sunnuntai 25. elokuuta 2019

Rahapelihuumaa

Naapurikaupunkiin Siilinjärvelle rysähti 92 miljoonaa euroa voittoja Eurojackpotista. Kokonaissumma on sen verran suuri, että sillä pyöritettäisiin koko Siilinjärven kaupungin toimintoja reilusti yli puoli vuotta sikäli kun ymmärsin tämän vuoden talousarvion koukeroita oikein. Voitto tuli tällä kertaa porukalle, joten ei tullut yhtä multimiljomääriä vaan useita pienemmän mittakaavan miljonääriä. Autokauppiaat varmaan hykertelevät tyytyväisinä, sillä paremman luokan autojen potentiaalisia ostajia on nyt liikkeellä tavallista enemmän.

Itse olen aina pysynyt erossa Veikkauksen peleistä. Kerran alaikäisenä pelasin yhden rivin vakioveikkausta tietämättä yhtään mitään jalkapallojoukkueista, eikä voitto ymmärrettävästi sattunut kohdalle sillä kertaa. Sittemmin ymmärrys voiton todennäköisyydestä ja pelien palautusprosenteista ovat pitäneet minut erossa kaikista rahapeleistä. Esimerkiksi Lottoon pelatusta summasta Veikkaus palauttaa voittoina vain noin 40 %, joten kyseessä on oikeastaan Veikkauksen keino ryöstää laillisesti rahaa pelaajilta. Automaattipeleissä palautusprosentti on suurempi, mutta niidenkin tarkoitus on kerää rahaa omistajille ja tilojen vuokraajille, joten suunnilleen viittä minuuttia pidemmässä juoksussa pelaaja joutuu varmasti häviölle.

Kun todennäköisyydet on pahasti pelaajaa vastaan ja Veikkauksen puolella, miksi pelejä sitten pelataan niin laajasti? Aamulehden mukaan suomalaiset käyttävät uhkapeleihin eniten rahaa Euroopassa. Rahaa peleihin kuluu noin 3 mrd euroa, kun samaan aikaan yksityishenkilöiden tekemät nettomerkinnät sijoituksiin oli noin 1 mrd vuodessa. Lottovoitto taisikin taannoin tehdyn kyselyn perusteella olla kohtuullisen hyväksyttävä tapa rikastua, kun sijoittamalla vaurastumista ei katsottu hyvällä.

Osalla pelaajista on taustalla vääristynyt suhtautuminen ja addiktio pelaamiseen. Sen tuoma mielihyvä ja tunnelataus on jotain sellaista, että rahaa on työnnettävä peleihin, vaikka rahaliikenne on jo vuosia ollut negatiiviseen suuntaan ja johtanut jo vaaralliseen velkaantumiseen. Riippuvuuksien asiantuntija en ole enkä pysty analysoimaan tätä puolta syvällisesti.Taannoinen slogan "Iloa elämään" saattoi kuitenkin ongelmapelaajan läheisestä kuulostaa hieman irvokkaalta.

Täytyy myöntää, että uutiset Siilinjärven voitosta sai miettimään, miten tuollainen parin miljoonan voitto vaikuttaisi omaan elämään. Kovin paljon negatiivisia vaikutuksia ei noussut esiin, vaan pääpaino on kaikkien rahahuolten kaikkoamisessa lopullisesti sekä vapaudessa tehdä haluamiaan asioita koko loppuelämän ajan. Tämä unelmointi rahahuolista vapaasta elämästä saattaa olla isoin tekijä mijoonavoittoja tarjoavien pelien suosioon. Käsittämättömän iso voittosumma tuntuu normiarjen kituutusta vasten ratkaisulta kaikkiin ongelmiin vaikka onkin erittäin epätodennäköinen. Veikkauksen mainokset ja uutiset isoja voittoja saaneista luovat "hyvää" pöhinää ja toivoa voiton osumisesta omalle kohdalle. Pahinta koukuttamista lottoon ja vastaaviin pelehin taitaa olla porukkapelaaminen. Jos lähipiiri (esim. työkaverit) pelaa, on vaikea jäädä peliporukasta pois, sillä ajatus jättivoitosta siten että itse jäisi ilman voitto-osuutta on todella karmea.

Rahapelaamista on varmasti tutkittu paljon, mutta maallikkonäkemykseni on, että arjen talousasioissa käsiteltäviä summia reilusti suuremmat voitot saavat aikaan haaveilua ja epärealistista toiveikkuutta, jolloin tilastolliset faktat ja todenäköisyydet menettävät merkityksensä. Pelko voiton lipsahtamisesta ohi suun varsinkin kiinteissä veikkausporukoissa ja vakionumeroilla lottoavilla estää yhdenkään kierroksen jättämisen väliin. Vaurastuminen esim. säästämällä ja sijoittamalla saattaa tuntua mahdottomalta tai liian hitaalta ja epävarmalta tieltä, joten lottoamien ja muut rahapelit esittäytyvät ainoana tienä raha-asioiden kuntoon saamiseksi. Isossa kuvassa ainoa voittava taho on vain ja ainoastaan pelejä hallinnoiva Veikkaus, jonka keräämää rahaa tosin jaetaan yleishyödyllisille järjestöille sekä kulttuurin ja urheilun tukemiseen. En aio jatkossakaan aloittaa rahapelaamista, sillä tilastollisesti menetän huomattavasti vähemmän rahaa makuuttamalla rahojani nollakorkoisella tilillä ja myös siinä tapauksessa, että pankkitileille tulisi jatkossa negatiivinen korko. Itsekkäästi ajateltuna voisin sanoa, että laajamittainen pelaaminen on minun kannaltani hyvä asia, sillä se tuottaa rahaa peliyhtön eli käytännössä valtion jaettavaksi ja näin vähentää omaa verorasitustani. Pelihaittojen ja asiaan liittyvien moraalisten aspektien takia en kuitenkaan sano tuota edellistä lausetta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti