Uudet ATH-lukemat - Kuukausikatsaus 08/2026

Jälleen on yhteenvedon aika ja tällä kertaa ihan positiivisissa tunnelmissa. Kaiken kurjuuden keskellä salkku ponkaisi uusiin ATH-lukemiin, ja juuri nyt ollaan vartin päässä isosta tavoitteesta. Toisin sanoen 750 k€:n raja on puhkaistu ensimmäistä kertaa. Salkku on nyt lukemassa 752.510 euroa, joka on 20.303 € tai 2,77 % enemmän kuin heinäkuun lopussa. Pelkkä rahasto- ja osakevarallisuuskin ilman käteisvaroja kävi viime perjantaina yli 700 k€:ssa mutta lasketteli sitten hieman rajan alle.

Ostojen puolesta elokuussa oli vilkasta. Osake- ja rahasto-ostoihin kului yhteensä n. 4800 euroa. Pääpaino oli jälleen jo salkusta löytyvissä osakkeissa, mutta rahastoihin meni nyt euroja suhteessa reilusti enemmän kuin mikä rahastojen ja osakkeiden nykyinen suhde on salkussa. Rahastojen painoarvo siis nousi hieman, mutta hyvin luonnollisesti erittäin maltillisesti. Maantieteellistä hajautusta laajensin Nordnetin Norja- ja Saksa-rahastoilla. Vähän laimeaksi tuo hajauttaminen jäi vielä tällä erää, kun kyseessä kuitenkin Eurooppaan sijoittavat rahastot ja summat olivat verrattain pieniä. Aasian suuntaa täytyisi alkaa tutkailemaan tarkemmin.

Elokuu taitaa olla osinkojen toteumien ja loppuvuoden ennusteiden mukaan vuoden neljänneksi paras osinkokuukausi. Osinkojen bruttosumma oli 2102 €, kun seitsemän yhtiötä laittoi voitonjakoaan käytäntöön. Ylivoimaisesti suurimman potin maksoi Nordea, joka tilitti omistajilleen ensimmäisen vuosipuoliskon voitot. Siitäpä mallia varsinkin Telialle ja Nokialle, jotka suorittavat viimeiset osinkojen maksuerät vuoden 2025 tuloksistaan vasta alkuvuonna 2027! 

Koko vuoden osinkokertymä (brutto) on tällä hetkellä 22.945 euroa. Nordnetin ennuste arvioi koko vuoden osinkosumman kiipeävän 28.716 euroon, kun sen oli viime vuonna 27.061 euroa. Nousua olisi siis 1655 euroa. Vielä ollaan varsin kaukana pääomatuloveron progressioportaasta, mutta täytyy alkaa ottaa tämäkin asia huomioon ja painottaa sijoituksia yhä enemmän osinkoa maksamattomiin instrumentteihin. 

Vaan kylläpä vasemmistopuolueet kärkkyvät kieli pitkällä pääsyä verottamaan ihan pelkkää pääomaakin. Samalla logiikalla verotusta voisi laajentaa myös henkiseen pääomaan. Esimerkiksi opettajan* ansaintapotentiaali voisi olla 50.000 €/v, mikä vastaisi 5 %:n tuotto-oletuksella tasan 1 M€:n arvoista osaamiseen liittyvää pääomaa, jonka rakentamiseen on käytetty merkittävästi verovaroja. Tälle pääomalle voisi laittaa 0,5 %:n veron riippumatta siitä, onko kyseinen pääoma tuottavassa käytössä vai ei, ts. onko opettaja harjoittamassa varsinaista ammattiaan, muualla työelämässä vai sen ulkopuolella. Verotuloa valtion kassaan tulisi tällä mallilla helposti ylimääräiset 5000 € per nuppi per vuosi. 

* Kirjoittajalla ei ole mitään opettajia tai OAJ:tä vastaan. Kyseinen ammatti valikoitui provosoivaan esimerkkitapaukseen täysin sattumanvaraisesti.

Salkku nousussa, kuluseuranta edelleen alamäessä - Kuukausikatsaus 07/2026

Positiivinen trendi on ollut hieman hukassa alkuvuonna, mutta heinäkuu oli ainakin kahdessa suhteessa myönteinen. Ensinnäkin palkkatulot olivat lomarahojen takia normaalia suuremmat, ja toiseksi osakkeet ja rahastot kipusivat kokonaisuuksina ihan mukavasti ylöspäin. Osakkeita, rahastoja ja käteisvarat sisältävä salkku kasvoi heinäkuun aikana +3,37 % ja on lukemassa 732.207 €.

Olen manaillut aiemmissa kirjoituksissa sitä, että salkkuni on jäänyt toistuvasti ja reilusti jälkeen Suomi-indekistä. Tämä on tietysti oma valintani ja johtuu salkun osakepainotuksista, eikä tuottovertailuun ehkä olisi tarpeen jumittua liikaa. Maalis-huhtikuuhun saakka isoja tai pitkäaikaisia eroja OMXHGI:hin verrattuna ei ollut moneen vuoteen, mutta noihin aikoihin ero alkoi revetä ja oli pahimmillaan ärsyttävän suuri (suunnilleen +7 % vs. +22 % ytd). Eroa on toki vieläkin indeksin hyväksi, mutta paljon vähemmän. Isoin tekijä taisi olla Nokian nopea nousu Nvidia-/tekoäly-/yms-tekijöiden takia. Nyt kun Nokian kurssi on tippunut vauhdikkaasti, salkkuni on toisaalta säästynyt negatiivisilta vaikutuksilta pienehkön Nokia-position takia. Mainittakoon vielä, että en toivo Nokian laskun jatkumista varsinkaan sen takia, että oma salkkuni voittaisi vertailuindeksin.

Heinäkuu meni pääosin lomaillessa eikä aktiivisuus pörssin seuraamisessa ollut ihan normaalilla tasolla. Ostoja tein 2938 eurolla Suomi-osakkeisiin ja rahastoihin. Uutinen afrikkalaisen sikaruton ilmestymisestä Suomeen aiheutti päätöksen keventää Atriaa noin kolmanneksella. 

Osinko-osastolla oli kesäkuuhun verrattuna vireämpää toimintaa, kun kuusi yhtiötä maksoi yhteensä 1423 euroa. Elokuu näyttää vielä hieman tätäkin paremmalle, sillä muiden pienempien osinkojen lisäksi Nordean ensimmäinen puolivuotisosinko (n. 1500 €) tulee maksuun.

Yrityksistä huolimatta en saanut tässä(kään) kuussa kulujen seurantaa toimimaan. Jostain syystä aina tulee jokin unohdus tai monimutkaisempi tapaus, johon pitäisi käyttää vähän aikaa jälkikäteen, ja sen takia homma menee pilalle. Pitää kokeilla elokuussa saada kunnialla hoidettua edes jonkin yksittäisen viikon kuluseuranta.

Laskettelukuukausi - Kuukausikatsaus 06/2026

Kesäkuun lukujen yhteenveto tulee aikataulusyistä pörssipäivän aluksi, joten iltaan mennessä tilanteet voivat muuttua tässä raportoiduista numeroista.  

Joka tapauksessa kuukausi näyttää huonolta. Markkinoiden epävarmuus ja muu sekoilu mm. Lähi-idässä painoi salkun reippaasti miinuksella. Koko kuukauden kestäneessä melko tasaisessa laskutrendissä pudotusta tuli lopulta -2,78 %, mikä on euroina -20.222 €. Salkun arvo on tällä hetkellä lukemassa 708.307 €.

Uusiin ostoihin kului kesäkuussa rahaa yhteesä 3323 €. Ostokset olivat hyvin tavanomaisia täydennyksiä salkun vahnoihin positioihin. Uutena salkkuun tuli kesäkuussa listautunut KPY, jota merkitsin pienellä summalla, ja ylimerkinnän takia määrä vielä leikkautui hieman. Ihan täydellinen menestystarina nuo KPY:n alkuviikot ei ollut, sillä hinta on tullut tähän mennessä alaspäin noin 20 %. 

