Osinkovuosi vetelee viimeisiään, ja tulossa on enää Cityconin osingon viimeinen erä joulukuun lopussa. En tiedä, mikä omissa laskelmissa aina menee pieleen, mutta joudun taas korjaamaan koko vuoden osikoennustetta parilla sadalla eurolla alaspäin. Tulikohan aiemmin otettua lukuja jostain Sharevillen maksettujen ja tulevien osinkojen taulukoista, jotka ovat monesti olleet virheellisiä. Tälläkin hetkellä Shareville sekoittaa eurot ja kruunut ja sujuvasti kertoo maksettujen osinkojen olevan tuhansia euroja todellista suuremmat. Nyt kuitenkin jäädään aiemmasta laskelmasta poiketen alle 8000 euroon eli kokonaissumma tulisi olemaan bruttona 7861,14 €. Tämä lienee hyvin lähellä lopullista lukemaa, sillä mahdolliset Cityconin ostot tulevat olemaan joka tapauksessa hyvin pieniä. Nousua edellisen vuoden osinkosummaan tulee mukavat 2358,09 €, joka on 42,9 %:n nousu vuoden 2017 kertymään verrattuna. Euromääräinen nousu tuntuu sen verran isolta, että päässäni on pieni epäilys, että luvut ovat joltain osin väärin, mutta noita numeroita tilien tapahtumatiedot näyttävät. Jokohan uskaltaisi ajatella 10 k€:n rikkoutumista ensi vuonna, vai tarvittaisiinko siihen liian hurja ostokiri ennen osinkokevättä?
Poliittisella puolella SDP näyttää lähtevän vaaleihin paalupaikalta. Riippuen hallitusneuvotteluista ja kaikesta muusta säädöstä, verotuksen ja varsinkin pääomatulojen ja omistamisen verotuksen voi ennakkotietojen perusteella olettaa kiristyvän seuraavalla eduskuntakaudella. SDP on mm. luvannut alle 1400 €:n eläkkeisiin 100 €:n nettokorotuksen, mutta tätä lupausta on taidettu jo alkaa muokkaamaan toisenlaiseen muotoon. Eläkeläisille korotus varmasti kelpaa, mutta hintalappu maksajille on kova. Hieman ihmetyttää tuo 1400 €:n raja, sillä Taloussanomien mukaan keskieläke on 1656 €/kk, joka on ainoastaan 18 % suurempi kuin SDP:n lupausraja. Kaikki eläkejärjestelmän rakentajat tuntuvat virallisesti olevan kohtuullisen tyytyväisiä tuotokseensa, mutta SDP antaa ainakin näin vaalien alla vahvan signaalin siitä, että eläkejärjestelmä ei nykymuodossaan pysty takaamaan riittävää elintasoa vanhuuteen. Toisaalta juuri nykyiset eläkeläiset ovat kaikkein suurimpia eläkepelin voittajia suhteutettuna järjestemään sisään laitettuihin eläkemaksuhin. Kun normaaleissa ammateissakin työskenlevät saavat paljon julkisuutta tulojen riittämättömyydestä, taitaa poliittinen paine kasvaa ja käydä vähitellen niin, että valtio ja kunnat joutuvat yhä enemmän tukemaan pienituloisia työssäkäyviä ja eläkeläisiä tulonsiirtojen tai alhaisemman verotuksen muodossa. Tämä ei voi tarkoittaa ikärakenteestakin johtuen muuta kuin verotuksen ja/tai veroluonteisten maksujen kiristymistä isommissa tuloluokissa.
