varma, pystynkö kummassakaan tilanteessa pitämään täysin kiinni indeksisijoittamisen keskeisestä opinkappaleesta eli tasaisesta ostotahdista.

6000:n ylitys ei ihan onnistunut

Citycon vahvisti vuoden viimeisen osinkonsa odotusten mukaisesti: 0,0325 €/osake.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2017 osinkokertymä jää aavistuksen alle mukavan tasaluvun. Totetuma tälle vuodelle tulee olemaan 5.999,05 euroa. Toivottavasti ensi vuonna uusille tuhatluvuille.

Kaikki säästämään?

Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen -blogissa oli kirjoitus järkevästä säästämisestä (http://downshiftaaminen.blogspot.fi/2017/11/valintojen-merkitys-mita-jarkeva.html). Teksti uppoaa varmasti kaikkiin samanhenkisiin lukijoihin - varallisuuden kartuttamiseksi on tarpeen välttää turhaa kulutusta ja laittaa säätyneet rahat tuottamaan. Kukapa olisi eri mieltä, mutta monet tahtovat tehdä toisin.

Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste on Suomen Pankin julkaisun mukaan historiallisen alhainen (https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/3/kotitaloudet-saastavat-historiallisen-vahan/). Kulutukseen menee enemmän rahaa kuin tienataan, ja näin on ollut syksystä 2014 lähtien. Samansuuntaista dataa tarjoilee tilastokeskus (http://findikaattori.fi/fi/115). Säästävät bloggaajat, jotka raportoivat säästämisprosenteista luokkaa 70+, ovat aivan eri sfääreissä keskivertosuomalaiseen verrattuna!

Olen usein miettinyt, millainen isku talouteen kohdistuisi, jos pikaiseen taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävä säästäminen laajenisi äkisti. Tilastokeskuksen papereista selviää, että Suomessa on noin 2,7 miljoonaa kotitaloutta ja niiden käytettävissä oleva keskitulo (netto) on noin 24.000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä keskimäärin koko tuo tulo ja vähän yli menee kulutukseen. Oletetaan, että säästämisinnostus leviää kulovalkean tavoin ja keskimääräiseksi säästöön meneväksi osuudeksi tulisi "maltilliset" 40%. Tällöin kulutuksesta poistuisi noin 26,8 miljardia euroa, kun otetaan huomioon, että säästämisaste tällä hetkellä on Suomen Pankin tietojen mukaan noin -1,3%.

Noteeratuissa osakkeissa oli kotitalouksilla varallisuutta vuonna 2016 noin 35,6 mrd € ja rahasto-osuuksissa 21,8 mrd €. Valtaosa uudesta säästösummasta hakeutuisi todennäköisesti näihin kahteen omaisuuslajiin, ja rahastoille ja osakevälittäjille koittaisi kulta-ajat. Helsingin pörssin kokonaisvaihto vuonna 2016 oli 128,9 mrd €, joten ihan tukkoon pörssi ei ehkä menisi, koska rahaa ohjautuisi myös muille markkinoille, mutta pientä nousupainetta varmaan tulisi. Ensimmäisen vuoden säästösummahan olisi hieman yli Nokian tai Sammon tämän hetken markkinahinnan.

Mistä itse arvelisin ihmisten lähtevän raapimaan säästöjä? Mielenkiinto kaikkeen prameiluun liittyvään tai epätehokkaasti hyödynnettäviin hyödykkeisiin laskisi olemattomiin. Pröystäilevät asunnot ja ylemmän hintaluokan autot jäisivät myymättä, autokauppa yleisesti hiljenisi merkittävästi ihmisten tyytessä vähän vanhempiin autoihinsa, ja vene-, moottorikelkka- ja moottoripyöräkauppa sakkaisi pahasti. Viihde-elektroniikan ja puhelinten  myyntimäärät ja keskihinnat tulisivat alas. Lomamatkailu vähenisi ja Suomen matkailuelinkeino näivettyisi hetkessä. Ruuan premium-tuotteet jäisivät hyllyyn, ja ravintolat ja palvelutuottajat (varsinkin viihdepalvelutuottajat) joutuisivat konkurssiaallon keskelle. Negatiivisten työllisyysvaikutusten suurutta voi vain arvailla, ja valtiolta jäisi kulutusveroja saamatta miljarditolkulla. Valtiontalouden korjaamiseksi jouduttasiin tekemään isoja muutoksia verotukseen ja suunta olisi kiristyvä.

Kauppojen profiloituminen halpakauppojen suuntaan lisääntyisi, ja ruokakaupassa Lidlin tarvitsisi vain korjata kypsät hedelmät. Sijoitushuijarit löytäisivät aiempaa helpommin uhreja ja ostajan kannalta huonojen sijoitustuotteiden tarjonta todennäköisesti lisääntyisi. Huomaisivatkohan teleoperaattorit tilanteen muuttumista mitenkään, kun puhelin- ja nettiliitymät ovat aivan välttämättömimpiä perustarpeita nykyään?

Itse tunnustan olevani huono kuluttaja ja talouden rattaiden voitelija, sillä säästöprosentti on luokkaa 50 %. Tämän heitän nyt vähän näppituntumalta, sillä häpeäkseni joudun tunnustamaan etten ole koskaan pitänyt kirjaa tuloistani ja menoistani, vaikka se on kaikkien ohjeiden äiti oman talouden haltuun saamiseksi. Pitäisiköhän ensi vuonna ottaa projektiksi yhden kuukauden yksityiskohtainen seuranta? Jos kaikki noudattaisivat samalaista rahankäyttötapaa kuin mitä itse noudatan, Suomen talous saattaisi olla rakenteeltaan hieman nykyisestä poikkeava. Vaikutuksia ei pysty visioimaan kovin luotettavasti, mutta yleisen hyvinvoinnin ja työllisyyden kehittymisen kannalta korkeampi kulutusaste olisi hyvin todennäköisesti parempi. Ovatko kaikki supersäästäjät yhteiskunnan kannalta malliyksilöitä, jotka ottavat taloudellisen vastuun itsensä elättämisestä myös tulevaisuudessa, vai ovatko he muiden kustannuksella eläviä loisia, jotka itsekkäistä lähtökohdista käyttävät rahojaan sellaisiin toimintoihin, joista tihkuu vain vähän yhteistä hyvää?