Osinkopuolella oli erittäin hiljaista eikä yksikään kotimainen yhtiö maksanut tässä kuussa mitään. Brutto-osingot jäivät tässä kuussa ainoastaan 385 euroon.

Viime kuun lopussa yllätyin hieman ennakoimaani suuremmasta rahan kulutuksesta ja kaavailin pitäväni tarkemmin kirjaa menoistani. Kaikki menikin hyvin noin kuun puolivällin asti, kunnes aloin lipsumaan ja ajattelemaan, että merkitsen kululajit Exceliin kiireen takia 'joskus vähän myöhemmin'. Kun et saa joka paikasta digitaalista kuittia ja paperikuiteilla on taipumusta kadota, homma muuttui mahdottomaksi ja kuihyui käsiin. Kokonaissumma sentään olisi laskettavissa tilitapahtumien perusteella, mutta sekin jäi nyt tekemättä, kun alkuperäinen ajatus vesittyi. Ehkä sitten heinäkuussa paremmalla innolla ja sitoutuneemmin.

Kulutus tarkempaan seurantaan - Kuukausikatsaus 05/2026

Salkku jatkaa matelemistaan, sillä osakkeet ja rahastot jäivät jälleen kerran OMXHGI-indeksin alapuolelle. Nousua sentään oli eikä tullut takapakkia, mutta kehitykseen en voi olla tyytyväinen. Kokonaisuus nousi toikokuussa 2,83 % eli 20.084 euroa, jolloin toukokuun lopun lukema on 728.529 euroa.

Osittain tuohon omien osakkeiden mateluun kyllästyneenä kohdistin ostoja tavallista enemmän indeksirahastoihin. Toki euromääräisesti eniten rahaa kului osakkeisiin, mutta rahastojen suhteellinen osuus kuun lopussa oli hieman suurempi kuin viime kuussa. Ostoihin kului rahaa yhteensä 4.417 euroa. 

Osinkojen pääkausi on nyt tullut päätökseen ja toukokuussa osinkoja maksettiin yhteensä 3859 euroa. Yhteensä niitä on tullut tänä vuonna 19.138 euroa. Seuraavat kuukaudet tulevat olemaan paljon kuivempia ennen loka-marraskuussa tulevaa seuraavaa virkeämpää kautta. Olen tainnut ennenkin mainita, että osingonmaksu on mennyt monen yhtiön osalta pilalle, sillä jotkut yhtiöt maksavat vuoden 2025 tuloksesta omistajille viimeiset erät vasta vuonna 2027. Ja niihinkin eriin liittyy harkintavalta hallituksille. Virkistävä poikkeus on Nordea, joka lupaa maksaa osan osingostaan jo kesken tilikauden.

Toukokuussa rahaa meni pakollisiin asioihin ja muihin ostoksiin jonkin verran tavallista enemmän. Rahaa on jostain syystä huvennut vähän huomaamatta, sillä palkkatulojen ja osinkojen jälkeen olin arvellut käteiskassani vahvistuneen jonkin verran. Ns. vahvistuminen olikin aika maltillista, sillä rahavarat olivat ainoastaan 69 euroa suuremmat huhtikuuhun verrattuna. Täytyypä pitää kesäkuussa tarkempaa kirjaa kulutuksesta.

Mainio osinkokuukausi - Kuukausikatsaus 04/2026

Kuukauden yhteenveto viivästyi pari päivää vapun takia, mutta numerot otin talteen kuun viimeiseltä päivältä. Tuolloin arvopaperi- ja käteissälkku oli yhteislukemassa 708.445 €, mikä on -0,72 % edellisen kuun arvoon verrattuna. Osakkeet ja rahastot nousinvat ostojen ja arvonmuutosten seurauksena reilut 3 %, mutta käteisvaroja hupeni omaisuusluokkaan, jota en käytännön syistä sisällytä näihin numeroihin. Kateistä rahaa kului vajaat 30 k€ kiinteistökauppaan ja siitä seuraamuksena tulevaan varainsiirtoveroon. Tällä kertaa kiinteistö on oletettavasti tuottava sijoitus (ainakin pitkässä juoksussa) eikä pelkästään rahaa nielevä hirviö. Samalla käteisen määrä putosi pienimmilleen koko tilastoinnin aikana, joka alkoi lokakuussa 2017. Ostoksessa on siis kyse metsäpalstasta, joka tuli myyntiin muiden metsätilojeni läheisyydestä.

Viimeisten viikkojen aikana salkun arvonmuutokset ovat lähinnä ottaneet päähän. Nordnetin tuottokäppyröiden mukaan näyttää siltä, että oma salkkuni on jo maaliskuun alkupuolella lähinnä jäänyt junnaamaan paikoilleen, kun taas OMXHGI on paukuttanut ihan kelpo tuottoa. Osa isoimmista omistuksista kuten Nordea, Sampo, Kemira ja Elisa ovat olleet jossain muussa suunnassa kuin kasvu-uralla, ja tuloksena on pahalta tuntuva ero 'vertailuindeksiin'.

Pahaa mieltä lievitti hieman harvinaisen suureksi paisunut osinkosumma. Lopullisen tapahtumalistauksen mukaan yli puolet salkun yhtiöistä tilitti osinkojaan ja lopulta niitä tuli bruttona euroiksi muutettuna 12.573,80 €. Instagramin puolella kerrotusta summasta puuttuu yksi maksuerä, joka oli vahingossa jäänyt pois laskelmasta. Toukokuun summa tulee olemaan vielä noin 1/3 tästä, mutta ennen syksyä ei ole oikeastaan mitään merkittävää raportoitavaa.

Sen verran on tympinyt tuoton jääminen pahasti 'vertailuindeksin' jalkoihin, että ostot kohdistuivat huhtikuussa paljon normaalia enemmän Suomi-, Ruotsi-, Eurooppa- ja USA-indeksirahastoihin. Oli mukana tietysti muutamia osakeostojakin. Ennakonpidätetyt osingot eivät jääneet tilille lepäilemään, sillä ostoihin kului rahaa noin 8.990 euroa.

Reipasta laskua maaliskuussa - Kuukausikatsaus 03/2026

Jälleen on kuukausiraportin aika. Suuri sotapäällikkö ja strategi ei ole saanut tilannetta haltuun Persianhadella, joten öljyn hinta on edelleen korkealla ja osakeindeksit laskutrendissä. Maaliskuu olikin omassa salkussa euromääräisesti ja myös prosentuaalisesti suurin laskukuukausi kolmeen vuoteen. Maaliskuussa 2023 tultiin alas vielä kovemmilla prosenteilla. Syytä siihen en enää muistanut, mutta ChatGPT tiesi kertoa, että kyse oli pankkikriisistä, jossa katosi mm. eräs sveitsiläinen suurpankki. Tässä kuussa salkku siis lasketteli -4,3 %, joka on euroina -33.232 €. Osa laskusta selittyy irronneilla mutta vielä maksamattomilla osingoilla. Lasku on kuitenkin lähes yhtä suuri kuin helmikuun nousu. Salkun kokonaisarvo on tänään 713.554 €.

Ostot ja myynnit menivät tässä kuussä lähes samoihin. Myin salkkuun jääneen lyhyen koron rahaston jäänteet pois korkojen noustessa arvoon 3884 € ja ostin pääasiassa osakkeita yhteensä 3921 €:lla. Ostoslistalla oli Suomen ja Ruotsin osakkeita sekä pienet siivut Ruotsin ja Amerikan indeksirahastoja.

Osinkopuolella vauhti alkaa kiihtyä, ja maaliskuun osinkosumma oli 1262 €. Kyseessä siis tietenkin bruttosumma. Koko vuoden osinkokertymä on tänään 2685 €. Huhtikuulle Nordnet ennustaa hieman yli 12 k€:n osinkoja.

