perjantai 1. joulukuuta 2017

Kallista metsää


Kirjoittelin aiemmin metsämaan hinnoista ja metsästä saatavista tuloista. Tänään Taaleri moittii metsää huonoksi sijoituskohteeksi tällä hetkellä.




Taalerille on tullut kipuraja vastaan ja he löytävät rahoilleen parempiakin sijoituskohteita kuin metsät. Tottahan se on, että tukkipuun hinta on pysynyt jo aika pitkään haarukassa 55±pari  /m3, ja ensiharvennuksilta tulevan kuitupuun hinta on ollut myös naurettavan matala ja pyörii reilussa kympissä per kuutio (ks kuva alla). Metsä sijoituskohteena on syystä tai toisesta pysynyt houkuttelevana vaihtoehtona ja tilojen hehtaarihinnat ovat sen myötä kivunneet ylemmäs.

Ensimmäisen sukupolvenvaihdoskauppana tulleen tilan jälkeen en itsekään nähnyt markkinahintaista metsää millään tavalla järkevänä sijoituskohteena. Metsä ei ole kovin likvidiä omaisuutta, tuloja saa samasta kuviosta kerran (max kaksi) kertaa omistajan elinaikana, ilmastonmuutos aiheuttaa pitkän aikavälin epävarmuutta (myskyt, tuholaiset, lahottajat yms yms) ja kuvassa on vahvasti mukana poliittiset riskit. Siinä muutama argumentti metsän omistamista vastaa.

Hyvinä puolina hajautus, nykyinen metsäteollisuuden hyvä vire, puu kasvaa vaikka kurssit matelisivat ja talous olisi lamassa, hoitotöitä on oikeasti mukava tehdä toimistotyön vastapainona ja myymällä puuta omistamalleen yhtölle hyötyy kahdesti. Omassa metsässä on vaan niin mukava kulkea, ja lisäulottuvuuden tuo ajatus, että se on aikoinaan ollut isän, isovanhempien, isoisovanhempien jne omistuksessa.