tiistai 18. syyskuuta 2018

FIRE

En ole seurannut englanninkielistä keskustelua taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta, joten FIRE (financial independence, retire early) oli uusi termi ummikolle. Mikko Metsämäki kirjoitti tästä vaarallisesta villityksestä Kauppalehden kolumnissaan jokseenkin vähättelevään ja pilkalliseen sävyyn. Varhaiseen eläköitymiseen pyrkiviä verrattiin lähinnä lottovoittoon vastoin kaikkia todennäköisyyksiä uskoviin haihattelijoihin. Firettäjät ovat kuulemma äärimmäisiä kitkuttajia, joiden elämän sisältö on "kohtuullisen köyhää". Ilmiölle kirjoittaja povasi pikaista loppua siinä vaiheessa, kun pörssikurssit kääntyvät laskuun. Metsämäen viesti kaikessa lyhykäisyydessään oli olla haaveilematta ja varsinkaan ryhtymättä moiseen urakkaan ja kärvistelyyn, sillä se ei tulisi onnistumaan.

Näin vanhaksi eläneenä, hieman sijoituskokemusta omaavana ja matematiikkaakin opiskelleena en pitänyt kaikkien taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien leimaamisesta haihattelijoiksi, mutta oli kirjoituksessa totuuden siementäkin. Kirjoitus nimenomaan käsitteli HS:n jutun innoittamana noin 20-vuotiaiden eläköitymispyrkimyksiä noin kolmekymppisenä. Itse en pidä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista 10-15 vuoden aikana täysin mahdottomana, sillä tuttu korkoa korolle -kaava antaa 15 vuoden sijoitusaikana ja kohtuullisella vuosittaisella pääoman syöttämisellä jo varsin muhkean kokonaispotin pörssin keskimääräisillä tuottoprosenteilla. Fakta on kuitenkin se, että eri henkilöiden 15-vuotiskausien välillä voi olla suuriakin eroja, ja huonoon taloustilanteeseen sattuneen säästökauden lopputulema voi poiketa merkittävästi piiitkään nousukauteen osuneen Hannu Hanhen tuloksesta. Keskimääräisillä nuorten työntekijöiden ansio- ja menotasolla voi olla vaikea saada kasaan riittävää vuosittain mekanismiin syötettävää sijoitussummaa, jotta korkoa korolle -ilmiö ennättäisi paisuttaa eläkekassan tarpeeksi suureksi. Hyväpalkkainen työ tietysti helpottaa tavoitteeseen pääsemistä.

Palkkatuloista säästämiselle ja sijoittamiselle on myös vaihtoehtoisia tapoja. Toimivan bisneksen perustaminen ja sen myyminen sopivalla hetkellä on perinteinen keino irtautua työelämästä. Tilastotietoa ei ole heittää, mutta tämä tekniikka toimii joillain hyvin, joillain ei ollenkaan. Oman yrityksen kasvattamiseen ja tavoitteeseen myydä se joskus myöhemmin liittyy samanlaista haaveilua ja optimismia kuin taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun säästämällä ja sijoittamalla. Monet hienot tavoitteet eivät tietenkään toteudu kaikkien kohdalla, mutta Kauppalehti ei ikimaailmassa lyttäisi pääkirjoitussivullaan nuorten yrittäjien haaveita voimakkaasti laajenevasta bisneksestä, vaikka ne herättäisivät kulmakarvojen kohottelua suuressa yleisössä.

Minulta eläköityminen 35 ikävuoden tienoilla on jo mennyt pahasti ohi. Ehkä pääse siihen tilanteeseen 55-vuotiaana. Olen valinnut sen polun, että en lähde tavoittelemaan korkeimpia tuottoja korkeilla riskeillä, vaan etenen kohtuullisen rauhallisesti. Tästä syystä eläkekassan kerryttämiseen varattu aikakin on pidempi kuin 10-15 vuotta. Työelämästä en tällä hetkellä kaipaa pois, vaan pidän työstäni ja olen tyytyväinen siitä saamaani palkkaan. Omalla kohdallani varhainen eläköityminen tarkoittaa tämän hetkisen tilanteen valossa ehkä tuota em. 55 vuoden ikää, mutta mikään kiveen hakattu luku se ei ole vaan päätöksiä tehdään tilanteen mukaan. Lisäksi jokainen työelämässä vietetty vuosi kasvattaa virallista vuosittaista eläkettäni noin 1000 €, sikäli kun eläkkeitä tulevaisuudessa maksetaan.

Kolumnin kirjoittaja halusi leimata "ultrasäästäjät" tuulen tavoittelijoiksi, mikä ei mielestäni ainakaan lisää yleistä sijoitusintoa ja taloudellisen liikkumavaran hakemista. Metsämäen näkemys vaikutti olevan, että ei kannata edes yrittää, sillä tavoitetta ei kuitenkaan voi saavuttaa. Kaikkien säästäjien kohdalla työelämän jättäminen ei tule onnistumaan noin nopeasti, mutta jotkut sen joka tapauksessa tekevät tavalla tai toisella. Sitä ei voi kukaan kiistää, että nuorena tehtävillä sijoituksilla on keskimäärin isoin merkitys rahapussin suuruuteen myöhemmällä iällä. Vaikka täydellisen taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ei onnistuisikaan tavoitellussa ajassa, kertyneet sijoitukset ja niiden tuotot voivat antaa merkittävää taloudellista liikkumavaraa mahdollistamalla esimerkiksi pienimuotoisen ja harrastuksenomaisen yritystoiminnan perustamisen niiden asioiden parissa, joista todella nauttii, mutta jotka eivät yksin riittäisi antamaan täyttä toimeentuloa. Juuri tätä näkökohtaa jäin kolumnista kaipaamaan.


1 kommentti:

  1. Kauppalehden juttu vaikutti tosiaan yllättävän negatiiviselta asenteeltaan. En itsekään tosiaan mitään FIREä tavoittele, mutta en näe siinä mitään väärää.

    VastaaPoista