Tulevat osingot hieman piristää mieltä, mutta huhtikuulle ei oli vielä ihan kovin valoisaa näkymää.  Sotimiselle ei näy loppua eikä siten myöskään sen vaikutuksille. No, edellä mainittu herra on tunnettu nopeista ja odottamattomista käänteistä, joten oikeastaan mitä tahansa voi tapahtua. Vaikka ei pitäisi sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin, alan todella toivoa, että USAn välivaaleissa demokraatit saisivat paikkoja niin paljon, että presidentille saataisiin vähän jarruja päälle. Tai sitten en vaan maallikkona ymmärrä hänen toimintansa neroutta.

Kasvua ja kulutusseurantaa helmikuussa - Kuukausikatsaus 02/2026

Taas on sotakoneet otettu pois säilytyksestä ja viritetty kovaa käyttöä varten. Ensi viikolla nähdään, mitä vaikutuksia tällä on markkinoihin. Luulisi ainakin öljyn hinnan reagoivan näihin tapahtumiin. 

Tämän päivän uutiset eivät vielä vaikuttaneen omiin helmikuun lukuihin, jotka jälleen kerran olivat varsin hyvät. Tilastoitava omaisuus kasvoi +4,8 % eli yli 34.000 euroa. Salkun kokonaisarvo päätyi lukemaan 745.875 €, mikä on taas uusi ATH-arvo. Jos edes jonkinlainen nousutrendi jatkuu tulevaisuudessa, saatan jossain vaiheessa olla varttia vaille miljonääri.

Osakekurssit puskevat yllättävän sinnikkäästi ylöspäin ja senpä vuoksi seuraamani yhtiöt alkavat vaikuttaa jo jopa kalliilta. Ainakin osinkoprosentit ovat monen kohdalla valahtaneet epätavallisen matalalle. Joka tapauksessa ostettavaa löytyi helmikuussa noin 2900 eurolla.

Osinkokevät ei ole vielä kiivaimmillaan vaikka iso osa yhtiöistä on tehnyt osinkoesityksensä. Tähän mennessä noin 45 % salkun yhtiöistä on korottamassa osinkoaan, ja n. 55 % laskee tai pitää sen samana. Isoin euromääräinen pudotus omalle kohdalle tulle tänä vuonna Fortumilta, joka lähes puolitti viime vuotisen ennätysosinkonsa.

Helmikuun osinkokertymä oli noin 924 euroa, kun kuusi yhtiötä maksoi kuukausittaisen tai kvartaaliosinkonsa. Nordnetin ennusteen mukaan maaliskuu olisi hieman parempi, mutta varsinainen jytky olisi tulossa huhtikuussa. Ennusteen mukaan silloin maksuun tulisi 5-numeroinen bruttosumma. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu merkittävästi. Koko vuoden osinkosumman odotan nousevan maltillisesti viime vuodesta ja olevan hieman yli 28.000 euroa.

Kaikista taloudenhallintaohjeista ja vähänkään uskottavista talousbloggaajista poiketen en ole koskaan harrastanut budjetointia tai tarkkaa rahan kulutuksen seurantaa.Spontaani tai holtiton kulutus ei omalla kohdallani ole koskaan ollut talouden riskeistä suurimpia, joten jatkuva numeroiden pyörittely ei vaan ole tuntunut tarpeelliselta. Helmikuussa tei poikkeuksen ja kirjasin kaikki kulut taulukoihin. Jotta kuvio ei menisi liian vaikeaksi, rahankäyttö on suhteutettu ennakonpidätyksen jälkeen käteen jäävään palkkaan, ja iso kuva ilman tarkkaa erittelyä on oheisessa kuvassa. Reilu neljännes nettopalkasta meni ruokaan, asumiseen, harrastuksiin yms, vähän yli 60 % osakkeisiin ja rahastoihin ja loput 10 % jäi käyttämättä eli on numeroina käyttötilillä. Instagramin puolelle saattaa lähiaikoina tulla tarkempi yhteenveto helmikuun rahankäytöstä.

Seuraavaksi pitäisi hypätä metsätalouden veroilmoituksen kimppuun. Onneksi matkoja ja ostoksia oli viime vuonna lukumääräisesti vähän. Tositteiden kanssa pelaaminen ei tunnu omalta vahvuusalueeltani eikä kirjanpitäjä todellakaan ole toiveammattini.

Yli 700 k€:n rajan - Kuukausikatsaus 01/2026

Tammikuu tuntui menevän ohi epätavallisen nopeasti pimeydestä ja kylmyydestä huolimatta eikä ns. kaamosmasennuksesta ei ole ollut tietoakaan. Työrintamalla on ollut mielekkäitä projekteja ja vanhaa liikuntaharrastustakin on saatu uusille leveleille, vaikka palautumisen kanssa saa taiteilla vähän aiempia vuosia enemmän.

Ameriikan isoherra aiheutti taas tempauksillaan epävarmuutta ja markkinahuolia, mikä heilautteli kursseja. Itse kaipaisin vähän tasaisempaa menoa, mutta en tässäkään tilanteessa tehnyt varsinkaan mitään myyntiliikkeitä. Salkku jatkoi nousutrendissä eteenpäin ja päätyi uuteen ennätyslukemaan rikkoen uuden sataluvun. Kokonaissaldo on tänään 711.497 €, joka on 2,89 % tai 20.014 euroa enemmän kuin kuukausi sitten.

Vuosi 2025 oli osinkojen suhteen ennätyksellinen. Tämän vuoden tilanne on vielä aika epäselvä osinkoesitysten puuttumisen takia. Tähän mennessä julkistetut esitykset ovat hienoisessa noususuunnassa, mutta ennakkoarvailujen perustella muutamat vanhat hyvät osingonmaksajat tulevat tippumaan rajusti. Tarkempi arvaus saadaan helmikuussa. Tammikuussa osinkoa maksoi kolme yhtiötä yhteensä n. 500 €.

Tammikuun alkupuoli oli jostain syystä hiljaista ostojen puolesta, mutta tilanne virkistyil jälkimmäisellä puoliskolla. Ostoksista mainittakoon Elisa, Terveystalo, Huhtamäki ja Pfizer sekä muutamat osakerahastot. Rahaa ostoksiin kului yhteensä n. 5600 €.

Kaikilla kaupparyhmittymillä ja -ketjuilla sekä pankeilla yms on omat etu- tai kanta-asiakasohjelmansa, joilla ihmisiä yritetään sitoa mahdollisimman pysyvästi asiakkuuteen. OP mainostaa tällä hetkellä voimakkaasti vakuutuksiaan, sillä niistä kertyvää bonusta on nostettu kuulemma merkittävästi. Itselläni on OP Pohjolasta yksi vakuutus, jonka hinta on ollut huikeassa nousussa parina viime vuonna. Kyse on yhtä metsäkiinteistöä koskevasta vakuutuksesta melko isolla omavastuulla sekä pienehköllä kuutiokorvauksella. Hintakehitys näkyy oheisesta taulukosta. Vakuutusyhtiön riskitkin lienevät kasvussa, mutta siltäkään ajatukselta ei voi välttyä, että asiakkaita saadaan paremmin bonuksilla kuin alhaisemmilla hinnoilla. Tarkkana näiden kanssa. Harkitsen vakavasti tämän vakuutuksen irtisanomista.

Sijoitusvuosi päätökseen - Kuukausikatsaus 12/2025

Niin tuli tämäkin vuosi vähintäänkin kohtuulliseen päätökseen, vaikka alkuvuoden tullipelleily näytti hapannuttavan tunnelman pahasti. Huhtikuun pohjien jälkeinen nousu oli yleisellä tasolla ihan mukava, vaikka oma salkku jäi tuona aikana jonkin verran jälkeen OMXHGI:stä. Vuoden viimeisen kuukauden aikana salkku kasvoi +2,87 % ja sen arvo kohosi uuteen ATH-lukemaan, joka on nyt 691.483 €. 

Koko vuoden aikana käteis-, rahasto- ja osakesalkun kasvuksi tuli +17,0 % eli euroina +100.861 €. Koko sijoitushistoriasta ei ole kattavaa käteisdataa, mutta vuosiraporteista kaivetut rahastojen ja osakkeiden tilanteet kunkin vuoden lopussa näyttää tältä:

Ylemmästä kuvasta näkyy käteisvarojen merkittävä sulaminen vuoden 2025 aikana, mikä johtui kahdesta isohkosta hankinnasta. Ensin rahaa paloi maaseutukiinteistön hankintaan ja loppuvuonna merkittävän summan haukkasi metsätilan osto. Vaatimatonta maaseutuasumusta ei hankittu ansaintamielessä, mutta metsätila oli blogissa tilastoitavan omaisuuden ulkopuolinen sijoitus, jolta luonnollisesti odotan tuottoa vähintäänkin puumäärän kasvun muodossa.

Sijoittajana kuulun Osta-ja-pidä -heimoon, joten myyntitoimeksiantojen lukumäärä on hyvin pieni verrattuna ostoihin. Tänä vuonna myyntejä oli peräti neljä kappaletta. Siivosin salkusta pois kaksi pientä rahasto-osuutta juuri niiden pienuuden ja osittaisen päällekäisyyden takia. Lisäksi laitoin lihoiksi merkittävän osuuden eräästä lyhyen koron rahastosta tuottokäppyrän muuttuessa liian loivaksi. Viimeisimpänä hävitin pahasti tappiolla olleen Metsä Boardin kokonaan omistuksista. Tätä voi kutsua veromyynniksi. Niin, ja niitä ostotapahtumia oli vuoden aikana yhteensä 185 kappaletta, joista lukumääräisesti iso osa pieniä rahasto-ostoja.

Talousviisaat ja -toimittajat ovat alkaneet paasata anteliaan osingonmaksun olevan yksi syy Suomen talouden krooniseen jumittamiseen. Rahaa kuulemma pitäisi käyttää mieluummin kasvun hakemiseen kuin jaella sitä tuottamattomaan käyttöön omistajille. Yrityksillä on ehkä jotain varovaisuutta hakea aggressiivista kasvua, ja parin varoittavan esimerkkitapauksen perusteella kykyäkään ei välttämättä ole suurissa firmoissakaan. Oma sijoitusfilosofiani perustuu edelleen merkittävältä osin passiivisen ja toivottavasti kohtuullisen ennustettavana pysyvän osinkovirtaan kasvattamiseen, mikä mahdollistaisi normaalia eläkeikää aikaisemman hyppäämisen pois työelämästä ilman tarvetta merkittävään pääoman realisoimiseen. Tästä näkökulmasta en ihan täysin kannata osinkojen leikkausta ja niiden käyttöä riskisen kasvun hakemiseen. Isommassa kuvassa ostan kyllä ajatuksen kasvuhakuisuuden tärkeydestä, mutta kääntöpuolena on pelko siitä, että rahat käytetään hulluihin investointeihin pelkästään kentällä vallitsevan yleisen paineen takia.

Osinkojen näkökulmasta kulunut vuosi oli hyvä. Alkuvuonna asetettu epävirallinen tavoite ylittyi ja kokonaissumma kiipesi hieman yli 27 k€:n. Toivottavasti vuoden 2026 summa on tätä suurempi. Oheisessa kuvassa on esitetty brutto-osinkojen kertyminen vuoden mittaan. Vaikka yhä useampi yhtiö ripottelee osingonmaksua pitkin vuotta, kevätkuukaudet ovat yhä selkeästi aktiivisinta aikaa.

Osinkojen kumulatiivinen kertymä vuonna 2025

Ahkerasaastaja on ensimmäisten joukossa avannut Instagram-tilin (@ahkerasaastaja). Sinne tulee henkilökohtaiseen talouteen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia säännöllisesti tai joskus epäsäännöllisesti.

Hyvää tulevaa sijoitusvuotta kaikille!

ATH ja edelleen huonoa talousdataa - Kuukausikatsaus 11/2025

Marraskuussa saatiin reilusti vettä politiikan nokittelumyllyyn, kun tilastotietoa ja muuta analyysiä tuutattiin kansan ihmeteltäväksi. Talous on kuulemma taas mennyt taantumaan, on jouduttu tarkkailuluokalle ja työttömyyskin on lähihistorian ennätyslukemissa. Näistä ongelmista vaaditaan hallituksen päitä pölkylle. Hallitus taas syyttää edellistä hallitusta löysästä rahankäytöstä ja muista huonoista päätöksistä, jotka luovat koko ajan kasvavia kuluja. Molemmat osapuolet ovat niin syvällä poteroissaan, että ainakaan mitään rakentavaa keskustelua ei blokkien välillä ole. Itseäni kyllästyttää niin paljon tuo syyttely ja usko oman vaihtoehdon täydellisyyteen, että en enää vaan pysty seuraamaan mitään poliittista keskustelua.

Sen verran erikoisia ja omiin näkemyksiini vieraita ulostuloja on tullut vasemmalta laidalta, että ihan lähitulevaisuuden vaaleissa en ole heille ääntäni antamassa. Nuoriso-osastoilla on usein radikaaleja näkemyksiä, mutta nyt siellä ollaan liian vasemmalla. Erikoista asiassa on äärivasemmiston vähäinen huoli omasta äärimmäisyydestään mm. omaisuudensuojan ja väkivallan tuomittavuuden suhteen, mutta oikean laidan toimet uhkaavat koko ihmiskuntaa ja oikeuttavat radikaaleja toimia sen pysäyttämiseksi. No, ensi viikolla taas nähdään aktivistien rettelöintiä ja palopuheita siitä, miten huono valtio Suomi on.

Marraskuussa salkku kiipesi uuteen ATH-arvoon ja kellottaa tänään lukemaa 672.159 €. Kasvu oli tosin aika niukkaa eli +0,73 % tai +4874 €. Osakekurssit eivät varsinaisesti olleet nousukiidossa marraskuussa, mutta jotenkin oma Nordnet-kokonaisuus onnistui nousemaan OMXHGI:tä paremmin tässä kuussa. Viime kuukausien aikana siitä on enimmäkseen jääty jälkeen.

Tavallisesta ostopainotteisesta trendistä poiketen eräs lyhyen koron rahasto meni myyntiin tuottokäyrän hiipumisen takia. Myyntirahoja ripottelin osakkeiden lisäostoihin, ja pari tonnia on vielä tilillä käyttämättä. Voitollisesta myynnistä verottaja haluaisi pari sataa euroa, joten mistään valtavasta voittosummasta ei ole kyse. Joulukuussa pitää katsastella, olisiko myyntipuolelle jotain tappiollista laitettavaa.

Osinkoja tilille tuli bruttona 2244 euroa, ja suurimmat maksajat olivat Kemira, UPM, Telia ja Verizon. Kumulatiivinen kertymä tähän mennessä on tilitapahtumien mukaan 26.707 €. Nordnet arvioi joulukuun osinkosummaksi 343 €, joten koko vuoden osalta seuraava tasatonni saattaa mennä rikki, ellei arvioissa ole jotain pielessä tai valuuttakursseissa tapahdu isoja liikkeitä (kaikki joulukuun osingot muissa valuutoissa kuin euroissa). 

Joulukuun ohjelmassa on siis ainakin tutkailla, löytyykö salkusta sellaista tappiollista ja edelleen laskusuunnassa olevaa myytävää, josta olisi viisasta luopua ja saada siitä vähennettäviä tappioita. Tätä pitäisi tietysti tehdä koko ajan, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.

Kiinteistökauppoja ja arvopaperiennätyksiä - Kuukausikatsaus 10/2025

Kuukausi on jälleen päätöksessä ja aika summata tapahtumia. Lokakuun isoimpana yksittäisenä asiana oli uuden metsätilan hankkiminen, vaikka taisin aiemmin luvata itselleni, että metsää ei osteta enää lisää. Kaupat on kuitenkin tehty, joten tällä suunnitelmalla mennään eteenpäin kohti varainsiirtoveron maksua ja lainhuudon käynnistämistä. Kyseessä on pieni noin 7 ha:n kiinteistö, jonka puusto on keskimäärin aika nuorta ja arvioitu puun määrä jää reilusti alle 100 m3/ha. Hinta oli tietysti tämän mukainen, eikä puunmyyntituloja ole lähivuosina odotettavissa. Ennemminkin näköpiirissä on hoitotöitä.

Muu sijoitustoiminta eteni lievässä myötätuulessa. Lievässä sen takia, että nousu jäi taas rutkasti jälkeen yleisestä kehityksestä. Metsätilan oston takia käteisvaroihin tuli lovi, eikä osakkeiden ja rahastojen nousu riittänyt nostamaan kokonaissummaa syyskuun lukeman yläpuolelle. Kokonaisuutena miinusta tuli 2600 € eli -0,39 %, ja loppulukema on tänään 667.285 €. Lokakuun yleinen nousutrendi sekä osake- ja rahasto-ostot kiskoivat osake- ja rahasto-omaisuuden ensi kertaa yli 600 k€:n rajan.

Ostotapahtumia oli tässä kuussa harvinaisen paljon eli 25 kappaletta. Tämä johtuu siitä, että tein muutamana päivänä pienehköjä ostotoimeksiantoja useampaan indeksirahastoon. Sen verran tympii useamman kuukauden mittainen salkussa olevien osakkeiden mateleminen, että indeksisijoittaminen on alkanut tuntua mielekkäämmältä. Rahaa ostoksiin tuhlasin melkein 6 k€.

Osinkopuolella oli hieman kesäkuukausia aktiivisempi kuukausi. Kaikkiaan 13 yhtiötä jakoi rahaa yhteensä 2345 € (brutto). Koko vuoden kertymä tähän mennessä on 24.392 €. Kevään osinkoennuste tälle vuodelle oli 26.500 €, ja ainakin Nordnetin laskelman mukaan tämä tavoite tulisi täyttymään. 

Arjen harmaudessa salkku kipusi ATH-lukemaan - Kuukausikatsaus 09/2025

Kuukauden yhteenveto tulee poikkeuksellisesti päivän myöhässä eilisten iltakiireiden takia. Syyskuu ei jäänyt historiankirjoihin ainakaan järisyttävän suuren liikkeiden takia, sillä prosentuaaliset muutokset olivat varsin vaatimattomat ja mitättömät ainakin, jos verrataan OMXHGI:hin. Viime aikoina Helsingin indeksit ovat usein tykittäneet omaa salkkua parempaa lukemaa, mutta positiivista sentään oli pienelle plussalle päätyminen. Astetta positiivisempi uutinen oli uusi raportoitava ATH-lukema. Se on tänään 669.925 euroa.

Syyskuu oli tavallista hiljaisempi ostokuukausi. Ostoslistalla oli Suomen, Ruotsin ja USAn indeksirahastoja sekä muutamia suoria osakeostoja. Rahaa nähin kului n. 2700 €.

Osinkopuolella oli tätäkin hiljaisempaa. Ennen veroja rahaa tuli osinkojen muodossa yksittäisiä pikkusummia seitsemältä yhtiöltä yhteensä 376 €. Lokakuussa tilanteen pitäisi virkistyä, ja Nordnetin ennustama osinkosumma on 2308 euroa. Koko vuoden kertymä tänä mennessä on pari kymppiä alle 22 k€. 

Media ja ekonomistit ovat nyt heränneet rummuttamaan, että talouden alakulon isona syynä on se, että ihmiset ovat lisänneet säästämistään, jolloin kulutukseen päätyy vähemmän rahaa. Itse olen ollut tässä suhteessa erittäin huono kansalainen. Omasta mielestänikin käytän palveluita erittäin vähän ja kulutus muuhun tavaraan on muutenkin melko alhaisella tasolla. Mitään varsinaista 'ryhtiliikettä' ei ole tämän suhteen näköpiirissä, vaan tarkoitus on jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla. Verojen maksamiselta ei voi välttyä, mutta ne eivät suoranaisesti auta nostamaan kansakuntaa taantumasta - ainoastaan auttavat pitämään maailmanluokan julkista sektoria vielä hetken tolpillaan.

Tilastokeskuksen varallisuusjulkaisu oli mielenkiintoista luettavaa. Osake- ja rahastovarallisuutta on jo noin 2 miljoonalla kansalaisella. Viiden vuoden aikana tällaista varallisuutta omistavien henkilöiden määrä on noussut noin 30 %, joten monet ovat aloittaneet vasta aivan viime vuosina. Silti hiemän yllätti, että salkun mediaanikoko oli niinkin alhainen kuin n. 6000 €, eikä se ole oleellisesti muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että asuntovarallisuuden arvo on pudonnut merkittävästi parin viime vuoden aikana. Silti haastateltu asiantuntija kertoi kokonaisvarallisuuden pysyneen suunnilleen samalla tasolla, koska arvopapereiden hintojen nousu olisi kompensoinut asuntojen pudotuksen. Ehkä näin on tapahtunut keskimäärin, mutta jos muistetaan, että 0-6000 €:n euron kokoisia salkkuja on miljoona ja siihen salkuttomat päälle, on todella vaikeaa kuvitella, että  tämän suuren enemmistön kokonaisvarallisuus ei olisi pienentynyt merkittävästi asuntojen hintojen reippassa laskussa.

Taantumaa ja veronpalautusta - Kuukausikatsaus 08/2025

Syksy alkaa näyttää ensimmäisiä merkkejään ja kohta Suomi alkaa vetäytyä pimeään ja kylmään talvihorrokseen. Horroksessa on myös Suomen talous, sillä ainakin Kauppalehden mukaan olemme jälleen taantumassa samaan aikaan kun työttömyys jatkaa kasvuaan. Yhdeksi taantuman syyksi listataan yksityisen kulutuksen supistuminen. Entisillä ja nykyisillä poliittisilla päättäjillä on ollut työkaluinaan monenlaista tulevaisuus-,  elpymis- ja kasvupakettia, mutta ainakin tähän maahan niiden vaikutukset ovat olleet hyvin vähäiset. Huonojen näkymien takia en lainkaan ihmettele, että rahaa käytetään aiempaa harkitummin. Kun lähes pyhänä asiana pidettävästa ja ns. omaisuudensuojaa nauttivasta eläturvastakin ehdotetaan leikattavan, on odotukset tulevaisuudesta sen verran matalalla, että ajatusmalli "eletään-kuin-viimeistä-päivää" saa entistäkin vähemmän kannatusta.

Elokuu oli kohtuullinen kasvukuukausi, sillä tilastoitava omaisuus kasvoi +2,3 %, joten nousu euroina on n. +14.600 €. Osakkeet, rahastot ja käteisvarat summautuvat tänään lukemaan 664.671 €.

Ensi viikolla tulee omalla kohdalla veronpalautukset maksuun. Palautusta on tällä kertaa tulossa reilut kolme tonnia. Miksi näin paljon? Perusjuttuja sen taustalla ovat metsätalouden tappiot kun puukauppoja ei ollut sekä työhuonevähennykset, joita tulevina vuosina ei nykymuodossaan ole tarjolla. Isoimpana tekijänä ovat kuitenkin tappiolliset osakemyynit. Cityconin kurssi oli kroonistuneessa alamäessä, kun yhtiö teki hieman hämärältä vaikuttaneen suunnatun osakeannin. Kun omistus oli vielä erittäin keskittynyttä, katsoin yhteisen matkamme tulleen loppuun ja myin kaiken pois. Lisäksi kevensin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kalliilla ostettuja Telian osakkeita, mutta päädyin jonkin ajan kuluttua ostamaan osan takaisin halvemmalla hinnalla. Näistä sekä palkkatulojen verokortin hienosäädön puutteellisuudesta johtuu tuo edellä mainittu summa. Varmaankin osa siitä menee taantumantappotalkoisiin.

Keskusteltaessa veronpalatuksista ja mätkyistä on eräs jännä piirre. Mätkyt koetaan jonkinlaisena normaalin verotuksen ylittävänä rangaistuksena, jossa verottaja ottaa perusteettomasti enemmän kuin sen pitäisi. Ikävähän lisäveroa on maksaa, jos on olettanut veroprosentin olevan täsmällisen oikein, mutta harvemmin verottajan laskemissa lopullisissa päätöksissä on haastettavissa olevia virheitä. Toisaalta, jos kertoisin saavani reilut 3 k€ veronpalautusta, keskustelukumppanini olemuksesta näkyisi ajatus, että verottaja antaa minulle jotain ylimääräistä. Se tosiasia, että tein sijoitustoimintaan ja metsätalouteen liittyvää tappiota noin 10 k€, jää usein sivuosaan.

Osto-osastolla oli elokuussa monta pienehköä rahasto-ostoa sekä seitsemän kappaletta suoria osakeostoja Suomesta ja Ruotsista. Osakeostot ovat lähes aina luokkaa 500 €, jotta kulut pysyvät alle prosentissa. Rahaa kului ostoihin yhteensä 4100 €. 

Parhaat osinkokuukaudet ovat jo takanapäin, mutta nykyisellä osakeomistuksella tulee joka kuukausi vähintäänkin pieni summa. Elokuussa osinkosumma oli 924 € (brutto).

Omat osingot vs. Dividend Hawk

Sijoitusasioissa omien tulosten vertailu toisiin voi olla tilanteiden erilaisuuden takia täysin turhaa, mutta parhaimmillaan vertailu ja analysointi voi tuoda inspiraatiota ja oppia jostain merkityksellistä. Jossain vaiheessa sijoituspolkuani törmäsin blogiin nimeltä Dividend Hawk. Sen sisältö on hyvin teknistä ja se keskittyy hyvin yksityiskohtaisesti kirjoittajan omistusten tapahtumiin ja erityisesti niiden osinkotietoihin. Kirjoittaja luokittelee itsensä Dividend Growth Investoriksi, mikä on omiin tavoitteisiini nähden erittäin kiinnostava sijoittajaprofiili, ja sen vuoksi sivuilla on tullut vierailtua aina silloin tällöin.

Blogin historiatietoja penkomalla selviää, että olemme aloittaneet osakesijoittamisen suunnilleen samoihin aikoihin. DH on kuitenkin saanut kasvatettua salkkuaan ja vuosittaisia osinkojaan reippaasti itseäni nopeammin. Olenkin kunnioituksella seurannut varsinkin hänen osinkopottinsa kehitystä ja joskus laskeskellut karkeasti, kuinka paljon euroissa ja vuosissa olen häntä jäljessä.

DH avaa tilanteesa hyvin tarkasti, ja vieraillessani sivuilla tänään huomasin erikoisen yksityiskohdan suhteessa omiin osinkotuloihini. Oma brutto-osinkokertymäni tältä vuodelta on nimittäin juuri nyt suurempi kuin DH:lla. Olen siis hetkellisesti johdossa, mutta tilanne tulee pian kääntymään 'normaaliksi'. Oman salkkuni osingonmaksu painottuu voimakkasti kevääseen, kun taas DH:n USA-osakkeisiin painottunut portfolio tekee osinkotuloa tasaisemmin vuoden mittaan.

Tuosta myönteisestä hetkellisestä tilanteesta inspiroituneena aloin vertailemaan numeroitamme hieman tarkemmin. Koska aloitusvuotemme on käytännössä sama, vuosiosinkojen vertailu ei edellytä edes vuosien korjaamista. Oheisessa kuvassa on esitetty omat ja DH:n brutto-osingot vuosittain. Kuva kertoo, että DH repi alkuvuosina merkittävän etumatkan, ja esim. vuonna 2015 hänen osinkotulonsa olivat jo 15 k€, kun itse olin vasta reilussa 2 k€:ssa. Sen jälkeen euromääräinen ero ei ole enää kasvanut merkittävästi, mikä taas on johtanut siihen, että pylväiden kasvaessa suhteellinen ero on tietysti pienentynyt. Alempi kuva kertoo suhdeluvun DH:n ja omien osinkojeni välillä. Jos unohdetaan aloitusvuosi 2010 summien pienuuden takia, suhteellinen ero kasvoi alkuvuosina nopeasti ja parhaimmillaan DH nautti seitsemän kertaa suuremmista osinkotuloista. Tuon huipun jälkeen suhteellisen eron trendi on ollut laskeva, mutta ero on ollut kuitenkin merkittävä viimeisenä täytenä osinkovuotena.

Jos kaikki osakesalkun yhtiöt maksaisivat luvatut ja oletetut tämän vuoden osingot tänään, kokonaissumma olisi 27.888 euroa eli osinkotuotto olisi 5,33 %. Aiempina vuosina en harkinnutkaan sellaista osaketta, jonka osinkotuotto oli vähemmän kuin noin 5 %. Tuosta periaatteesta on viime aikoina luistettu ehkä järkiintymisen takia, ja viime vuosina salkkuun on ilmestynyt lappuja, joiden osinko-odotus on jopa niin alhainen kuin n. 2 %. Sen alle ei olla vielä päästy osakkeiden kanssa, mutta alhaisemmat osingonmaksajat on hoidettu rahastojen kautta.

Osinkotulojen kasvattaminen on edelleen keskeisenä tavoitteena, mutta vähemmän pakonomaisesti ja antamalla myös tilaa kasvaa investointien kautta aggressiivisen osingonmaksun sijaan. Matka jatkuu toistaiseksi näillä opeilla ja ei haittaa, vaikka ero Dividend Hawkiin pienenisi entisestään tulevina vuosina.

Hellettä ja maltillista kasvua salkussa - Kuukausikatsaus 07/2025

Viileän alkukesän jälkeen tulikin sitten tolkuttomat helteet, jotka jumiutuivat paikoileen ilman, että säässä olisi pitkää aikaan ollut mitään oleellista muutosta. En ole mikään pitkäksi venyvien helteiden ystävä ainakin kahdesta systä. Kunnollinen nukkuminen ei käytännössä onnistu kuumassa ja helteen takia joitain tekemisiä täytyy lykätä odottamaan viileämpää säätä. Nukkumiseen liittyvä ongelma on tosin nyt ratkaistu ilmalämpöpumpulla, joka takaa alle kriittisen rajan olevan lämpötilan makuuhuoneessa. Sen sähkönkulutuskin on yllättävän matala, kun kulutusseurannan mukaan se vie arviolta 2-3 kWh/vrk käyttötavasta ja -tunneista riippuen. Kuumuuden takia lomalle suunnitellut metsänhoitotoimet ovat jääneet kokonaan tekemättä. Seutu suosii paarmojen lisääntymistä, ja muutaman kerran helteellä pakon edessä siellä työskenneenä kokemus ei ole siedettävä.

Sijoitusosastolla heinäkuu on ollut aika tasapaksu. Mitään järisyttäviä liikkeitä ei ollut, mutta sentään päädyttiin hieman plussalle. Kasvua tuli heinäkuussa 1,35 % eli n. 8600 euroa, joten kokonaisuus huitelee tänään 650.012 eurossa.

Alkuvuosi on ollut Nordnet-salkussa todella nihkeää. Alla oleva kuva paljastaa, että Helsingin tuottoindeksistä on jääty jälkeen ihan kunnolla Trumpin tulliuhittelun jälkeisessä liennytyksessä. Reilun 7 %:n ero tuotossa tällä ajanjaksolla tuntuu jo vähän pahalta.

 

Kiitos maksettujen lomarahojen, käteistilanne parani hieman heinäkuussa, vaikka osake- ja rahasto-ostoja tein reilulla 3500 eurolla. Myyntitapahtumia ei heinäkuussa ollut.

Osingonmaksajat viettivät heinäkuussa hiljaiseloa osinkojen bruttosumman oltua 448 euroa.

Poliittisen keskustelun tulikuumia aiheita ovat nyt Palestiinan valtion tunnustaminen ja Sofia Virran matkailuautoturnee Euroopassa. Viime viikon uutinen Suomen luottoluokituksen laskusta kroonistuneen ja kasvavan alijäämän takia on jo painunut pimentoon. 

VM:n omien laskelmien mukaan valtion talous on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 2008, ja sen jälkeisten vuosien tulojen ja menojen tasapaino on kumulatiivisesti yhteensä 131,5 miljardia euroa pakkasella eli keskimääräinen vuosittainen alijäämä on ollut 7,7 mrd€. Samaan aikaan BKT:n kasvu on ollut täysin olematonta.

Lähde: vm.fi/valtion-budjetti-lukuina

Jollain somealustalla törmäsin tänään postaukseen, joka koski jonkin sydänjärjestön keräyskampanjaa, jolla yritetään turvata sydäniskureiden paikannuspalvelun säilyminen. Jäin selailemaan kommentteja ja aika nopeasti törmäsin kommenttiin, jonka mukaan hyvinvointivaltiossa tällainen palvelu pitäisi olla julkisen sektorin järjestämä. Kyllä, palvelun ylläpito ei vaatisi paljon rahaa, mutta yleisellä tasolla minua häiritsee syvällä suomalaisessa geeniperimässä oleva pyrkimys kasvattaa jo ennestään valtavaksi paisunutta julkista sektoria aina vaan uusilla tehtävillä. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi laittaa yhteiskunnan tai jonkin muun toimijan vastuulle, jotta voisi itse kävellä valmiiseen pöytään. Kylmien talouslukujen (alijäämät, matalat kasvuodotukset, työttömyysaste, konkurssien määrä, toimien vaikuttavuus jne) sekä lähitulevaisuuden valtavien menotarpeiden (puolustus, sote, Nato/Ukraina, EU-himmelit jne) perusteella en jaksa ihan täysin uskoa, että voimme enää edes kovin pitkään kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi. Taidamme kuulua jo nyt B-luokkaan Pohjoismaisiin verrokkeihimme suhteutettuna. Mielellämme haluamme poseerata em. viiteryhmän rinnalla, mutta valitettavasti olemme yllä olevan graafin perusteella näytelleet jo jonkin aikaa rikkaampaa kuin mitä todellisuudessa olemme. Taidamme herätä tästä unesta vasta, kun olemme oikeasti selkä seinää vasten.

Käteisvarojen romahdus - Kuukausikatsaus 06/2025

Kesäkuu alkaa olla taputeltu, ja rahaa on kulunut parin viime viikon aikana ennätyksellisiä määriä. Poikkeuksellinen 'investointi' kulutti käteiskassaa hurjasti ja on jo generoinut muutamia aiheeseen liittyviä lisähankintoja. Käteisvarannot ovat olleet näin alhaalla edellisen kerran yli 6 vuotta sitten. Investoinnin kohde pysyköön vielä julkisuudelta pimennossa, mutta asia tulee varmasti esille tulevissa kirjoituksissa.

Kun tuon em. rahantuhlauksen lisäksi salkku jäi noin 1,5 % niukasti plussalle kirineestä OMXHGI:stä, on aika selvää, että kerrytettävä omaisuus kutistui reilusti tavanomaista enemmän. Muutosta tuli -3,76 % eli euroina -24.451 €. Tilastoitava varallisuus on tällä hetkellä 641.370 €.

Kesäkuun osake- ja rahasto-ostoihin kului rahaa hieman yli 6 k€, ja pääasialliset kohteet olivat kotimainen metsäteollisuus ja länsinaapurin koneteollisuus. Osinkopuolella oli hieman kuivakkaa osinkosumman jäädessä alle 300 €:n.

Helteet eivät ole vielä kansalaisia hellineet, mutta toivottavasti lämpimämmät säät saapuvat, kun loma alkaa ensi viikon jälkeen. Talouden ilmapuntaritkin tuntuvat jumiutuneen pysyvään matalapaineeseen, sillä Ylen kokoamien talousmittareiden mukaan mitään erityisen nopeaa käännettä parempaan ei ole näkyvissä. Pieni positiivinen signaali oli kilpailukyvyn paraneminen yhdellä sijalla noin 70 maan vertailussa, vaikka ihan kärkisijoilla ei ollakaan. Niskassa on vielä VM:n arvion mukaan tarpeelliset sopeutustoimet, joita tarvittaisiin nyt kun talous ei olekaan lähtenyt elpymään. Vaikka oppositiosta on aina helppo huudella ja kritisoida leikkauksia, lääkkeet talouden tauteihin tuntuvat kuitenkin olevan kaikilla lähes samanlaiset. Säästöjä, leikkauksia ja yt-neuvotteluita tarjoilee asukkailleen nyt Tampereen pormestaripuoluekin. 

ATH ja mietteitä kurjistumisesta - Kuukausikatsaus 05/2025

Kouluissa alkoi tänään kesäloma, mutta oman kesäloman alkuun on vielä reilu kuukausi. Lyhyeen kesään kohdistuu ainakin omalla kohdallani toiveita niin monen asian tekemisestä, että meinaa eräänlainen suoritusstressi tulla heti kauden alussa. Koska epävakaat säät myrskyineen ja sateineen 'varastaa' osan kesäpäivistä, opettajien kesäloma sopisi minulle mainiosti tuon stressin lieventämiseen.

Loma-asioista erillisellä sijoitteluosastolla toukokuu oli ihan kohtuullinen, vaikka rahasto- ja osakesalkku hidastelikin vertailuindeksiksi valikoituneeseen OMXHGI:hin verrattuna. Koko hoito kapusi kuukauden aikana ylöspäin 22.980 euroa, mikä on 3,6 %:n lisäys tilastoitavaan omaisuuteen. Lopputulema oli 665.827 euroa, ja se on samalla uusi 'All-time High' -arvo.

Toukokuu oli ostojen suhteen aiempia kuukausia rauhallisempi ja uusia lappuja tuli hankittua aika tarkalleen 3000 eurolla.

Osinkojen pääkausi alkaa olla tältä erää ohi. Toukokuun osinkosumma oli 3794 €, mutta kesäkuussa pudotaan jo alle kymmenesosaan tuosta. Nordnetin laskelma ei povaa sen jälkeenkään kovin muhkeita osinkokuukausia loka- ja marraskuuta lukuunottamatta.

Nykytilanteessa voi kuulostaa täysin epätodelliseslta, että kauan sitten abiturientit saivat lukion loputtua työttömyyspäivärahaa, jos eivät löytäneet töitä ennen syksyllä alkavia jatko-opintoja. Itsekin ennätin kuulua tähän onnellisten joukkoon. Kirjoittelin sanaa 'työtön' hakulomakkeisiin ja sain siitä hyvästä päivärahaa muistaakseni 116 markkaa per päivä. Kotona vielä asuvana se oli silloiseen normibudjettiini suhteutettuna absoluuttista luksustasoa. Oman ikäluokkani kohdalla aikarajoja oli tosin jo kiristetty, ja rahaa alkoi tulla vasta kesän loppupuolella.

Kaikki tietävät, että valtakunnassa on rahat loppu ja velaksi eletään, mutta avun tarvitsijoita on paljon. Rahan puuttessa etuuskakkua onkin leikattu vuosien mittaan aina vaan pienempiin osiin ainakin jarruttamalla indeksikorotuksia (esim. lapsilisät), pienentämällä edun suuruutta (mm. lääkekorvaukset ja asumistuki), lyhentämällä tuen maksuaikaa (erityisesti työttömyysturva) tai lopettamalla jotain tukia kokonaan (mm. aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa). Suunta on pitkään ollut kroonisesti alaspäin eikä pohjakosketus taida olla vielä lähelläkään. Toimepiteitä aktiivisesti tehnyt nykyhallitus saattaa maksaa hintaa päätöksistään eikä seuraava pääministeri taida tulla nykyisistä hallituspuolueista. Ainakin mikäli uskomme Uutissuomalaisen tekemää gallupia.

Uusimpana toimena hallitus haluaa edistää seniorikansalaisten käänteisiä asuntolainoja, jotta "asunto-omaisuuteen sidotut pääomat saadaan liikkeelle". Ylen uutisen tietolaatikossa oleva käänteisen asuntolainan kuvaus vaikuttaa juuri siltä, että sen tarkoitus on mahdollistaa lisärahan käyttäminen vain ja ainoastaan elämisen kuluihin, ja seurauksena on lopulta lähes 100 % varmuudella asunnon myynti. Ainakin joidenkin etuuksien kohdalla on ollut luonnollisena käytäntönä, että etua ei makseta, jos tuloja tai omaisuutta on liikaa. Käänteisen asuntolainan konsepti sopii tähän ajatteluun mainiosti ja jollain aikavälillä se tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että oma asunto tulee entistä enemmän sosiaaliturvaan vaikuttavan omaisuuden piiriin. Jos ei nyt ihan suoraan pakoteta myymään asuntoa tai ottamaan käänteistä asuntolainaa, niin ainakin jonkinlainen asunnon käypään arvoon perustuva laskennallinen tulo-osuus käänteisen asuntolainauksen mahdollisuudesta. Ja kas, yhdistämällä tämän laskennallisen tulon ja muut normaalit tulot kokonaistulosi ovatkin niin suuret, että ylität etuuden tulorajan. Näinhän toimitaan jo metsäomaisuuden kanssa.

Tarpominen ja tilanteiden kurjistuminen on jatkunut jo niin pitään, että en oikeasti enää tiedä, minkä puolueen opeilla asiat käännetään paremmaksi.

Kauppasodassa tulitauko - Kuukausikatsaus 04/2025

Huhtikuussa ei meinannut hattu pysyä päässä vauhdikkaiden taloustilanteiden takia. Ensin jyrkkää pudotusta ja sitten toipumista likimain maaliskuun lopun tasoille. Trumpin uhmakkaat tullipuheet ja -linjaukset osoittautuivat sitten ihan tyhjäksi suunsoitoksi. Ei kestänyt kantti ottaa vastaan päätöksistä seuravaa karvasta kalkkia, vaan vähin äänin alettiin peruuttelemaan. Ei sillä, että tariffeissa ja niihin liittyvässä kiihtyvässä nokittelussa olisi ollut mitään järkeäkään, mutta realiteetit pakottivat mahtailijan nöyrtymään Kiinan edessä.

Pahin ja tällä kertaa lyhyeksi jäänyt pörssipaniikki oli tällä kertaa sen verran ohimenevä, että se ei kunnolla näy kuukausikatsausten luvuissa. Vaikka pahimmillaan käytiin reilusti alle 600 k€:n lukemassa, salkun arvo nousi huhtikuun päätteeksi 642.847 euroon, joka on 0,3 % enemmän kuin maaliskuun lopussa.

Tässä kuussa erääntyi iso ja kohtuullisen hyvä koron määräaikaistalletus Svealla. Uusien talletusten tai normitilin korot eivät ole kauhean houkuttelevalla tasolla, joten käteiskassalle pitäsi yrittää etsiä vähän tuottavampia kohteita.

Taisin edellisessä katsauksessa pohdiskella ostojen hidastamista talouden epävarmuuksien kasvaessa. No eihän siitä hidastelusta mitään tullut. Rahaa kului ostoihin reippaasti maaliskuutakin enemmän eli n. 10.500 €. Koko alkuvuonna ostoksia on tehty yli 29 k€:lla ja myyntiosasto on vielä nollilla.

Huhtikuu oli odotetusti hyvä osinkokuukausi, kun osinkosumma päätyi lopulta lukemaan 10.189 €. Tammi-huhtikuussa osinkoja on tullut bruttona yhteensä 16.190 €. Nordnetin osinkoennuste tuokokuulle on 3740 euroa, mutta sen jälkeen osinkohanat menevät pitkäksi aikaa erittäin tiukalle.

Valtiontaloutta laitetaan nyt kuntoon uusilla lääkkeillä. Ainakin ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa kevennetään, mutta toisaalla tehdään kiristyksiä. Omalla kohdalla kiristyksistä taitaa eniten sattua työhuonevähennyksen poistaminen, jota olen hyödyntänyt ansio- ja pääomatuloissa sekä metsätaloudessa. Julkisuudessa olleiden verotaulukoiden mukaan en lähellekään pääse nauttimaan isommille tuloluokille tulevista nelinumeroisista veronalennuksista, vaan loppusummaksi taitaa tulla enemmänkin plusmiinus nolla.

Yleisellä tasolla Suomen taloustilanteen tunnelin päässä ei vieläkään näy kunnolla valoa. Lieköhän tämä laittanut hallituksen kokeilemaan muita keinoja leikkaamisen sijaan. VM:n ennustajat povasivat tänään ehkä pientä kasvua, mutta savolaiseen tyyliin sanoivat lopputuleman voivan olla jotain muutakin. Velkaantuminen, työttömyys ja kasvun hitaus - ainakin niissä ollaan Euroopan mutasarjoissa eikä selkeää helpotusta ole näkyvillä ihan lähivuosina. Alue- ja kuntavaalit antoivat viitteitä siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa heilahdetaan selkeästi vasemmalle, mikä on ainakin joidenkin sieltä suunnalta tulleiden talousajatusten perusteella itselleni pelottava vaihtoehto. Vielä ei olla onneksi niin pitkällä, että heilunta olisi vaalien jälkeen lähes äärilaidasta toiseen, kuten tapana näyttää olevan valtameren tuolla puolen. 

Case Arvopaperi ja printtimedian hitaus

Kesken viime aikojen suurimpiin kuuluvan talousmyllerryksen postilaatikkoon kolahti tänään Arvopaperi-lehti. Sisältöä selatessa tuli kyllä epätodellinen olo juttujen ajantasaisuuden suhteen. Tuntui tosiaankin siltä, että luenkohan jotain muinaista numeroa, sillä lehden jutut näyttivät tämän päivän perspektiivistä olevan tavanomaista ja liittyivät 'tavallisiin' talousaiheisiin. USAn tulliasioita sivuttiin tässä numerossa hyvin kevyesti, mutta luultavasti jonkin verran enemmän seuraavassa numerossa. Kerran kuussa ilmestyvälle aikakauslehdelle on varmasti oma paikkansa, mutta tässä tapauksessa sisältö ei tullipäätösten ja lehden ilmestymisaikatalun takia osunut ihan ajankohtaisuuden hermoon. Jääköhän lehden hyödyllisimmäksi anniksi tällä kertaa aivojen rasittaminen ristikkoa ratkaisemalla?

Pikaraportti tapahtumista - Kuukausikatsaus 03/25

Eräällä johtohahmolla on työkalupakissaan ainoastaan yksi työkalu, jota käytetään kaikkien ongelmien ratkaisuun. Tariffit, niillä uhkailu ja vastatoimenpiteet ovat jokapäiväinen uutisaihe ja samalla siemen talouden epävarmuuteen ja kohtuullisen varma reitti alamäkeen.

Salkku on näistä syistä ottanut osumaa maaliskuussa ja lasketellut 1,37 %, mikä ei ole valtavan draattinen pudotus. Nykyinen lukema on 640.896 €. Osakepuolella laskua ~13 k€, rahastoissa miinusta vajaa tonni, mutta käteistä ~6 k€ helmikuuta enemmän.

Osakeomistusten maantieteellinen jakauma.

Osinkokausi alkaa päästä kunnolla vauhtiin. Nordea maksoi pottinsa tänään, joten maaliskuun saldoksi tuli yhteensä 4720 €, kun koko kuluvan vuoden kertymä on hieman yli 6000 €. Nordnetin työkalut ennustaa, että huhtikuun osinkosumma on yli 10 k€. Luotan Nornetin laskelmiin myös koko vuoden osalta, sillä oma ennustetta en jaksa päivittää ihan euron tarkkuudella tipoittain osinkoja maksavien yhtiöiden takia. 

Maaliskuussa ostoihin kului rahaa n. 5700 € ja tapahtumalistauksen mukaan ne kohdistuivat isolta osin ruotsalaisiin pankki- ja teollisuusosakkeisiin, jotka tosin viime päivinä ovat olleet jonkinlaisessa luisussa. Nyt ehkä pitää laittaa jäitä hattuun ja seurata tilanteiden kehittymistä.